Lue keskustelun säännöt.
Luuleekohan nuo busseihin ateistimainoksia hommaavat todellakin, että
19.03.2009 |
uskovat luopuu uskosta kun näkee sen mainoksen :)? Ja eihän liikennelaitokset ole vielä edes antaneet lupaa tuollaisiin mainoksiin (Jumalaa tuskin on olemassa, lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä).
Kommentit (114)
eräs Hesarissa ollut vastine.
MIELIPIDE / LYHYESTI
Uskonnottomien järjestöt Vapaa-ajattelijain liitto sekä Humanistiliitto aloittavat yhdessä mainoskampanjan, jonka tarkoituksena on levittää uskonnottomuutta. Kampanjan iskulause on: "Jumalaa tuskin on olemassa. Lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä." (HS 19.3).
Iskulauseen tekijät eivät ole tajunneet, kuinka huonosti ovat sanansa valinneet. He itseasiassa myöntävät mahdollisuuden, että Jumala olisikin olemassa. Toiseksi he kuvittelevat, että Jumalaan uskovat murehtivat eivätkä osaa nauttia elämästä. Asia on voittopuolisesti juuri päinvastoin.
Tässä yhteydessä voisi siteerata presidentti Urho Kekkosen tunnettua sanontaa, että "saatanan tunarit" ovat olleet asialla.
Veikko Tissari, Laukaa
-----
Ei muuta sanottavaa. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[iIskulauseen tekijät eivät ole tajunneet, kuinka huonosti ovat sanansa valinneet. He itseasiassa myöntävät mahdollisuuden, että Jumala olisikin olemassa.
Tätä harva ateisti kieltää. Kyse on todennäköisyyksistä ja toisaalta älyllisestä rehellisyydestä.
Toiseksi he kuvittelevat, että Jumalaan uskovat murehtivat eivätkä osaa nauttia elämästä. Asia on voittopuolisesti juuri päinvastoin.]/i]
Tähän olisi kiva kuulla perusteluita, puoleen ja toiseen. Tissari niitä tuskin tulee antamaan tänne, mutta muilta, jotka näin arvelevat ehkä?
Voisiko paremmin sanoa
Tuo mielipidekirjoitus osoittaa ettei kirjoittajalla ole hirveästi nyanssien tajua. Fundamentalistiuskovaiset sun muut on harvoin penaalin terävimpiä kyniä, mutta minkäs sille voi.
uskovaiset murehtivat, esim. helvettiin joutumista, Jumalan rangaistusta. Kilvoitellaan kurjuudessa tässä elämässä, jotta seuraava olisi paras mahdollinen. Uskistuttuja tuntuu myös arjessa kahlitsevan jos jonkinmoinen kielto ja syyllisyys kaikesta mahdollisesta.
Olen onnellinen ettei minulla ole tuollaista, näin uskonnottomana.
Toiseksi he kuvittelevat, että Jumalaan uskovat murehtivat eivätkä osaa nauttia elämästä. Asia on voittopuolisesti juuri päinvastoin.]/i]
Tähän olisi kiva kuulla perusteluita, puoleen ja toiseen. Tissari niitä tuskin tulee antamaan tänne, mutta muilta, jotka näin arvelevat ehkä?
sitä mieltä, että kaikki olemassaoleva on voitava todistaa jotenkin? Miten esim. sen voi todistaa, että minulla tai sinulla on tiettyjä tunteita ja ajatuksia? Tai miten sokealle tai kuurolle voi todistaa sen olemassolon, mitä he eivät voi aistein havaita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko ateistit/uskonnottomat
sitä mieltä, että kaikki olemassaoleva on voitava todistaa jotenkin? Miten esim. sen voi todistaa, että minulla tai sinulla on tiettyjä tunteita ja ajatuksia? Tai miten sokealle tai kuurolle voi todistaa sen olemassolon, mitä he eivät voi aistein havaita?
mutta eihän esim. kuuron tarvitse vain uskoa että jokin hänelle näkymätön asia on olemassa, ja elää sen mukaan, kieltäytyä asioista sen näkymättömän asian mukaan, tuntea syyllisyyttä sen näkymättömän asian mukaan. tämä on mielestäni uskisten elämässä käsittämätöntä, kuinka paljon vaivaa ja kärsimystäkin sokeaan uskoon kuuluu. kun elää voi onnellista ja tasapainoista elämää ILMANKIN näitä rituaaleja.
No ethän pysty todistamaan, että jollakin toisella ihmisellä on joitakin tunteita tai ajatuksiakaan. Kuitenkin sinun pitää ottaa huomioon, ettet loukkaa toisen ihmisen tunteita ja pystyt ymmärtämään hänen ajatuksiaan.
Oletteko ateistit/uskonnottomat
sitä mieltä, että kaikki olemassaoleva on voitava todistaa jotenkin? Miten esim. sen voi todistaa, että minulla tai sinulla on tiettyjä tunteita ja ajatuksia? Tai miten sokealle tai kuurolle voi todistaa sen olemassolon, mitä he eivät voi aistein havaita?mutta eihän esim. kuuron tarvitse vain uskoa että jokin hänelle näkymätön asia on olemassa, ja elää sen mukaan, kieltäytyä asioista sen näkymättömän asian mukaan, tuntea syyllisyyttä sen näkymättömän asian mukaan. tämä on mielestäni uskisten elämässä käsittämätöntä, kuinka paljon vaivaa ja kärsimystäkin sokeaan uskoon kuuluu. kun elää voi onnellista ja tasapainoista elämää ILMANKIN näitä rituaaleja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ethän pysty todistamaan, että jollakin toisella ihmisellä on joitakin tunteita tai ajatuksiakaan. Kuitenkin sinun pitää ottaa huomioon, ettet loukkaa toisen ihmisen tunteita ja pystyt ymmärtämään hänen ajatuksiaan.
en sinänsä ymmärrä mitä ajat takaa tuolla ajatusten todistamisella. jos ystäväni on esim. surullinen, näenhän minä sen hänen kasvoistaan, olemuksesta, sanoistaan. ystäväni voi myös sanoa olevansa surullinen.
Jumala on sinänsä eri asia, sillä ei hänen olemustaa, ilmeitään ja sanojaan oikein pysty tulkitsemaan, sillä ainakaan minä en ole Häntä koskaan kohdannut. eli minulla ei ole mitään, jota huomioida ja ymmärtää ja pyrkiä olla loukkaamatta.
enkä ota kantaa kenenkään kieltäytymisiin tai syyllisyyteen. Otin asian esille yleisellä tasolla. Ihan sen pohjalta, koska yleisin kommentti ateistin suusta on Jumalaan uskovalle: todista, että Jumala on olemassa. Ateisti ei usko Jumalaan, koska hänen olemassaoloaan ei heidän mielestään ole todistettu.
mutta eihän esim. kuuron tarvitse vain uskoa että jokin hänelle näkymätön asia on olemassa, ja elää sen mukaan, kieltäytyä asioista sen näkymättömän asian mukaan, tuntea syyllisyyttä sen näkymättömän asian mukaan. tämä on mielestäni uskisten elämässä käsittämätöntä, kuinka paljon vaivaa ja kärsimystäkin sokeaan uskoon kuuluu. kun elää voi onnellista ja tasapainoista elämää ILMANKIN näitä rituaaleja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, vaikka näet surullisen ilmeen ja kuulet ystäväsi sanat "olen surullinen", et kuitenkaan pysty itse tunnetta havaitsemaan ja tieteellisesti todistamaan. Ihan niin kuin Jumalan olemassaoloa sinänsä ei pysty todistamaan, mutta esim maailman ja ihmisen olemassaolo on Jumalaan uskovan mielestä hänen aikaansaannostaan.
Voihan maailma olla syntynyt alkuräjähdyksessä ja ihminen kehittynyt apinasta, mutta yhtä lailla surullinen ilme ja olemus voivat olla näyttelemistä, eivätkä sinänsä todista tunteen olemassaoloa.
en sinänsä ymmärrä mitä ajat takaa tuolla ajatusten todistamisella. jos ystäväni on esim. surullinen, näenhän minä sen hänen kasvoistaan, olemuksesta, sanoistaan. ystäväni voi myös sanoa olevansa surullinen.
Jumala on sinänsä eri asia, sillä ei hänen olemustaa, ilmeitään ja sanojaan oikein pysty tulkitsemaan, sillä ainakaan minä en ole Häntä koskaan kohdannut. eli minulla ei ole mitään, jota huomioida ja ymmärtää ja pyrkiä olla loukkaamatta.
Otetaan epätodellinen esimerkki, josta selviää villakoiran ydin. Kävelet kadulla ja kohtaat ystävän. Sanot ystävälle, että ajattelin juuri poiketa tuohon kauppaan. Ystäväsi sanoo, että todista se, että ajattelit niin.
On siis kyse siitä, että kaikkea olemassaolevaa ei voi todistaa toiselle. Jos jotakin ei voi todistaa, ei se silti tarkoita sitä, ettei sitä olisi olemassa.
Jumala on sinänsä eri asia, sillä ei hänen olemustaa, ilmeitään ja sanojaan oikein pysty tulkitsemaan, sillä ainakaan minä en ole Häntä koskaan kohdannut. eli minulla ei ole mitään, jota huomioida ja ymmärtää ja pyrkiä olla loukkaamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, vaikka näet surullisen ilmeen ja kuulet ystäväsi sanat "olen surullinen", et kuitenkaan pysty itse tunnetta havaitsemaan ja tieteellisesti todistamaan. Ihan niin kuin Jumalan olemassaoloa sinänsä ei pysty todistamaan, mutta esim maailman ja ihmisen olemassaolo on Jumalaan uskovan mielestä hänen aikaansaannostaan.
Voihan maailma olla syntynyt alkuräjähdyksessä ja ihminen kehittynyt apinasta, mutta yhtä lailla surullinen ilme ja olemus voivat olla näyttelemistä, eivätkä sinänsä todista tunteen olemassaoloa.
sehän alkuperäinen kysymys oli, että onko ateistit sitä mieltä että kaikki pitää olla tieteellisesti todistetavissa. ei , ei tarvitse.
minusta, uskonnottomana, on vain käsittämätöntä sovittaa elämänsä jonkin sellaisen mukaan, jota ei pysty millään tavalla havannoimaan.
se näissä uskontokeskusteluissa minua aina rassaa, että takerrutaan siihen voiko sen ja sen asian tieteellisesti todistamaan. itselläni on, sanottaisiinko elämänläheisempi lähestyminen asiaan. en ole elämässäni nähnyt tai kokenut mitään sellaista joka saisi minua vakuuttumaan siitä että on Jumala ja että hänellä on jotain vaatimuksia minu elämäntapaani kohtaan. toisin kuin sillä surullisella ystävälläni, jonka tunteen näen ja koen, ja jota ymmärrän ja koitan olla loukkaamatta.
en sinänsä ymmärrä mitä ajat takaa tuolla ajatusten todistamisella. jos ystäväni on esim. surullinen, näenhän minä sen hänen kasvoistaan, olemuksesta, sanoistaan. ystäväni voi myös sanoa olevansa surullinen.
Jumala on sinänsä eri asia, sillä ei hänen olemustaa, ilmeitään ja sanojaan oikein pysty tulkitsemaan, sillä ainakaan minä en ole Häntä koskaan kohdannut. eli minulla ei ole mitään, jota huomioida ja ymmärtää ja pyrkiä olla loukkaamatta.
tuo bussikanpanjankin viesti, ilman todellisuuspohjaa. Mihin lie perustuu koko kampanjan toteutus? Ilmeisesti siihen, että ateistien mielestä uskovaiset ovat niin perin säälittävää porukkaa.
taisin jo sanoakin aiemmassa viestissä, että en koe että kaikki pitää olla todistettavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuo bussikanpanjankin viesti, ilman todellisuuspohjaa. Mihin lie perustuu koko kampanjan toteutus? Ilmeisesti siihen, että ateistien mielestä uskovaiset ovat niin perin säälittävää porukkaa.
taisin jo sanoakin aiemmassa viestissä, että en koe että kaikki pitää olla todistettavissa.
perustuivatko ne tieteellisesti todistettavaan totuuteen?
tuon kamppiksen ideahan on nimenomaan herättää keskustelua. ja se, kuten tästäkin näkyy, on onnistunut :)
Minä ihmettelen, mikä todella on tämän kampanjan tarkoitus. Kaikki vertaavat tätä noihin Jeesus tulee -mainoksiin. Kuitenkin käsittääkseni kristityillä on taustalla tuo lähetyskäsky: "menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni.." eli evankeliumin levittäminen. Miksi ateistit haluavat "levittää sanomaa"? Ja kyllä minunkin mielestäni tuossa on se vivahde, että uskovat ovat turhan nipottajia ja stressaavat turhasta, eli siinä mielessä ymmärrän, jos joku on vetänyt herneen nenään.
Ja sitä kaupassakäyntiä jatkaakseni: Ystäväsi ei ole mikään pakko uskoa, että oli aikeissa mennä siihen kauppaan. Vain sinä tiedät varmasti olitko menossa vai valehteletko. Tai sitten saatat huijata itseäsi, luulet että oli menossa, vaikka et ehkä oikeasti ollutkaan... Tai unohdat, että päätitkin olla menemättä.
Siis ystäväsi ei voi varmasti luottaa siihen, mitä sanot. Jumalan suhteen on vähän sama, jotkut väittävät, että sellainen on, mutta mitenpä sen todistat. Tiukasti ateistiset eivät halua olettaa mitään yliluonnollista (kaupassakäyntiaie on paljon todennäköisempää kuin mystinen olento, jota ei nää ja havaitse) ja sksi päätyvät tulokseen "ei ole". Agnostikko kohauttaa harteitaan ja sanoo, että mistäpä sitä tietää, ehkä, mutta tuskin. Uskovainen uskoo, kukin tavallaan.
Itse olen ateistiseen kallistuva agnostikko. oikeastaan ainoa asia, joka vähän epäilyttää on ne tuttavat ja ystävät, jotka ovat fiksuja, selväjärkisiä ja analyyttisiä ja SILTI uskovaisia ;)
Ok, eli pelkkää mutu-sanailua tuo bussikanpanjankin viesti, ilman todellisuuspohjaa. Mihin lie perustuu koko kampanjan toteutus?
Sen tavoite on esimerkiksi tällainen keskustelu. Uskomisen automaattisuuden kyseenalaistaminen. Perustelujen hakeminen (niin uskoville kuin uskonnottomille). Ja sen esiintuominen, ettei ateismi ole aina ja välttämättä kieltämistä vaan juuri sitä todennäköisyyden puutetta (juuri se "tuskin" on minusta hieno, muutenhan koko lause olisi loukkaava ja turhan aggressiivinen).
tuon kirkon kampanjan perusteena ei ole se, että Jumalan olemassaolo haluttaisiin tieteellisesti todistaa.
Tykkään keskustella minäkin, varsinkin silloin kun on aihetta!
miten suhtaudut Kirkon Jesse on sun frendi -kampanjoihin?
perustuivatko ne tieteellisesti todistettavaan totuuteen?tuon kamppiksen ideahan on nimenomaan herättää keskustelua. ja se, kuten tästäkin näkyy, on onnistunut :)
Jumalaa ON olemassa, lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä
Niin, vaikka näet surullisen ilmeen ja kuulet ystäväsi sanat "olen surullinen", et kuitenkaan pysty itse tunnetta havaitsemaan ja tieteellisesti todistamaan.
samoin pystytään serotoniinitasoja mittaamaan. Eihän se kovin tarkkaa ole ja vaikea kuvitella on sitä päivää, että jollain mittarilla pystyttäisiin selvittämään mitä ihminen ajatellee. Mutta kuka tietää tuhansien vuosien päästä. Joka tapauksessa aivotoiminta kyllä näkyy aivoista. Jumalaa ei sen sijaan voi mitata millään mittareilla, eikä ole mitään keinoa todistaa jumalan olemassaoloa mitenkään. Ja lisäksi vaikka nyt surun tapaisissa tunteissa on se että tunteiden kanssa on jotain todennäköisyyksiä edes. Jos vaikkapa jotain kamalaa tapahtuu, on todennäköistä että ihminen kokee surua, se on osa ihmisen psyyken toimintaa. Tunteita voidaan edes jotenkin ennustaa. Jumalan kanssa ei voi tehdä mitään hypoteeseja joita testata. Tai aina kun on yritetty, on todettu ettei voida havaita vaikutusta. Laitetaan ihmiset vaikka rukoilemaan sairaiden puolesta näiden tietämättä, mutta ei pystystä havaitsemaan mitään eroa parantumisessa verrokkiryhmään verrattuna.
Ehdottoman varmuuden puute ei tarkoita epävarmuutta ;)
Samalla en ole 100% absoluuttisen VARMA siitä, että aurinko nousee huomenna tai että kuolen, jos pääni leikataan irti. Arkikokemus (auringosta siis, dekapitaatiosta minulla on vain muiden havaintoja), tutkimustulokset ja yleensäkin kaikki kuitenkin viittaa siihen, että noin on. Joulupukit ja spagettimonsterit menee vähän samaan kategoriaan. En vaan näe mitään syytä uskoa johonkin, mistä ei ole mitään todisteita tai edes epävarmempia havaintoja.
Ja niille, jotka sanovat, että "todista sitten itse, ettei jumalaa ole": ei voi todistaa olemassaolemattomuutta. Samalla tavalla voisin vaatia sinua todistamaan sen, että vuoteeni alla elää näkymätön ja kaikkia muitakin aistihavaintoja/mittauksia väistelevä olento. Mieti, miten sen todistaisit.