Lue keskustelun säännöt.
Äidille sakkoja 7-vuotiaan nipistämisestä.
05.04.2009 |
Turun käräjäoikeus on tuominnut isän 30:een ja äidin 15 päiväsakkoon lastensa pahoinpitelyistä.
Isä oli kumauttanut tyynyllä 7-vuotiasta poikaansa päähän estääkseen tätä kiusaamasta siskoaan.
Poika soitti äidille, joka hälytti naapurin. Naapuri haki pojan asunnosta.
Isän mukaan isku ei ollut voimakas eikä hänen ollut tarkoitus vahingoittaa poikaa.
Poliisin puhutellessa poikaa kävi ilmi, että pojan äiti oli nipistänyt poikaansa estääkseen poikaa kiusaamasta siskoaan.
Äiti myönsi nipistäneensä taikka napauttaneensa lievästi poikaa.
Tuollaiset lastansa pahoinpitelevät vanhemmat pitäisi laittaa sosiaaliviranomaisten jatkuvaan seurantaan.
Nytpähän kummallakin on lapsen pahoinpitelytuomio pollisin rekisterissä.
Ihan oikein tuollaisille vanhemmille jotka nipistelevät lastaan tai lyövät tätä tyynyllä.
Tuomio oli vain mielestäni liian lievä.
Mitäs muut ootte mieltä? Oletteko ikinä nipistäessänne lasta tulleet ajatelleksi, että se on lapsen pahoinpitely?
Kommentit (63)
Nämä tukkapöllyn kauhistelijat ovat niitä, joilla on tasan 1 kiltti tyttö, tai 2. Juu, helppohan siinä on paheksua, kun ei itse ole koskaan joutunut tilanteeseen, jossa pinna palaa. Tekisi mieli työntää sellaisille mammoille meidän 2 riiviöpoikaa. Veikkaanpa, että parin päivän kuluttua alkaa tukkapölly tuntua tehokkaalta ja toimivalta vaihtoehdolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsena selkääni ja tukkapöllyä jos olin oikein tuhma, esimerkiksi kiusasin pikkuveljeä tahallani. Traumoja ei jäänyt enkä ole väkivaltainen aikuisena. Perheeni oli hyvä. Selkäsaunakin oli melko muodollinen - suurin rangaistus oli se häpeän tunne, eikä pari kevyttä läpsyä risulla takapuoleen.
Ymmärrän hyvin naisia, joilla on lapsia jotka tahallaan kiusaavat sisaruksiaan. Jos ei puhe mene perille, tukkapölly on varmasti ihan hyvä keino. Ei lapsi ole mikään luonnostaan hyvä enkeli, vaan pieni ihminen, jossa on myös ilkeyttä mukana sisäänrakennettuna ominaisuutena, ihan kuin aikuisissakin. Aikuisen pitää osata se ilkeys hillitä, lapsi vasta opettelee sitä, ja siksi mielellään käyttää valtaa heikompiinsa esim. leikeissä.
En kyllä ymmärrä oikeutta, jos lapsen hyväksikäytöstä saa ehdollista ja oman lapsen tukistamisesta sakkoja, melko pieni ero rangaistuksissa.
Ei tarkoita että hyväksyisi nipistämisen jos siihen joskus sortuu. Itselläni pettää kyllä hermot joskus lasten kanssa, ehkä pari kertaa vuodessa, niin että joko huudan (näytän varmaan totaalisen hölmöltä) tai kiikutan lapsen turhan rajusti huoneeseensa. Portaikoissa lapsen kuljettaminen väkisin ei ole ihan hellävaraista kun olllaan molemmat vihaisia. Ei se nyt mitään mustelmia saa mutta varmasti jos olisin ihan rauhallinen niin menisi hellemmin.
Silti kadun joka kerta kun menetän malttini. Kuitenkin toisaalta lapsenkin on hyvä mielestäni huomata että jokaisella ihmisellä on jossain raja jolloin ei enää jaksa. Myös teillä superäideillä se on, se raja vaan on onneksenne kauempana kuin minulla. Joku jaksaa sodassa ja toinen romahtaa heti, joku selviää koulukiusaamisesta ja toinen sekoaa. Mutta jossain vaiheessa se vahvempikaan ei enää kestäisi. Ehkä olen sitten tässä asiassa se heikompi.
Lapsistani kaksi on hurjan temperamenttisia ja ottaessaan yhteen kaatavat toisiaan maahan ja litistävät päätä, potkivat, raapivat ihoa verille ym. Tappelu on lopulta totista eivätkä tajua enää lopettaa. Kun heidät erottaa niin homma jatkuu kohta taas koska jäi kesken kiukku. Ovat tulossa teini-ikään ja haistatellaan siinä samalla äidille joka komentaa, tapellaan kaikin voimin vastaan kun vien pois paikalta.
Joskus en vaan enää jaksa enempää. Ja myöhemmin sovitaan ja jutellaan asia, että äitikin teki väärin ja lapset myös. Kaikki mokaa jossain joskus, ehkä superäiti on sitten se joka on välillä ihan liian tiukka ja alistaa lastaan? Se että suhtautuu omiin ylilyönteihin niin että "ei tämä nyt poliisia vaadi" ei tarkoita että kannattaisi toimintaansa. Vaikka toisaalta kyllä uskon että enemmän haittaa on jos en suutu kun tappelevat, tietävät että jossain kulkee aina raja jolloin lehmäkin suuttuu. Kiva jos jollain on niitä rauhallisia mitä meilläkin muut lapset ovat, puhuminen ja tiukat jäähyt ym auttaa edes jotain.