Erakkoluonteiset tai joilla on puoliso joka aristaa sosiaalisia tilanteita!!

Tuttuni seurusteli vuosia tavattoman epäsosiaalisen ja ilmeettömän ihmisen kanssa. Hänellä ei ollut mitään asiaan liittyvää diagnoosia, enkä tiedä olisiko sellaista saanutkaan (muuta kuin meiltä keittiöpsykologeilta). Mutta JOS hänellä sellainen diagnoosi olisi ollut ja me muut olisimme sen tietäneet olisimme varmasti suhtautuneet häneen toisin (paremmin). Nyt vain vuosia ajattelimme että hän on suuttunut/töykeä/ujo/riita menossa/vihainen tms. Onhan se hieman kummallista mennä kutsuttuna pariskunnalle kylään jos toinen ei koko vierailun aikana sano sanaakaan ja lukittautuu makuuhuoneeseen lukemaan. Isäntä vaan sanoo että vaimoke se nyt on vaan tuollainen.

Olen hieman syrjäänvetäytyvä ja nightmare nro 1 on juhlat/isommat tapaamiset. Yksin on kiva olla välillä mutta kaipaan ja tarvitsen seuraa. Tulkitsen ihmisiä hyvin ja olen mielestäni sosiaalisesti taitava silloin kun ei ole kyse ryhmästä.

kertokaa oletteko saaneet apua ja millaista. Itse koen ettei nämä piirteeni juuri häiritse arkea etenkin kun minulla ei ole vaikeuksia "lukea rivien välistä" tai tulkita muita ihmisiä vaan minulla se on päinvastoin korostunut eikä mikään äänen vivahde jää huomaamatta (tämäkin tyypillistä syndroomalle). Tietenkin elämä olisi helpompaa jos sosiaalisia tilanteita ei jännittäisi ja jos vaikka mies kutsuu meille minulle tuntemattomia ihmisiä niin en menisi ihan sekaisin ja ahdistuisi.

ap

Ja olen siis kuitenkin selkeästi syrjäänvetäytyvä ihminen.

En ehkä ole "selkeästi syrjäänvetäytyvä", mutta kuitenkin hyvin itseriittoinen enkä erityisen sosiaalinen. Tärkeämpää mulle on olla itsekseni ja rauhassa kuin seurassa, ystävien tapaamisen tarve on olemassa, mutta melko heikkona. Juhlista en pidä.



Mitkä sun lukemat oli, AP?

Mun 21-vuotias poika on samanlainen, ehkä vielä enemmän kuin minä, mutta en saa häntä tekemään testiä.

mutta vastasinkohan ihan rehellisesti siihen;D

mikä muuten on toi as-syndrooma? : /

Luulisi, että kaikki nykyään tietävät, mikä on Aspergerin syndrooma.

en kuitenkin "riittävästi" tämän testin mukaan (tai outouteni on toisenlaista)

Saako siihen jotain vammaistukia? Terapiaa? Lääkettä?

Nyt pitää vieä selvittää, mikä tämä asperger oikeasti on.....

Pidän itseäni sosiaalisena ihmisenä, enkä epäilekään että minulla olisi asperger. Tein testin kuitenkin vertailun vuoksi, ja sain 77pistettä.



Meillä löytyy suvusta asperger-piirteisiä aikuisia ja kaverini pojalla on todettu asperger-piirteitä, vaikkei ole varsinaisesti asperger. Heistä kukaan ei ole kovin syrjäänvetäytyvä, vaan kaikkia näitä tuntemiani voisi jopa kuvata sanalla puhelias. Heillä vain ei ole tietynlaista "tilannetajua" ja helposti heidän juttunsa ovat silmäänpistäviä. Soveliaan ja normaalin raja on ehkä hieman hämärtynyt ja omat mielipiteet todella vahvat. Toisaalta jokaisella näistä on selkeästi voimakkaita mielenkiinnon kohteita ja selkeästi asioita jotka eivät yksinkertaisesti suju. Ehkä uusista tilanteisiin eivät niin hakeudu, mutta eivät niistä ihan paniikkiinkaan joudu.

psykologini mukaan en ole AS-henkilö. olen oikeastaan ihan taitava sosiaalisissa tilanteissa, pelkään vain niitä ja ahdistun niistä, sekä olen pois tolaltani niiden jälkeen. ymmärrän myös huumoria ja osaan tlkita muita. en osaa tosin aina tulkita itseäni, mikä on hieman hämmentävää...

Ihmiset ovat kusipäitä enkä pidä juuri ketään arvoisenani.

Istun tietokoneella koko ajan, vihaan meteliä jossei se ole kuulokkeista kuuluva lempimusiikkini.

Tulkitsen loistavasti äänensävyjä, kasvonilmeitä ym.,

Olen yksin viihtyvä introvertti, mutta en asperger. Mieheni sen sijaan on aikuinen, diagnosoimaton asperger. Hän sanoo, että lapsena hän vastasi asperger-kuvausta vielä paremmin kuin nyt aikuisena. Hänen vanhempansa eivät usko, että hänessä olisi mitään "vikaa" - ehkä siksi, että kaikkia autismi-kirjon sairauksia pidettiin aeimmin äidin kylmyydestä johtuvina.

Olen ujo ja mielellään vetäydyn syrjään. Olen yksinäinen tutkijatyyppi. En missään nimessä usko, että kyse olisi as-piirteistä (kuten ei siis testinkään mukaan ole)

ei siis asperger-luokkaa. Olen kuitenkin erinomaisesti yksin viihtyvä, en mielelläni lähde viihteelle. Tunnen itseni monesti ulkopuoliseksi eikä tavanomaiset jutustelut minua viehätä siinä määrin, että tuntisin tarvetta lörpötellä ja jutustella. Ihmistuntemukseni on hyvä. Monesti ärryn helposti toisten mielipiteistä, jos ne ovat jotenkin köyhiä ja osoittavat tiedonpuutetta. Yritän tämän pitää kuitenkin sisälläni, mutta tämä taitaa olla syy siihen, miksi niin hyvin viihdyn yksikseni. Minusta on ihanaa syventyä yksityiskohtiin esim. karttoihin tai aikatauluihin. Aika menee silloin kuin siivillä. En ymmärrä miksi tämä on asperger-piirre, koska siinähän käytän mielikuvistusta.

Ei sitä ole tutkittu ja ei ole diagnoosia. Olen tehnyt tuon testin ja sen mukaan minulla on todennäköisesti Asperger syndrooma.

Olen ujo ja ryhmässä hiljainen, mutta kahden kesken puhelias. Osaan tehdä hyvin yhteistyötä ihmisten kanssa työtilanteissa, mutta muuten olen sosiaalisesti onneton. En ole elämäni aikana saanut yhtään ystävää ja minua helppo käyttää hyväkseen. Jonka vuoksi olen iän myötä erakoitunut lisää.



Tein testin täytäen kohdat 8-v poikani mukaan ja hänellä olisi testin mukaan myös Asperger syndrooma, vaikka yritin vasta niin ettei tulisi paljoa pisteitä. Hänen oireet ovat selvemmät kuin minun.

En kuitenkaan saanut perheneuvolan kautta apua asiaan tai edes mihinkään tutkimuksiin. Hänen ongelmiaa pidetään ilmeisesti minusta johtuvina.

Toinen lapseni on selvästi ns. normaali lapsi.

Suurin osa ihmisistä ei kiinnosta minua, mutta pieni osa on sellaisia, joista pidän ja joiden seurassa tykkään olla. Mutta yleisesti olen mieluiten kotona, en kestä ihmisten teennäisyyttä. Olen ujo, mutta pidän puoleni. Minulla on paljon mielipiteitä ja tarvittaessa tuon ne kyllä esille. Vihaan ryhmässä olemista, palavereja yms.

Enemmän kuin kuvittelin. Mutta pidän kyllä itseäni korostuneen itseriittoisena ja hivenen vaikeana ihmisenä. Sosiaalisesti olen pinnallisesti taitava, toisin sanoen teeskentelen hyvin sosiaalisesti taitavaa ihmistä. Tosiasiassa mun on hyvin vaikea olla tekemisissä vieraiden ihmisten kanssa, enkä oikeastaan osaa tutustua kehenkään pintaa syvemmälle.



Aspergeria en sen kummemmin tunne.