Luuleekohan nuo busseihin ateistimainoksia hommaavat todellakin, että

Eihän se puhunut katolisista mitään.

en mistään uskonnon varjolla suoritetusta vallankaappauksesta ja riistosta.

Minusta kaikki syvällinen keskustelu ns. elämän peruskysymyksistä on aina suotavaa. Surullista on se, että keskustelut jäävät helposti iänikuisten ja kuluneiden argumenttien tasolle, eikä kukaan hyödy ns. keskustelusta.



Itse olen tympääntynyt tahalliseen vastakkainasetteluun ja nokkapokkaan. Omat päiväkoti-ikäiset lapsenikin osaavat keskustella fiksummin eksistentiaalisista kysymyksistä; ennen kaikkea he osaavat esittää hyviä kysymyksiä, joihin etsivät itse erilaisia vastausvaihtoehtoja. Aikuiset luulevat olevansa kauhean näppäriä, kun osaavat jauhaa tätä samaa puuduttavaa dialogia "todista - todista itse - ei ole mun tehtävä - onpas - tiede on eri asia kuin usko - sinä et uskovaisena ymmärrä... - sinä et tiedeuskovaisena tajua... " aina uudelleen ja uudelleen.



Tulee mieleen Hesarissa joskus ollut pääkirjoitussivun kuva neljästä eri ikäisestä ihmisestä, jonka teksti meni jotenkin näin: Lapsi (tuttisuu) ihmettelee kaikkea - Nuori (punkkari) kyseenalaistaa kaikkea - Aikuinen (virkamies) tietää kaiken - Vanhus (harmaahapsi) ihmettelee kaikkea. Mihinkähän nämä juupas-eipäs -inttämiset asettuvat tässä "ihmisen elämän vuodenajoissa"?

Ja tiedekään ei anna mitään absoluuttisia totuuksia.

Uusia löytöjä tehdään jatkuvasti, teoriat muovautuvat ajan saatossa ja osa hylätään täysin.

Sehän on tieteen idea! Uskovaiset ei pysty käsittämään sellaista ajatusta että joku asia ei etsi _lopullista totuutta_.

ja ei-kuluneita argumentteja?

"There's probably no god" - joten aika saman asian ajaa tuo "tuskin on".



En ymmärrä miksi kirkko saisi mainostaa aatettaan kaiken maailman "Jesse diggaa sua" -mainoksillaan, mutta uskonnottomilla tätä mahdollisuutta ei olisi. Tasa-arvoako?

Vaikea on tietysti "äiti, onko jumala oikeesti olemassa"? Meillä kyllä sanotaan, ettei sitä kukaan oikein varmasti tiedä. "No, mitä sä luulet?" jatkuu keskustelu.

Tänään kysyttiin, mihin avaruus loppuu vai loppuuko se. Ei sitäkään oikein kukaan varmasti tiedä. Juteltiin siitä, kuinka ennen luultiin, että maailma on pannukakku.

Jaapa jaa, kristityt taisivat jopa polttaa ihmisiä harhaoppisina, kun joku väitti, että maa kiertää aurinkoa...

tällaisesta tuoreesta kysymyksestä?

Tuoreita kysymyksiä syntyy usein pitkästä keskustelusta.

Mäkin päätän loukkaantua, jos pilkkaatte lentävää spagettihirviötä!

Jos keskustelu on lyhyt, se onvääränlainen koska siinä ei ole tuoreita näkökulmia. Jos se taas on pitkä ja tulee tuoreita näkökulmia, keskimäärin viestin 150 kohdalla joku uskovainen vaatii ketjun poistamista.

Jos kadulla kysytään "uskotko että maailman on luonut lentävä spagettihirviö", voi tulla vaikka seuraavia vastauksia.



a) uskon

b) en usko

c ) en tiedä.



Kenet noista kolmesta voi teidän mielestänne määritellä uskovaiseksi?

kirjoitit Lentävän Spagettimonsterin pienellä!!!!

Kenet noista kolmesta voi teidän mielestänne määritellä uskovaiseksi?

On nimittäin aika ärsyttävää ateistina kun uskovainen mairean omahyväisesti toteaa että myös ateisti on uskovainen - niiiiiii-in, kaikki me ollaan uskovaisia. No selväpä se sitten, meikäläinen kuuluu ainakin niin moneen uskontokuntaan että menen laskuissa sekaisin. Kuulun ainakin "joulupukkia ei ole olemassa" -uskontoon, "sano ei Zeukselle" -uskontoon, "hammaskeiju haisee" -uskontoon jne. jne. jne.

No tähän sitten voidaan uskovaisen taholta todeta että juu, jo se että ylipäänsä uskoo fysiikan lakien mukaiseen maailmaan on uskontoa. Eli jos kysymys on muotoa "uskotko että sormen laittaminen sirkkeliin on epäviisasta?", ne jotka vastaavat "uskon" ovat myös uskovaisia. Tällaisia fysiikan laki -uskovaisia. Mihin ei kai voi muuta kuin todeta mairean omahyväisenä, että no sittenhän uskovaiset ovat myös tiedeuskovia! He ovat oman kokemuksensa, päättelynsä ja edellisten sukupolvien vastaavan päättelytuloksen seurauksena päätyneet tieteellisen päätelmään että kyllä, sormen laittaminen sirkkeliin on äärimmäisen epäviisasta ja tuskin kukaan ottaa sitä riskiä, ettei jumala estäkään sormien lentelyä, jos oikein hartaasti rukoilee.

Mutta mielestäni tuo mainos lähinnä nolo ja tumpelo; se melkein antaa ymmärtää että ateistit eivät itsekään ole varmoja jumalan olemassaolosta.

ja pyörittää päätään. On selvästi korkea aika mennä nukkumaan.

Huhuu, kaikki uskovaiset jo nukkumassa?

Kenet noista kolmesta voi teidän mielestänne määritellä uskovaiseksi?

On nimittäin aika ärsyttävää ateistina kun uskovainen mairean omahyväisesti toteaa että myös ateisti on uskovainen - niiiiiii-in, kaikki me ollaan uskovaisia. No selväpä se sitten, meikäläinen kuuluu ainakin niin moneen uskontokuntaan että menen laskuissa sekaisin. Kuulun ainakin "joulupukkia ei ole olemassa" -uskontoon, "sano ei Zeukselle" -uskontoon, "hammaskeiju haisee" -uskontoon jne. jne. jne.

No tähän sitten voidaan uskovaisen taholta todeta että juu, jo se että ylipäänsä uskoo fysiikan lakien mukaiseen maailmaan on uskontoa. Eli jos kysymys on muotoa "uskotko että sormen laittaminen sirkkeliin on epäviisasta?", ne jotka vastaavat "uskon" ovat myös uskovaisia. Tällaisia fysiikan laki -uskovaisia. Mihin ei kai voi muuta kuin todeta mairean omahyväisenä, että no sittenhän uskovaiset ovat myös tiedeuskovia! He ovat oman kokemuksensa, päättelynsä ja edellisten sukupolvien vastaavan päättelytuloksen seurauksena päätyneet tieteellisen päätelmään että kyllä, sormen laittaminen sirkkeliin on äärimmäisen epäviisasta ja tuskin kukaan ottaa sitä riskiä, ettei jumala estäkään sormien lentelyä, jos oikein hartaasti rukoilee.

Eihän se kauhean kohteliasta ole runtata toiselle tärkeää uskomusta tuosta vaan. Tarkoitus on kai saada ajattelemaan eikä aiheuttaa ihan hirveää riitaa.

Minua ihan oikeasti kiinnostaisi että mitä ne tuoreet näkökulmat on?

eräs Hesarissa ollut vastine.



MIELIPIDE / LYHYESTI



Uskonnottomien järjestöt Vapaa-ajattelijain liitto sekä Humanistiliitto aloittavat yhdessä mainoskampanjan, jonka tarkoituksena on levittää uskonnottomuutta. Kampanjan iskulause on: "Jumalaa tuskin on olemassa. Lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä." (HS 19.3).



Iskulauseen tekijät eivät ole tajunneet, kuinka huonosti ovat sanansa valinneet. He itseasiassa myöntävät mahdollisuuden, että Jumala olisikin olemassa. Toiseksi he kuvittelevat, että Jumalaan uskovat murehtivat eivätkä osaa nauttia elämästä. Asia on voittopuolisesti juuri päinvastoin.



Tässä yhteydessä voisi siteerata presidentti Urho Kekkosen tunnettua sanontaa, että "saatanan tunarit" ovat olleet asialla.



Veikko Tissari, Laukaa



-----



Ei muuta sanottavaa. :)

sanoa että Jumalaa tuskin on olemassa?

jos sanoisi Jumala ON olemassa, on mahdollisesti 100% väärässä TAI 50% todennäköisyydellä oikeassa

jos sanoisi Jumalaa EI OLE olemassa, on mahdollisesti 100% väärässä TAI 50% todennäköisyydellä oikeassa

jos sanono, Jumalaa tuskin on, on sataprosenttisesti aina oikeassa, sillä sanamuoto sisältää sekä olemassaolon mahdollisuuden että mahdottomuuden.



logiikkaa, ystäväiseni, logiikkaa.