***** TOUKOTOIVEET VK 13 *****

Eilen tuli tapiolasta kirje ja ihme ja kumma myönsivät meille vakuutukset vauvoille. Olin jo ihan varma etteivät myönnä kun sairaalalta kyselivät lisätietoja ja sieltä ovat sitten saaneet sen sokerirasituksen tuloksen selville ja ilmeisesti kun se yksikin kohonnut arvo tarkoittaa jo raskausdiabetesta niin sitä pelkäsin et siitä syystä hylkäävät. Tosin kotimittauksissa arvot olleet hyviä ja sen ovat lääkäritkin todenneet ja ilmeisesti kirjoittaneet tietoihin.

Mutta helpottaa se et tietää et vauvoilla on vakuutus jos pian ovat sairastelevia niin ei tarvitse terveyskeskukseen välttämättä aina viedä toisin sanoen siis arvauskeskukseen (joku keksinyt kyllä tosiaan osuvan nimen).



Juuri tuossa soitti lasten omasta kirjakerhosta nainen ja kauppasi sitä aloituspakettia, otin sen sit vaikka olin ajatellut etten ottais kun miehen siskon lapsen kirjat saatiin ja niitä on tosi paljon. Sai kolme kirjaa ja ja sit jotain lahjoja 7.90e ja ne lahjat saa pitää vaikka ei haluaisi tuohon kerhoon liittyäkkään, riittää kun palauttaa ne kolme kirjaa. Täytyy katsoa minkälaisia ovat.



Töihin paluusta, oon ajatellut et olis kiva olla kotona vähän pitempään hoitovapaalla, mutta voipi olla että joudun lähteä töihin vain kun äitiysloma loppuu. Saan huonomman päivärahan äippäloman ajalta mitä olin toivonut menee -07 verotuksen mukaan joten pakko varmaan sit lähteä takas töihin tienaamaan. Mies on yrittäjä mut ala vähän sellainen et siitä ei ikinä tiedä joten ei välttämättä elätä meitä kaikkia kun on lainat sun muut vielä lisäksi ja auto joudutaan ostaa suurempi kun lapset siirtyy pois kaukalosta, ei mahdu kyllä enää turvaistuimet ainakaan selkä menosuuntaan.

Onko muilla auton vaihto edessä?

Mulla on kyllä vakipaikka mut en haluaisi siihen työhön enää palata,en siitäniin tykkää ja matkaakin on 40km suunta. Tosin kun asutaan vähän syrjemmässä pikku kylässä niin työmatka tulee aina olemaan vähintää 20km. Mut nyt on vielä se huono et lapset joutuisi viedä hoitoon eri suuntaan missä työt on joten tulis ankaraa edestakaisin ajamista, onneksi mies pystyis hoitaa sen suurimmalta osalta.



Mutta kyllä on ollut paljon vähemmän stressiä kun en ole ollu töissä, mulle työ aiheutti stressiä kun en siitä niin tykännyt ja vielä kun meiltä vaadittiin aika paljon töissä, aina sai juosta pää kolmantena jalkana eikä kiitoksia paljon saatu. Eli uutta työtä ainakin etsisin vuoden kuluttua, tosin vaikea löytää palkallisesti vastaavaa täältä meiltä päin ja koulutus ei sit riitä kun olen vain merkonomi. Mutta äippäloma on mulla pitempi ja tämän vuoden lomat + ensi vuoden kun jää pitämättä niin ne pois alta ennen työhön paluuta ja ehkä kaksi kuukautta hoitovapaata niin tarvis mennä vasta ens vuoden syksyllä töihin. Olis kiva olla vielä seuraavakin kesä lasten kanssa kotona.



Mulle olis suuri apu tulevaisuuden päättämisessä jos saisin kunnon juttutuokioita esim. Callawayn kanssa tai jonkun jolla sama ammatti. Etkös ollutkin elämäntapavalmentaja vai mikä se oikea nimike oli?

Ehkä sitä joskus tekee jotain asialle kun sen aika koittaa.

Tai sitten oppisopimuksella uusi ammatti, mutta kokonaan koulun penkille en ikinä mene istumaan eikä siihen kyllä olis varaakaan.



No oliskohan siinä nyt ollut taas kaikki mitä tuli mieleen, piti vain noista vakuutuksista laittaa mut löytyi muuta juttua.



Jos yrittäis edes tehdä tälle päivälle jotain, tosin laitoin jo pyykit koneeseen ja lyhensin miehen housuista jo lahkeet et onhan sitä tänään jo saatu jotain aikaiseksi. Tuntuu vain välillä et pyykkääminenkin on jo tarpeeksi rasittava homma, toisin sanoen oon tullut laiskaksi kun oon kotona. Siivoan paikkoja kyllä mut sit tuollainen pikku homma on muka niin vaikea tehdä. Kummallinen tää mun pääkoppa.

Rouvatossavaisen ja esikon imetys kuullostikin ihan samalta kuin meidän alkuajat esikoisen kanssa. :) Rankkaa kyllä oli alkuun, mutta onneksi meilläkin päästiin siirtymään pullosta suoraan tissiin, vaikka aikaa siihen menikin useampi kuukausi. Tällä kerralla toivon vähän helpompaa alkua imetyksen suhteen, koska nyt en kyllä usko pystyväni jatkuvasti pumppaamaan maitoa, syöttämään sitä pullosta ja samalla viihdyttämään meidän esiuhmista..



Rintapumppuna mulla on Ainun käsikäyttöinen ja mielestäni se oli oikein kelpo vehje. Tietysti eri ihmisille sopivat erilaiset, mulla taas sähkökäyttöinen ei toiminut ollenkaan.. Tayssista sain alkuun lainaksi (siis siksi aikaa kun vauva oli vielä sairaalassa) semmoisen ikivanhan ja hurjan painavan lypsykoneen. ;) Se oli kyllä toimiva, mutta myös tosi äänekäs ja raju vehje.. Tayssissa ainakin on siis mahdollisuus pumppaamiseen jo sairaalassa.



Rice - meillä ei tosiaankaan ole kaikki tiptop vauvaa varten, siitä pitää esikoinen tiukasti huolen. ;) Vauvan puhtaat ja silitetyt vaatteetkin ovat usein pitkin lattioita, kun poikanen käy ne lipastosta hakemassa ja tulee sitten tohkeissaan selittämään äidille, että "vauva vauva".. :) Voi tuota sun sf-mittailua, toivottavasti ensi viikolla saavat mitattua kunnolla! Ehdottiko th ultrailua lapsiveden määrän selvittämiseksi, vai riittääkö ihan neuvolaseuranta? Kumpi th sulla muuten on, vaalea vai tumma? Mulla on siis se tumma täti. :)



Katselinkin äsken tayssin synnytysvalmennusvideota netistä ja ihan samalta vaikuttaa, kuin se, joka käytiin läpi valmennuksessa pari vuotta sitten. Nyt pystyin jopa keskittymään paremmin, kun ei tarvitse istua auditorion epämukavilla penkeillä. :) Rice ja Myrsky, voihan sinne tayssiin ajella ihan omalle tutustumiskäynnille, käydä siis katsomassa mistä ovesta mennään synnyttämään jne.



Nyt täytyy mennä laittamaan pyykit kuivumaan ja muutenkin laittaa vähän paikkoja kuntoon, kun kohta naapurin tytöt tulevat meidän kanssa leikkimään. :) Jee, tänään alkoi äitiysloma!!



Miimi, 34+4

Tänään oli mulla se sype-käynti, tein viimetipassa sinne koonnin edellisestä synnytyksestä, varmaan tuntia ennen kun mulla oli se aika ja sitten autoon ja äkkiä synnyttäjien vastaanottoon sairaalaan. Siellä minut vastaanotti sype-kätilö ja mentiin yhteen huoneeseen ihan rauhallisissa merkeissä. Siellä sitten annoin kätilön lukea minun tekemän koonnin edellisestä synnytyksestä ja sitten kun hän alkoi sitä käydä läpi niin itkuhan siinä tuli, siis minulla ;) Ja onneksi sain ihan huoletta itkeä niin sekin jo helpotti. Käytiin tarkkaan läpi viime synnytys ja siinä esille tulleet ongelmat, sitten hän kertoi omalta osaltaan mitä voivat tehdä ettei sama toistu tässä toisessa synnytyksessä. Muttei siis pakottanut minua valitsemaan vielä mitään alatiesynnytyksen tai sektion väliltä. Sanoi vaan että jos niin päätän niin voin saada sektion. Mutta vielä ei tarvinnut tehdä päätöstä. Samalla kerroin perätilaepäilystä, ja kätilö kokeili, ettei todellakaan ole enää perätilassa. Pää oli alhaalla ihan selvästi, muttei ollut vielä kiinnittynyt. Tehtiin tulevasta synnytyksestä suunnitelma, jonka hän kirjaa minun papereihin ja jos hän ei ole silloin paikalla kun minä synnytän niin tieto kyllä välittyy muillekin eteenpäin (toivottavasti). Käynnistä jäi tosi hyvä mieli mulle, ehkä sittenkin voisin kokeilla alatiesynnytystä, voi kunpa saisin tuon samaisen kätilön silloin itselleni. Lisäkäyntejä ei sovittu enää sype-merkeissä, vaan voin tarvittaessa vaikka jättää hänelle soittopyynnön jos joku asia vielä jää mietityttämään.



Nyt on jollain lailla kevyempi olo (voiko niin sanoa ison vatsan kanssa), kun sai ajatuksiaan ja pelkojaan käydä läpi tuikituntemattoman ihmisen kanssa. Pitänee vielä miettiä omia ajatuksiaan että mille tässä alkaa. Mutta tosi positiivinen käynti oli kaikkiaan!





t.Iippalainen

ja samoin kuin iippalaiselle, mullekin jäi siitä hyvä mieli. Parasta on tietoisuus siitä että synnytyssairaalassa TIETÄVÄT että viime kerralla homma ei mennyt ihan putkeen ja osaavat sen mukaan sitten (toivottavasti) toimia -ja kohdella mua silkkihansikkain;) Mä en kyllä hetkeäkään ole toivonut, että synnyttäisin sektiolla, ja olenkin iloinnut vauvan käännyttyä parin viime viikon aikana raivotarjontaan. Alkuviikon lääkärikäynnilla tämä vielä varmistettiin ultralla, mutta jo viime viikolla th arveli asiantilan olevan näin. Hyvä! Itse asiassa tuon sype-käynnin jälkeen en ole kauheasti koko synnytystä ajatellutkaan, jotenkin tuntuu etten halua sitä kauheasti suunnitellakaan, vaan toivon h-hetken koittaessa sen menevät mahdollisimman hyvin ja minä kyllä luotan kätilöiden ammattitaitoon, että osaavat auttaa ja opastaa jos ja kun on tarve.



Meillä on muuten tuon synnytysvalmennuksen suhteen sellainen homma, että ollaan siinä käyty vuonna 2004, mutta esikoinen syntyikin sektiolla, joten jäi opit käyttämättä. Kakkosen syntyessä mitään valmennusta ei ollut tarjolla, eikä kyllä ole nytkään. Että aika kylmiltään tuntuu että synnyttämään pitää lähteä, mutta toisaalta, niinhän se on tapahtunut kautta aikojen ja tapahtuu edelleen suurimmassa osassa maailmaa. Että eiköhän me kaikki siitä ihan kunnialla selvitä:)



Nyt tappelee lapset siihen malliin, että on mentävä väliin.



rvaT

Olen ollut kaksi viikkoa sairaalassa lepohoidossa, enkä vieläkään saa tehdä muuta kuin makaa sägngyssä tai sohvalla. Onneksi mies on ollut kotona ja hoitanut lapsia ja kotia. Jouduin jäämään sairaalaan kun ultrassa näkyi että kohdunkaulaa ei olisi juuri ollenkaan jäljellä ja kohdunsuukin oli sormelle auki. Ensin vietin vuorokauden hyvinkäällä ja sitten siirtivät vielä naustenklinikalle. Eilen sitten pääsin vihdoin ja viimein kotiin ja ultrasivat vielä ennen kotiin pääsyä ja ultrassa näkyikin että kohdunkaulaa on 1,5 cm jäljellä. Sanoivatkin että tilanteeni näytti paperilla paljon pahemmalta mitä se sitten olikaan. Olivat ilmeisesti mitanneet hyvikäällä jotenkin väärin.



Sain sairaalassa varmuuden vuoksi kortisoni piikit että vauvojen keuhkot kypsyvät ja olinkin koko ajan peloissani että vauvat syntyvät ja sairaalassa olo tulee olemaantodella pitkä. Nyt kuitenki näyttää taas paremmalta ja seuraava kontrolli on naistenklinikalla ensi tiistaina. Toivottavasti päästään sinne saakka vielä yhdessä koossa. Päätin sairaalassa ollessani että vaikka raskaus menisi yli 35 viikolle synnytän joka tapauksessa naistenklinikalla enkä hyvinkäällä. Jotenkin siellä tuntui että vauvat ovat turvassa ja onhan sielä lastenklinikka lähellä jos siirtävät vauvoja sinne tarkkailuun tai jotain.



Sokerirasituksessakin kävin 13.3. ja kaikki arvot olivat hyviä eikä pissassakaan testin jälkeen ole ollut sokeria eikä valkuaista. Tosin en ole syönytkään juuri yhtään karkkiakaan viime aikoina.



Neuvolakin meni ohi sairaalassa olo aikana mutta sain uuden ajan ensi maanantaille. saa sit nähdä paljonko tämä totaalinen makaaminen on saanut kiloja lisää. Sen verran kylä kävin sairaalassa vaa'alla että tiedä että uudelle kymmenelle ollaan menty jo toista kiloa.



Joku puhui rintapumpun hommaamisesta. Itselläni on aikaisemmin ollut ainun käsikäyttöinen ja nyt sitten hommasin aventin sahkö/paristok'yttöisen ihan sen helppouden takia kun olen kuullut pelkkää hyvää aventin tuotteista noin yleensäkin ja ajattelin sähkökäyttöisen olevan parempi meidän tilanteessa kun on kaksi suuta ruokittavana.



Julianna + tuplat rv 34

Aamulla heräsin ihan mielettömään pohjekipuun.. On mulla useinkin aamuyöstä reisilihaksia ja pohkeita hieman krampannut, mut tänään tuli kovin mahdollinen kramppi.Kesti kyllä onneks ihan tovi, mut otti kyllä kipeetä. Nytkin pohje on ihan hellänä, eli jotain jälkiä jätti sit. Jostain oon lukenu,että pitäis venyttää, mut hohhoijaa..ei auttanut ei,kun otti niin tuhottoman kipeetä, pohje oli ihan kivikova,eikä mikään liike tuntunut hyvältä. Onneks sit meni pikasesti ohi!! Onko muilla vastaavia kokemuksia, mikä siihen auttaa???

Eilinen päivä kyllä taisi tuohon vaikuttaa, kun käytiin messuilla ja tuli istuttua autossa useita tunteja ja sit kävellä muutama tunti messuilla. Tukisukat oli kyllä jalassa, mut ei sit vissiin ollu mitään apua.



Valmennuksesta oli puhetta. Meillä mies on ensimmäistä kertaa tässä tilanteessa, mulla on jo lapsia.. Päästiin valmennukseen (josta kyllä töiden takia jäi 2 ekaa kertaa välin), mut tuntui vähän siltä,kun sanoin,että voitais tulla, että onkohan teidän nyt "pakko" ,kun on niin iso ryhmäkin. No, me mennään ensi viikolla ekan kerran, katotaan nyt sit m"mahdutaanko" mukaan. Sairaalakäyntiä yritin saada, mutta yllätys,yllätys..EIVÄT HUOLI MEITÄ, KUN OLEN JO AIEMMIN SYNNYTTÄNYT!! Joo, siis edellisestä synnytyksestä on jo useita vuosia ja synnytyssairaalassa on remontoitu..tai siis se on muttunut ihan täysin koko paikka. Olis tosiaan ollu ihan kiva päästä käymään, mut ryhmät on kuulemma niin isoja, joten meitä ei sit huolita sinne. Kyllä th:kin vähän ihmetteli,mut eipä siinä sit auta, mennään jollekin ovelle sit kolkuttelemaan h-hetken tultua, eiköhän ne meidät johonkin sijoita...



Tänään on "hieman" huono aamu, niinku varmaan tekstistä näkyy. Töihin pitäis valmistautua, joten jätän nyt tämän valituksen sikseen.. tämän päivän jälkeen (jos se ikinä loppuu) on 3 päivää töitä ja sit koittaa se ihana ja odotettu loma..Sitäpä odotellessa. Ja kelan päätöstä, siitä ei oo vieläkään kuulunut mitään, pitää vissiin soitella sinnepäin piakkoin ( ja paremmalla fiiliksellä ;o))



Uuniz ja rv tasan 33

Ja taas huomaan löytäväni itteni koneelta!huomaa kyllä, että oon äippälomalla, kun jaksaa kirjotellakin paljon useemmin, hih!



Uuniz, kyselit pohjekrampeista. Mulla niitä ollut koko pienen ikäni, tosi inhottavalta tuntuu kun kesken unien pohje kramppaa tosi kipeesti! Mulla niitä tulee ainaskin, jos oon kävelly pitkiä matkoja enkä oo muistanu venytellä. Pohje voi olla krampin jälkeen kipee tai arka jopa muutaman päivän,inhottavaa! Avuksi siis tosiaan venyttely ja myös magnesiumin pitäis auttaa. Kun jalka meinaa krampata, mulla ainaskin auttaa se, että venytän jalkaterää ylöspäin, silleen joskus saan krampin estettyy. Empä oikeen muita apukeinoja oo keksinyt!



Kiva, kun pääsee viikonlopun viettoon:) Miehelläkin on talviloma ens viikolla, niin ei tarvii möllöttää yksin kotona, jee! Aateltiin eka, jos oltais lähetty päiväx tukholmaan, mutta luovuttiin kuiteskin ajatuksesta, kun saattaa olla koko päivän käppäily kaupungilla jo vähän liikaa meitsille..Mennään sittenkin vaan ikeaan shoppailemaan:) mullakin tullut kauhee pesänrakennusinto ja oon jo suunnitellu sisustuksen kevätkuosiin:)



Kivaa viikonloppua kaikille:)



T: Myrsky 34+3

Terve vaan kaikille. Täällä pukkaa kiirettä, joten enpä ole ehtinyt kirjoitella vaikka lukenut olenkin teidän kirjoituksia. On kiva kylä huomata, että aikas vilkasta on täällä palstalla.



Täällä on sitten puhutt vaikka mistä! En nyt jaksa alkaa kommentoimaan kaikkea mitä tällä on kirjoitettu, mutta sen voin ainakin sanoa, että pesänrakennusvietti on täälläkin. Nyt muuton yhteydessä varsinkin on tullut laitettua uusikis vaikka mitä. Uusia huonekaluja on tullut ostettua ja verhoja olen ommellut hullunlailla..Hirveä stressi kokoajan päällä, että varmasti sa asunnon kivaksi ennen vauvan tuloa.



Vielä on hankintoja tekemättä. Ensiviikolla pitäisi mennä hakemaan vaunut ja muut tavarat mitä ollaan tilattu. Vauvalle pitäisi mennä varmaan ostamaan kotiintulovaatteet pikkuhiljaa ja imetysliivit pitäisi varmaan kans hankkia valmiiksi. Pieniä hankintoja pitäisi siis vielä tehdä, jotta olis sitten kaikki valmiina. Mä olen miettinyt tota rintapumpun hankkimista, mutta en sitten tiedä kun ei ole muutenkan kokemusta tuosta imettämisestä saati kun ei voi olla edes varma, että se onnistuu. Onko noi käsikäyttöiset sitten ihan hyviä ja mistä sellaisen kannattaa hankkia täältä pk seudulta?



Käytiin tosiaan viimesunnuntaina Jorvissa tutustumiskäynnillä, oli ihan kiva nähdä miten homma siellä toimii. Ainakin henkilökunta oli ihan mukavan oloista, mutta osastot oli aika tylsän näköiset.. Tiistaina olis lääkäri, joten siellä pitäisi olla sitten arviointia yms.



Alkaa masu olemaan kyllä sen kokoinen, että oksat pois! Masu on pinkeänä melkein kokoajan ja supistuksia tulee jo aika tiuhakseen, myös niitä oikein kivulijaita. Masu painaa jo tosi paljon ja tuo nukkuminen alkaa ola jo jonkun sortin taitolaji. Aika paljon tulee sitten valvottua yöllä ja vessassakin tulee juostua vähän väliä. Täällä alkaa kyllä olemaan kohta jännät paikat, saas nähdä kuka saa ensimmäisenä vauvelin syliinsä. Täällä vauvelilla ei ole enää paljon tilaa liikkua ja sen kyllä tuntee ja huomaa.



Mutta, tässä vaiheessa toivottelen kaikille mukavaa viikonloppua.



Terkuin, Murunen82 + vauveli



rv 35+0 =0)

Niin se loma sitten alkaa. Vihdoin. Takana on niin rankka viikko, etten meinaa nytkään pysyä hereillä. Täytyy vaan odottaa, että mies saapuu töistä, niin voin ottaa vaikka pikku torkut. On meinaan tuo tyttö sen verran aktiivinen, et voi olla melkonen sotku ja kaaos kämpässä kun herään, jos nyt torkahdan.



Tavallaan kyllä kävi jo mielessä, että mitähän sitä sitten tekee, kun vaan lojuu kaiket päivät kotona. Mutta ehkä mä jotain keksin. On tässä kyllä tullut jo aika paljon laitettua vauvaa varten valmiiksi, mutta ei uskoisi puuhan loppuvan siltikään.



Tasan 2kk laskettuun aikaan. Hurjan nopeasti mennyt aika, ja pian menee tuo pari kuukauttakin. Meillehän on ennusteltu vaavelin viihtyvän masussa kesäkuun puolelle, mutta eihän siihenkään ole kuin reilu se pari kuukautta. saas nyt sit nähdä kuinka käy. Töistäkin porukat sanoi, että pitäis vielä mennä toukokuussa näyttämään isoa mahaa ja tietysti vauvaa sitten kun se joskus syntyy. No, kattoo nyt, paljonko huvittaa sinne mennä.



Olo on edelleen ihan mainio, mitä nyt rankka viikko tuntuu selässä. On ainakin tullut ansaittua loma. Välillä on ollut päiviä, kun ei ruoka oikein maistu. Kerran päiväsää on saanut lämpimän ruoan syötyä ja sen lisäksi vain kaikkea pientä pupeltanut. En mä usko senkään olevan kovin vakavaa, on noilla lapsillakin noita kausia, joskus ruoka ei maistu ja toisinaan sitten sitäkin paremmin. Sokereita en ole seuraillut vähään aikaan, en ole jaksanut keskittyä moiseen. Seuraava neuvolakin on vasta 7.4. Nyt lomalla kun siellä olis aikaa juosta vaikka joka viikko. Mitä turhia, kun kaikki kerran on hyvin.



Taisi olla keskustelua rintapumpuista. Mä käytin viimeksi ihan sellasta käsikäyttöistä pumppua. Oli ihan ok, en kylläkään koskaan säilönyt maitoa, mutta sai sillä pidettyä imun ja maidontuotannon päällä. Neidille tulikin hampaat jo 3kk iässä, joten sitten luovutin imetyksessä. Kumman teräviä vauvojenkin hampaat. Ihan rintakumin läpikin kirpaisi, olihan tissikin tietty valmiiksi kärsinyt. Samaa pumppua aion käyttää nytkin, jos tarvetta on.

Tuttia annettiin esikolle jo sairaalasta, kun oli imemisen tarve niin kova. Ostin tälle Möllillekin valmiiksi pari tuttia. Katsotaan kelpaako ja tarviiko niitä sitten käyttää.



En nyt enempiä keskusteluja muistakaan... Tsemppiä teille, joilla ollut mutkia matkassa. Toivotaan, että kaikki menee hyvin ja vauvat haluaa kasvaa masussa tarpeeksi isoiksi.



Mä taidan mennä lakkaamaan kynnet. Nyt kun saa ihan vapaasti pitää lakkaa vaikka joka päivä :-) Pian saan myös kihlasormuksen kantaakseni, sellaista tuo mies lupaili... :-)



Hauskaa viikonloppua kaikille ja voikaahan hyvin!



Möllimasu rv 31+2

Mä oon kirjoitellut enemmän monikko-onnea sivustolle ja siellä on tuplien odottajia jotka ovat myös olleet viikkoja sairaalassa vuodelevossa ja sit pois päästyään kun viikkojakin on ollut ihan reippasti niin eivät vauvat millään tahtoisi tulla masusta pois. Että otahan ihan rauhassa, mutta mahdollistahan hyvinkin on et vauvat vielä viivähtävät mahassa hyvinkin :)

Sulla viikkoja on jo niin hyvin et kaksi viikkoakin kun kaverit malttavat pysyä mahassa niin on varmaan kaksosten odottajalle tosi hyvät viikot.

Mulle lääkäri sanoi viime käynnillä et vaikka kaksoset yleensä syntyvät aikasemmin ja ovat pienempiä, mutta ovat paremmin kehittyneitä mitä yksi lapsi, luonto on näköjään ihmeellinen sen suhteen et pitää huolen riskiraskauksistakin :)



Taidanpa noissa pumpuissa päätyä sit siihen ainun sähkökäyttöiseen mikäli tarve tulee, etukäteen en aio ostaa. Sen saa sit nopeasti vaikka tilattua netistä.

kyseli mistä ostaa rintapumppu pk-seudulla: Stockalta ainakin saa Aventin peruspumppusysteemin ja kaikenlaista lisäosaa jos tarvii (esim pakastukseen pusseja ja sulkijoita) sekä myös Aventin pulloja.



Mölli, mulla on ollut vähän samaa vikaa, että normaalin kahden lämpimän aterian sijaan saan syödyksi vain yhden (lounaan) ja loppupäivä menee kaiken maailman napostelun piikkiin. En vaan kertakaikkiaan pysty syömään enää toista ruokaa, mutta kai tää näinkin menee:) Herkut uppoaa tällä hetkellä luvattoman hyvin, tosin paino oli viime neuvolakäynnillä jopa vähän miinuksella ja kun kaiken kaikkiaankin on tullut vain kuutisen kiloa, niin menkööt sitten noita herkkujakin:)



Meillä on varattu Tukholman-risteily tasan kuukauden päähän eli tasan kuukautta ennen LA:ta. Lasten kanssa kun mennään niin ohjelma ei tule olemaan kovin rankka, joten uskon pärjääväni. Tottakai lähempänä ko ajankohtaa pitää vielä arvioida oma olo ja jaksaminen, mutta tuossa vaiheessa on jo vähän äitiyslomaakin takana, joten enköhän mä jaksa. Varsinkin jos mun saikku jatkuu vielä ensi viikolla, nyt ainakin olo on sellainen että soisin sen jatkuvan.Paikallaan olo (makuulla tai puoli-istuvassa asennossa) on ok, mutta heti kun lähtee liikkeelle niin alkaa supistaa. Kaikenlainen kumartelu, esim lasten pukeminen, astianpesukoneen tyhjennys, lelujen kerääminen, pyykkikorin kaivelu on jo tosi tukalaa, kiristää ja puristaa vähän joka paikasta:/ Käveleminen on kurjaa kun supistaa ja kiristää selkää. Ja jos ei supista niin vauva liikkuu niin että tekee TOSI kipeetä, en muista että aiemmin olisi ihan näin ikävältä tuntunut pikkuisen liikehdintä. Joku muukin valitteli samaa, mulla tuntuu että koko kohdun sisäseinämä on jotenkin herkillä, kun pienikin hipaisu siihen sattuu, saatikka kunnon potkusarja tai makoisa venytys. Vielä kun lisää alapäähän kohdistuvan vihlonnaan niin nam;)



Valituksen määrän perusteella voisi luulla mun olevan vähintäänkin jo puolikuollut, mutta ihan hengissä täällä vielä ollaan:D Jaksakaahan kaikki muutkin vielä nämä viimeiset viikot ja kuukaudet.



rvaT31+2

Tulin kuokkimaan tänne tuolta kesäkeijujen puolelta!



Jos joku osaisi auttaa minua....kun laskettuaikani on alusta asti ollut epäselvä! Nyt se olisi 18.6, mutta itse epäilen että sen kuuluisi olla joskus toukokuun viimeisellä viikolla! Ihan aluksi se oli vieläkin myöhemmin, mutta jossain vaiheessa sitä aikaistettiin kahdella viikolla!? Miksi vain kahdella? Kiertohan on kuukauden?! Nyt mulla viikkoja 28+2..epäilen että n. 30 olisi lähempänä. Viimeisimmät menkat oli 20.8.08 ja 20.9.08..epäilen että nämäviimeiset olisi olleet ns.valemenkat....koska raskaustesti näytti positiivista jo monta päivää ennenkö menkkojen olisi edes pitänyt alkaa..nimittäin positiivisen testin tein 9.10.08! Eli ymmärtääkseni jo muutama päivä ovulaation jälkeen!? Eihän se ole mahdollista?Vai?Testitikku oli joku apteekin perus testi.



Elikkäs...olisiko täällä ketään ystävää kallista jolla laskettu aika esim.toukokuun lopulla...ja muistatko miten kuukautisesi menivät ja milloin sait positiivisen testin!?



Tai onko jollain ajatusta tästä, voiko tämä olla näin?



Vauvan kasvu menee kokoajan yläkäyrällä..ja lääkärit vaan tuumaa, että ompas tämä reilun kokoinen..mutta eivät kuitenkaan lähde la ta muuttamaan!



Eikä tuo kaksi viikkoa tieten maailmaa kada, oli se sinne tai tänne..mutta olisihan se itsestä mukava tietää=)Kun vauvaa odotetaan niiiiin kovasti!!!



Kiitos jos joku jaksaa ajatella asiaa kanssani!



Sinniäinen 28+2

Uuniz: Sulla kans persiilleen mennyt sairaalakierrokselle pääsy ja pohjekrampitkin riesana. Täällä Myrskyn tavoin auttaa se kun nostaa varpaanpäät ylöspäin eli venyttää lihasta vastakkaiseen suuntaan kun se kramppaa. Tämä pelastanut monilta kivuliailta krampeilta.



Möllin ja rvT:n tavoin minä vedän kanssa yhdellä lämpöisellä ruualla päivät. Jotenkin en koskaan ehdi syödä ennen kolmea ja sitten tuntuu ihan hullulta syödä toinen sapuska muutaman tunnin päästä. Sen sijaan syön jatkuvasti välipaloja. Hedelmiä menee kilokaupalla viikossa, samoin viili ja ruisleipä uppoaa hyvin. Nälkä ei oikeastaan ole koskaan kun aina on joku omenasiivu poskessa. Ei nyt ihan sama tilanne kuienkaan kun teillä, koska ruoka kuitenkin maistuu. En mä ole kyllä koskaan ennenkään syönyt kun yhden lämpösen aterian päivässä, mutta nythän kaksi olisi kyllä suositeltua.



Sinniäinen: Mulla la kylläkin jo 4.5 ja muutenkin olen huono näissä, mutta ajttelin nyt jotain sanoa. Mulla viimeiset menkat oli 27.7 ja positiivisen testin tein vasta 9.9. Jos sulla siis viimeiset menkat 20.8 niin mun laskujen mukaan sulla ois la 27.5 jos taas 20.9 niin la 27.6. No jokatapauksessa, musta tuntuu oudolta, että ne siirti laskettua vain 2 viikkoa kun ovat kuitenkin siis sitä mieltä, että viimeset menkat tuli elokuussa. Mitenkäs ultrat? Niissähän selviää ja varmistuu yleensä la? Teitkö siis positiivisen testin 9.10 vai milloin siis, koska eihän tuo päivä ollut enne sun viimeisiä "haamumenkkoja" 20.9...? Ei tästä nyt kyllä mitään apua ollut....josko joku loppukuulainen vastailisi. Tsemiä kuitenkin tulevaan.



Ei oo tottakaan miten hirveän pitkän sepustuksen sain taas aikaiseksi. Mutta hei, tässähän on niin paljon entteriäkin käytetty, että oikeasti vaan tyhjiä rivejä suurin osa. :D



Terv. Rice + pikkune rv 34+5

Täällä sitä mällötellään kotona, vaikka kaikkea olin suunnitellut viikonloppuna tekeväni. Heitin miehen aamutuimaan jäähallille, lähtivät viimeiselle koko viikonlopun kestävälle pelireissulle ja sitten kausi on ohi...huoh, vihdoinkin! Kirosin juuri, että nyt kun olisi viimeiset mahdollisuudet puuhastella vielä viikonloppuisin jotakin pariskuntamaista, kuten käydä leffassa, syömässä tai ihan vain iltakävelyllä yhdessä, on meillä kaikki viikonloput kauden päättymisestä huolimatta pykätty ihan täyteen toukokuulle asti...on ristiäistä ja muuta reissua reissun perään. Koskaan seurustelumme aikana ei olla vietetty ns.normaalia elämää tai ainakaan sellaista kun muut tuntuvat lähipiirissä viettävän. Itse olen aina tehnyt viikonloput töitä, opiskellut viikot. Mies on opiskellut päivät, ollut illat treenaamassa ja viikonloput pelireissuilla. Sitten kun hänellä kesäloma lätkätouhuista, meillä töissä pahin sesonki menossa. Yhteinen vapaailta tai jopa ruhtinaallinen kokonainen vapaapäivä sattuu ehkä kerran kahdessa kuukaudessa ja silloinkin molemmat niin poikki, että möllötetään vain kotona. Olen joskus oikein suuttunut ystävälleni, joka aina jaksaa valittaa kuinka tylsää kun mies kaiket illat kotona plää,plää....tässä kun itse elää elämää jossa autonavaimet vaihdetaan rappukäytävässä ja yöllä yrittää nukkua mahdollisimman lähellä, että edes muistais mille toinen tuoksuu...onkohan mulla jotain patoutumia!? :D No ei meidän elämä nyt ihan niin hirveetä ole kun saan sen kuulostamaan...hyi mua!



Mun oli tarkoitus tulla kommentoimaan teidän pulinoita, mutta tulinkin näköjään purkautumaan. :)



Myrsky: Mun pitää käydä katsomassa tuota nettisivua jonka laitoit, kiitos siitä. Meillä tosiaan pyörii samanlaiset ajatukset päässä synnytyksen suhteen. Ei mulla niinkään se power pointti hierrä, kyllähän sen osaan lukea netistäkin...tietenkin pp:n aiheet olisi ihan kiva ollut käydä läpi suullisestikin. Eniten mua ketuttaa kun ei pääse sinne Taysiin ja tiedä mistään kalustosta tai puudutuksista ylipäätään mitään. Mikä ihmeen synnytysjakkara? Amme? Saati jotkut ihmeen ihoon pistettävät rakkulat? No joo, kyllähän ne on läpi lukenu, mutta ei hajuakaan mitä sitä sitten osaa vaatia kun on siellä punnertamassa tai ylipäätään mitä vaihtoehtoja on. Synnytyksestä selviän, sen uskon, mutta rassaa ylipäätään kun asiat on järjestetty näin surkeesti täällä.



Miimi: Me käytiin kattoo se reitti sinne synnytysovelle. On muuten monen mutkan päässä siitä kun astuu sairaalan alueelle. Nyt ainakin tietää mihin suunnata sitten kun aika tulee. Ensi tiistain sf-kontrollissa päätetään menenkö vielä ultraan vai mitä tehdään. Jos siis edelleen th on sitä mieltä, että lapsivettä runsaasti, on mulla ultra vielä edessä. Mulla on kans se tumma täti. Ihan mukava, mut joskus silläkin huonompia päiviä :)



Iippalaisen ja rvaT:n Sype käynnit oli menny kivasti. Musta on mahtavaa kun sellaisia järjestetään ja saa käydä keskustelemassa itseään askarruttavista asioista.



Julianna olikin meistä sitten se joka sinne vuodelepoon loppuviimein joutui. Onneksi nyt kuitenkin tilanne pysynyt ennallaan ja Hannan tavoin voin lohduttaa, että monet vuodelepolaiset ovat sinnitelleet vielä monta viikkoa levon avulla.

Mulla oli keskenmeno 19.8. ja raskauduin uudelleen heti perään. Tuosta km:sta on laskettu mun la 26.5. Ultrissa vauva on kuitenkin ollut säännöllisesti 5-6 päivää pienempi kuin mitä la näyttää. Se on ihan linjassa raskaustestin kanssa, josta sain positiivisen tuloksen 23.9. Testaillut olin ensimmäisiä kertoja jo viikkoa aiemmin.



Mulla ei la:ta lähdetty siirtämään, vaikka aika selvältä vaikuttaa, että vauva on tuon vajaan viikon nuorempi. Kätilöopistolla on periaatteena, ettei la:ta siirretä, jos ultrassa näyttää siltä, että la heittäisi alle viikon. Vasta kun eroa on yli viikko, la muutetaan.



Ricen tapaan jäin miettimään, mitä sulla on ultrissa selvinnyt? Luulisi, että jos la:ta siirretään, siirretään se sitten niin, että vastaa parhaiten vauvan kokoa.



Leppis

Mulla on la 27.5. Vikat menkat mulla alkoi 21.8. joiden mukaan la olisi ollut päivää myöhemmin, mutta ekassa ultrassa la:ta muutettiin päivällä :-o Toisessa ultrassa (rv 20 jotain) vauva olikin noin viikkoa pienempi, mutta mitään muutoksia ei enää tehty. Positiivisen testin tein 18. tai 19.9.



Millä perusteella siis epäilet sulla olleen valemenkat? Eihän ovulaatio aina ole tasan keskellä kiertoa, joten olet voinut ovuloida piankin syyskuisten kuukautisten jälkeen ja näin ollen 9.10. testi on jo näyttänyt plussaa. Ihan tässä vaan aikani kuluksi spekuloin:)

Pitipä munkin oikein tulla pohtimaan tuota sinnisen tilannetta, vaikka en nyt tiedä osaankokaan järkeillä edes oikein. =P

Musta tuo positiivinen raskaustesti ajatellen ovulaatiota ei välttämättä ole mikään mahdoton yhtälö, JOS tämä tuleva kierto oli aluperin jäämässä lyhyemmäksi ja ovulaatio näin ollen paljon aikaisemmassa kuin normaalisti. Vai tiesitkö tarkalleen ovulaation ajankohtaa, olisiko se voinut olla peräti kierron 10-12 päivillä? Tällöinhän myös herkempi raskaustestikin voi jo parhaimmassa tapauksessa näyttää alkaneen raskauden käsittääkseni jo 8pv. hedelmöittymisestä. Yleensä varmaan se 10-12 päivää hedelmöittymisestä on jo paljon varmempaa saada testiin luotettavampi tulos, mutta aikaisempikin voi olla mahdollinen.



Itselläni kierto on ollut pääsääntöisesti 26-28pv. ja ovulaatio on ajoittunut aina suunnilleen päiville 11-14 ihan riippuen minkälainen kierto on ollut sitten tulossa. Meillä taustalla lapsettomuutta ja sen takia vähän tarkemmin on näitä tullut seurailtua omalla kohdallani. Meillä tämä pikkuinen on saanut alkunsa inseminaatiolla, joka tehtiin kierron päivänä 14. ja positiivisen tuloksen tuohon ovulaatiotikkuun olin siis saanut edellisenä päivänä. Hedelmöittyminen on tapahtunut tästä joko tuona päivänä tai siitä korkeintaa pari päivää myöhemmin ja plussan sain ensimmäisen kerran raskaustestiin 12.9. eli 13päivää tuosta inssistä, päivää ennen kuin menkkojen piti alkaa. Olisi saattanut tod.näk. näkyä jo vähintäänkin edellisenäkin päivänä, kun viiva oli sen verran vahvahko jo tuolloin.

Meillä vauva oli np-ultrassa ja tätä ennen varhaisraskauden ultrissa kolmisen päivää isompi, vaikka tosiaan hedelmöitys ajankohta ei ole juuri aiemmin voinut olla. =P Rakenneultrassa ei sen kummemmin koosta maininnut, muuta kuin että vastaa viikkoja ja sf-mitta menee ihan keskellä käyrää, joten tod.näk. vauva on ihan "normi" kokoinen viikkoihin nähden edelleen.

Mutta, meillä siis laskettuaika on 24.5 ja edelliset menkat, jotka minulla on olleet olivat 17.8. ja seuraavia ei sitten kuulunutkaan.



En tiedä saitko mitään tolkkua, mutta toivottavasti tästä oli jotain apua. =)



Joillainhan voi tulla ihan kyllä niukahkot menkatkin useammankin kuukauden verran, mutta olisiko tässä ehkä kuitenkin kyseessä aikaisempi ovulaatio?? =)



Noh.. nyt pitää mennä...



-viivi ja toivo rv 32+0-

Nyt viimeisimmässä ultrassa otin vielä erikoislääkärin kanssa asian puheeksi..mutta tuumasi vain että tässävaiheessa ei enää lähdetä la ta muuttamaan, koska vauvat ovat jo yksilöitä ja kasvavat omaa tahtiaan..ettei ultraan varsinaisesti enää ole sen suhteen luottaminen. Yläkäyrillä tämän kasvu on kuitenkin kokoajan mennyt suhteessa viikoihin. SF oli viikolla 26...27cm..lapsivettä normaali määrä. Viikolla 27 vauvan painoarvio oli 1200kg! Nämä asiat myös lisäävät mielenkiintoani sen suhteen josko viikkoja olisi se pari enemmän.



Ovulaation ajankohtaa en tarkkaan tiedä..mutta kiertoni on aina ollut se 28-30 päivää....laskenut vain siitä mikä se keskimääräisesti voisi olla. Mutta ehkä se tosiaan on niin että ovis on ollut hieman aikaisemmin ja raskaushormonien määrä kehossani on ollut suuri..joten testi on näyttänyt nopeasti positiivista tulosta..



Se mikä mua ihmetyttää eniten...että testi näyttää positiivista jo 12päivää ennen kuin seuraavien menkkojen olisi pitänyt alkaa..koska 20.10 olis pitäny alkaa (onneksi ei alkanut=))...normaalisti tässä vaiheessa joku olisi tehnyt vasta raskaustestin...yleensähän plussa näkyy vasta kun menkkojen olisi jo pitänyt alkaa? Tämä sai mut epäilemään että viimeisimmät olis ollu valemenkat.



En tiedä..päässä oikein kiehuu kun yritän miettiä=)



Pitäis kai rauhoittua jo asian suhteen..mutta minkäs teet kun tahtoo tietää!



Kiitos ajatuksistanne!



Onnea kaikille pienokaisista..ja onnea varsinkin viivi99 lle, kenellä ei ole lapsi saanut alkuaan ihan helpoimman kautta!



Sinniäinen

Ja leppis myös..paljon onnea!