Poikkeavat voidaan löytää jo päiväkodeissa, sanoo poliisiylijohtaja Paatero

lapsista näkee esim, oppimisvaikeuksia omaavat, neurologisia erityisyyksiä omaavat sekä tunne-elämän häiriöitä omaavat lapset. Ilman asianmukaista tukea ja apua nämä lapset joutuvat alttiiksi syrjäytymiselle. Lapsen erityisen tuen tarve on usein tunnistettavissa jo ennen päiväkoti-ikää. Lapsen tasapainoista kehitystä häiritsevät syyt voivat liittyä lapseen itseensä (mm. neurologia) tai syys ovat sosiaalisia ja liittyvät perheen vuorovaikutukseen (turvattomuus, rajattomuus ja liiallinen sallivuus, päihteet, väkivalta ja emotionaalinen kaltoinkohtelu esim.).



Lapset joiden ongelmiin puututaan niin kotona kuin päivähoidossa (+ muut tukitoimet)ja jotka saavat tukea ovat onnekkaita, eikä heidän syrjäytymiskehitys ole silloin ole niin suuri. Lasten aivot kehittyvät aktiivisesti, ja lapsen kehitykseen on mahdollista vaikuttaa.



Kyllä lapset saavat olla monenlaisia, mutta lapsilla on oikeus myös tukeen ja apuun asioissa, mihin he sitä tarvitsevat.

Viiden lapsen kokemuksella: tiesin lapsista jo hyvin paljon ennen esikoisen syntymää!



Sinä tässä lähdet ristiretkelle ja uhoat miten tiedät enempi lapsista 3 vuoden äitinä olostasi kuin lapseton ystäväsi, noin yhtä karskisti sanottuna.



Kyllä lapseton kätilökin osaa paljon synnytyksestä tai lapsista ja ihmisistä. Ihan siinä missä siivooja?

Meillä ainakin allergikko sai korvatulehduksia(ruoka-aineallergioita). Kun allergiat menivät ohi niin myös korvatulehdukset. Toisaalta molemmat toki yleensä helpottavat lapsen kasvaessa.

Viiden lapsen kokemuksella: tiesin lapsista jo hyvin paljon ennen esikoisen syntymää!

Sinä tässä lähdet ristiretkelle ja uhoat miten tiedät enempi lapsista 3 vuoden äitinä olostasi kuin lapseton ystäväsi, noin yhtä karskisti sanottuna.

Kyllä lapseton kätilökin osaa paljon synnytyksestä tai lapsista ja ihmisistä. Ihan siinä missä siivooja?

itsellänikin. Ja lasten kanssa työskentelemisestä pitkä kokemus....Totta kai tiedän lapsista enemmän, kuin lapseton. Vaikka hän olisi kätilö, lastentarhanope yms. Ja vaikka itse tiesin lapsista paljon ennen äitiyttä, kyllä oma äitiyteni on syventänyt ammattitaitoani myös toisella tavalla. Tämä nyt oli vain minun mielipiteeni.

Meillä ainakin allergikko sai korvatulehduksia(ruoka-aineallergioita). Kun allergiat menivät ohi niin myös korvatulehdukset. Toisaalta molemmat toki yleensä helpottavat lapsen kasvaessa.

Näin olen kuullut monella käyneen. Siksi tämä onkin ollut kummallista.

Herra Paatero voisi nyt kyllä jutella vähän viisampiensa kanssa.

Oletteko muuten noteeranneet, että monista vaikeista tai muuten oudoista tyypeistä on tullut elämässä menestyjiä? Monet ovat olleet kouluiässään kapinoijia eivätkä ole helposti sopeutuneet sääntöihin.

Tämähän on suorastaan kohta joku natsileiri koko Suomi. Normaalinatsejako meistä on tulossa?

Mä niin näen kun sinun kaltaisesi äiti on sitä mieltä, että on IHANAA kun meidän Nico on niiiiin kapinallinen, että sanoo pelle "haista vittu", kun ope käskee ottamaan luokassa pipon pois päästä.

Sen verran voin sanoa, että sellainen oikea kapinallisuus kohdistuu ihan oikeisiin asioihin, ei järkeviin perussääntöihin. Ja siihen oikeaan kapinallisuuteen sisältyy myös kunnioitusta vastapuolta ja ylipäätään ihmisiä ja ihmisyyttä kohtaan. Se ei ole mitään kasvattamatta jättämien pentujen räkimistä, näillä on vissi ero.

Oikeasti kapinallisista tulee kenties menestyjiä, av-mammojen "johtajaluonteisista" pikkupaskoista ei ikinä.

nyt kuitenkin on sellainen asia, joka voi aiheuttaa hyvinkin suurtaa vaikeutta lapsen minäkuvalle, itsetunnolle, toimintakyvylle yms ja silloin lapsi tosiaan tarvitsee välttämättä tukea!



Se on vähän eri asian kuin yhdenmukaisuuden pakko tai natsimeininki.

ja sitä viivaahan vetäisi joku av-mamma kuitenkin, joten edessä olisi väistämättä natsimeininki. Toki lasten ongelmat näkyvät jo nuorella iällä, mutta monien kohdalla ongelmat hellittävät iän myötä, ja toisaalta moni alakouluiässä huomaamaton ja ns. normaali lapsi muuttuu teini-iässä hirviöksi.



Paatero on antanut vähän harkitsemattoman lausunnon, mutta on toki siinä oikeassa, että tukitoimet olisivat varsinkin itsehillinnän vaikeuksista kärsiville lapsille hyvinkin tarpeen. Suurissa luokissa häiriökäyttäytyminen helposti eskaloituu ja paras interventio olisikin pienet opetusryhmät. Ei siinä tarvittaisi edes mitään poikkeavien seulontaa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sanna_Sillanp%C3%A4%C3%A4

Mutta miksi nämä "poikkeavat" eivät saa asianmukaista hoitoa?

t. yhden "poikkeavan" pojan äiti, joka on jopa yksityiseltä hakenut hoitoa sitä saamatta (kunnalla ei ole mitään resursseja)

ja mitä oikeasti tarkoitat tuolla "alkoholistiäidin lapsi ei saa kovin hyviä eväitä elämään, vaikka tuet annettais jo kovasti yritettäis"?

Lapsella voi olla ongelmia ilman "alkoholistiäitiäkin", ja mitä tuo kovasti annettu tuki sitten olisi?? Minulla masentunut lapsi, eikä apua saa maksamallakaan...

t. äiti

Maksamalla yksityislääkärit vie vaikka lapses päiväkotiin

- Huono ravinto (enemmän sairastelua pienestä pitäen)

että raivostuttaa, kun aina sairastelujen syynä pidetään huonoa ravintoa. Voisin lyödä vetoa ja myös tämän NÄHNEENÄ, meillä taatusti syödään terveellisemmin, kuin monen lasten kaverin perheessä ja sairasteluja tästä huolimatta kertynyt kiitettävästi. Aina sairastelujen syynä ei ole huono ruokavalio.

Syömme paljon vihanneksia, hedelmiä jokaisella aterialla, maitoa aterioilla, kalaa vähintään kaksi krt vko. Valmisruokia erittäin harvoin, makeisia kerran vko. Tummaa leipää, pastaa, vähän lisäaineita sisältäviä ruokia.

Joskus olen miettinyt, että syömme varmaan niin terveellisesti, että siksi sairastamme useammin kuin muut. Ainakin sen perusteella, mitä olen nähnyt muiden syövän ja ostavan kaupasta.

Toisaalta vitsauksemme ovat lähinnä korvatulehdukset, jotka voivat aiheutua myös rakenteellisesta viasta.

Jotenkin koit heti, että sinun pitää alkaa tilittää perheenne hyvinvointia täällä, miksi tämä reaktio?

normaaleja.

jaa. Olin lapsena ujo ja "syrjäänvetäytyvä" vaikka kavereita riittikin,. Nykyään olen vihainen ja epätasapainoinen, en halua enää alistua ja olla "kiltti", kävelevä aikapommi.

Se on niin huvittavaa, kun aina yhdistetään huonovointisuus pienituloisiin.Eihän heillä ole esim. rahaa päihteisiin!? Ja useinkin, pienituloisilla saattaa olla lyhyempiä työpäiviä,jolloin ovat enempi lastensa kanssa, kuin taas uraatekevät isopalkkaiset ;)

normaaleja.

jaa. Olin lapsena ujo ja "syrjäänvetäytyvä" vaikka kavereita riittikin,. Nykyään olen vihainen ja epätasapainoinen, en halua enää alistua ja olla "kiltti", kävelevä aikapommi.

tämä vastauksena siihen, että vain syrjäänvetäytyvät pojat ovat riskiryhmässä, eivät tytöt.

No voihan syy olla jokin muukin. Riittämätön uni, stressi, liian aikataulutettu elämä, käsidesillä lutraaminen tavallisessa arjessa, asuminen kaukana luonnosta, monet antibioottikuurit, liian steriili elämä, huono sisäilman laatu jne.

-Lapset nukkuvat kyllä riittävästi, saman verran kuin ikätoverinsa.

-Asuntomme on remontoitu sillä tavoin katosta lattiaan kylpyhuoneita myöten, että mahdolliset kosteusvauriot olisivat tulleet ilmi. Sisäilman laatu ok. Perussiistiä on, viikottain siivous ja lakanoiden vaihto, ei ylihygieenistä kuitenkaan.

-Elämä ei ole liian steriiliä, emme käytä käsidesiä

-Ab-kuureja on syöty korvatulehduksiin silloin kun on pakottava tarve ollut. Nyt korvat ovat putkitetut ja tällöin tulehduksia ei meillä yleensä esiinny ollenkaan.

-Ulkoilemme tunteja päivittäin ja lapsilla 1-2 harrastusta/vko

-Asumme kaupungissa kyllä, mutta aivan lähellä luontoa(ja Helsingissä asuvat tietätävät myös tämän mahdolliseksi)

-Meillä on säännöllinen päivärytmi, mutta tämä ei ole kuitekaan liian tiukka, vaan lapsen tarpeita kuunnellaan.

Olemme leppoisia ihmisiä muutenkin, emme turhasta stressaa...

Epävarma äitiliini hakee hyväksyntää

Just sun kaltaiset on ärsyttäviä besservissejä. Ei sinulla tarttisi olla muuta kokemusta kuin äitiys 10 vuodelta.. Se riittää siihen että sä tiedät enempi kuin se joka on ollut äitinä 9 vuotta.



Todellakin, tuo on mielipiteesi ja ahdas sellainen. Osoittaa kokemuksesi PUUTTEEN. 20- vuotiaana olet pamahtanut raskaaksi (ehkä ennen tätä) ja uu, jopa sinulla on lapsi yläasteella. ;)

No voihan syy olla jokin muukin. Riittämätön uni, stressi, liian aikataulutettu elämä, käsidesillä lutraaminen tavallisessa arjessa, asuminen kaukana luonnosta, monet antibioottikuurit, liian steriili elämä, huono sisäilman laatu jne.

-Lapset nukkuvat kyllä riittävästi, saman verran kuin ikätoverinsa.

-Asuntomme on remontoitu sillä tavoin katosta lattiaan kylpyhuoneita myöten, että mahdolliset kosteusvauriot olisivat tulleet ilmi. Sisäilman laatu ok. Perussiistiä on, viikottain siivous ja lakanoiden vaihto, ei ylihygieenistä kuitenkaan.

-Elämä ei ole liian steriiliä, emme käytä käsidesiä

-Ab-kuureja on syöty korvatulehduksiin silloin kun on pakottava tarve ollut. Nyt korvat ovat putkitetut ja tällöin tulehduksia ei meillä yleensä esiinny ollenkaan.

-Ulkoilemme tunteja päivittäin ja lapsilla 1-2 harrastusta/vko

-Asumme kaupungissa kyllä, mutta aivan lähellä luontoa(ja Helsingissä asuvat tietätävät myös tämän mahdolliseksi)

-Meillä on säännöllinen päivärytmi, mutta tämä ei ole kuitekaan liian tiukka, vaan lapsen tarpeita kuunnellaan.

Olemme leppoisia ihmisiä muutenkin, emme turhasta stressaa...

sad but true?

vanhemmat vastustaa tukitoimia, niin minkäs teet. :(

Niinh, ei meidän Nico paha ole, se on selviytyjä ja on muiden tarhan lapsien oma vikansa, jos eivät kestä kun Nico tulee lyömään, puremaan ja haistattelemaan saadakseen haluamansa lelun.

Ensimmäiset vuodet tärkeimmät. Voi verrata kerrostalon rakentamiseen: jos perustukset tai ensimmäiset kerrokset on tehty huterasti ja vähän sinne päin, koko talo huojuu koko ikänsä.

Niinh, ei meidän Nico paha ole, se on selviytyjä ja on muiden tarhan lapsien oma vikansa, jos eivät kestä kun Nico tulee lyömään, puremaan ja haistattelemaan saadakseen haluamansa lelun.

Ensimmäiset vuodet tärkeimmät. Voi verrata kerrostalon rakentamiseen: jos perustukset tai ensimmäiset kerrokset on tehty huterasti ja vähän sinne päin, koko talo huojuu koko ikänsä.

Ihminen kehittyy koko ikänsä, kerrostalo ei. Itse esim. olen elänyt hyvin epävakaan lapsuuden, mutta jostain syystä en ole koskaan 'huojunut'. Päinvastoin. Olen usein ihmetellyt miksei minua masenna tai ahdista kun ns. normaalilapsuuden eläneet kaverit kärsivät burn outista ja paniikkihäiriöstä, jne.

Eli veikkaan kyllä geeneilläkin olevan aika paljon tekemistä asian kanssa, ja silloinhan Paateron kommentti tosiaan on natsihenkinen.

Lapseni luokalla oli yksi ns "poikkeava" ja tämän takia koko porukan opiskelurauha oli tiessään. Sinunko mielestä tämä yksi saa mellastaa sydänmensä kyllyydestä ja 20 muuta vaan ymmärtää, kun ovat ns normaaleja.

Samoin hiljaiset, massaan häviävät jos ei erikeen herrasväkeä pönkitä. Hommatkaa pönkittäjät jostain muualta älkääkä pilatko toisten lasten mahdollisuuksia.

Sinä todennäköisesti kuulut juuri näihin poikkeaviin ja sinun lapsesi kanssa tulee ongelmia, mutta kun ovat kullannuppuja vaikkakin "vähän outoja" niin hoidatkin itse. Voi auta armias, sen jälkeen kun heille paljastuu, että maailmassa on muutakin kuin vaan äidin umpinainen katsantokanta..

Juuri tuon takia en ole yhtään lastani päiväkotiin laittanut ja kouluunkin suhtaudun epäilevästi.

Tuo on juuri sitä ajattelua, joka aiheuttaa pahaa: poikkeavat on outoja, niille täytyy tehdä jotain. Kun oikeasti pitäisi tehdä jotain niille kaikille "normaaleille", että he hyväksyisivät kaikki sellaisina kuin he ovat.