Reissaako miehenne kavereidensa kanssa?

sellaista juttua (lomiin liittyvää, huom!! siitä puhutaan tässä nyt!!), joka kiinnostaisi toista mutta ei toista. Toki harrastukset ym on eri, mutta lomilla halutaan samoja asioita. Ihan kuten sinä haluat niiden muiden kavereidesi kanssa lomilla samoja asioita, senhän takia kai sinne heidän kanssaan lähdet? Ja samoin miehesi lähtee kavereidensa kanssa. Mun tyttökaverit taas ei halua lomilla samoja asioita kuin minä, sen takia en heidän kanssaan lähde lomalle, vaan ihan sitten vaan soitellaan muuten, käydään kahvilla tai leffassa, tai lenkillä tms. Mä itse en saa mistään Tallinnan reissuista sun muista mitään niin sen takia sellaisia lyhyitä lomia en harrasta. Kuten sanoin, vihaan yli kaiken shoppailua, jota taas mun kaverit rakastaa :/. Jos mä lähtisin kaverin kanssa jonnekin lomalle, niin se olisi sen kaverisuhteen loppu, en ikinä jaksaisi juosta aamusta iltaan jossain kaupoissa ja museoissa... Mutta, eikö ole kiva, että meillä molemmilla on sellainen/sellaisia ihmisiä, joiden kanssa HALUAA lomailla? Koska lomailu on ihanaa, ja se on sen verran harvinaista herkkua mulle ainakin, että en halua tuhlata sitä riitelyyn tai huonoon mieleen. Ja sen takia lomailen mieluiten mieheni kanssa :). (ja ps. tässä nyt puhun itsestäni, kun en koko ajan jaksa toistaa että sama meillä on myös toisinpäin. Mutta, meillä on siis sama toisinpäin, miestäni ei ole ikinä kiinnostanut nämä "poikien jutut", kuten ei muakaan nämä "tyttöjen jutut". Sen takia varmaan ollaankin niin sopivat toisillemme).

Minä reissaan joskus vanhempieni luo yksin, jotka asuvat toisessa maassa. Muta silloin oan lapset mukaan. Minusta lomalle lähdetään yhdessä.

viikonlopun tms pituisiin reissuihin (EI LOMIIN)

Itsekin totesin, että haluan LOMAILLA perheeni ja mieheni kanssa, mutta lyhyempiä reissuja teemme myös joskus kaksistaan mieheni kanssa ja joskus mieheni MUIDEN ystäviensä kanssa ja minä MUIDEN ystävieni kanssa.

Siitä olen samaa mieltä, että kesälomat, talvilomat ym pidemmät pätkät haluan ehdottomasti viettää PERHEENI kanssa.

sellaista juttua (lomiin liittyvää, huom!! siitä puhutaan tässä nyt!!), joka kiinnostaisi toista mutta ei toista. Toki harrastukset ym on eri, mutta lomilla halutaan samoja asioita. Ihan kuten sinä haluat niiden muiden kavereidesi kanssa lomilla samoja asioita, senhän takia kai sinne heidän kanssaan lähdet? Ja samoin miehesi lähtee kavereidensa kanssa. Mun tyttökaverit taas ei halua lomilla samoja asioita kuin minä, sen takia en heidän kanssaan lähde lomalle, vaan ihan sitten vaan soitellaan muuten, käydään kahvilla tai leffassa, tai lenkillä tms. Mä itse en saa mistään Tallinnan reissuista sun muista mitään niin sen takia sellaisia lyhyitä lomia en harrasta. Kuten sanoin, vihaan yli kaiken shoppailua, jota taas mun kaverit rakastaa :/. Jos mä lähtisin kaverin kanssa jonnekin lomalle, niin se olisi sen kaverisuhteen loppu, en ikinä jaksaisi juosta aamusta iltaan jossain kaupoissa ja museoissa... Mutta, eikö ole kiva, että meillä molemmilla on sellainen/sellaisia ihmisiä, joiden kanssa HALUAA lomailla? Koska lomailu on ihanaa, ja se on sen verran harvinaista herkkua mulle ainakin, että en halua tuhlata sitä riitelyyn tai huonoon mieleen. Ja sen takia lomailen mieluiten mieheni kanssa :). (ja ps. tässä nyt puhun itsestäni, kun en koko ajan jaksa toistaa että sama meillä on myös toisinpäin. Mutta, meillä on siis sama toisinpäin, miestäni ei ole ikinä kiinnostanut nämä "poikien jutut", kuten ei muakaan nämä "tyttöjen jutut". Sen takia varmaan ollaankin niin sopivat toisillemme).

Mikä on sitten ongelma? Tuohan kuullostaa teille sopivalta. Täällä vaan on ollut joitain vähän läheisriipuvaisilta kuulostavia mielipiteitä. Ja tämä kaikki lähti viikonlopun laskettelureissusta... Mitä mieltä ap näistä mammojen kommenteista? t. taas se vanhempi

Ymmärrän sinuakin, joka lomailet mieluiten miehesi kanssa, siitä ei ole kyse.



Totean nyt kuitenkin vain, että on tosi ihanaa lomailla myös sellaisen ihmisen kanssa, jolla, vaikka on hyvä ystävä, on erilaiset kiinnostuksen kohteet. Ei siis tarvi aamusta iltaan olla yhdessä, esim. shoppailla.



Me tehdään usein niin, että lähdetään omille teilleimme, ja sitten sovitaan treffit jonnekin, esim. syömään. Ollaan yksin ja yhdessä, hetken ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Tämä on tosi kivaa, on mukavaa olla yksinkin;-)

pois kotoa jossain reissussa niin on lomalla... Ja koska me ei näistä vkl-reissuista saada mitään eikä niitä harrasteta niin ajattelin reissaamisen heti viikon kreikan matkana. Väärinkäsitys sitten. Mutta, ap:n kysymykseen sitten vastaus: Ei reissaa, se varmaan tuli jo kaikille selväksi :-)).

Ei meilläkään kummemmin reissata erikseen.



On perinteiset kesätraditiot - miehellä 2 kalastusreissua ja mulla 2 eri kaveriporukkaa joiden kanssa perinteinen reissu. Kaikki 4 traditiota ovat vuosikausien takaa ja kohdistuvat kotimaahan.



Mutta ei meillä kumpikaan lähde esim. ulkomaanmatkalle yksin (tai siis omien kavereiden kanssa) kuin ihan poikkeustapauksessa. Mies matkustaa muutenkin ihan hirveästi työnsä puolesta ja lisäksi on sellainenkin pointti, että raha ei kasva puussa ja meille esim. joku perheen etelänloma on ihan poikkeus (3 lasta) ja kallis satsaus johon säästetään. Jotenkin vaan toisen pitkän viikonlopun shoppailuloma Milanossa puhumattakaan "kolmen viikon kalastusmatkasta ulkomaille" tuntuisi epäreilulta, ei meillä oo yhtäkkiä irrottaa jotakin viiden sadan saati tonnien reissurahaa toiselle, mieluummin laitetaan se yhteiseen matkakassaan.



Ei meillä ole kyse siitä, ettei saisi mennä kavareiden kanssa, ei vaan olla toistaiseksi kauheasti haluttu.



Ja mitä nuoruuteen tulee: Ollaan oltu yhdessä 16 vuotta ja ollaan 37-vuotiaita, juhlitaan tänä vuonna 10-vuotishääpäivää. Tietenkin yhteisellä matkalla :)

lasten kanssa menee usein viikoksi anoppilaan, mikä on musta TOSI IHANAA.... silloin tapaa sisaruksiaan ja kai niitten kans jotain touhuaakin. 1-2 krt vuodessa saattaa käydä jonkun pelin kattoos työkaverien kanssa.

Kyllä reissaa ja niin reissaan minäkin. Onko teillä ap. tämä "eka kerta" vai onko ennenkin reissannut? Nythän kyse vain viikonlopusta... Muistan itse joskus alkuvaihessa olleeni vähän mustis, mutta LUOTTAMUS on näissä asioissa kaikkein tärkein (niinkuin nyt yleensäkin...). Meillä reissaa molemmat myös ystävien kanssa vaikka perhelomat toki tärkeimpiä. Se voi olla sun miehelle tärkeetä, joten jutelkaa asiasta.

eipä ole koskaan ollut. Nuorempana kyllä minä kävin jonkun verran ravintoloissa kaverin kanssa, mies ei ole koskaan sitä tehnyt. Mutta nyt vanhana (39v) ei enää jaksa, mieluummin menee saunaan ja lysähtää sohvalle miehen kainaloon :-).

minkä ikäsiä? kuulostaa kyllä oudolta. mulla on paljon tuttavia ja tosi vähän kukaan reissailee viikonloppuisin. eikä niitten miehetkään sitä tee, perhe-elämää kaikki viettelee.

minkä ikäsiä? kuulostaa kyllä oudolta. mulla on paljon tuttavia ja tosi vähän kukaan reissailee viikonloppuisin. eikä niitten miehetkään sitä tee, perhe-elämää kaikki viettelee.

Kolme lasta on ja ei nyt joka viikonloppu reissaile ja ei ole lasten pienempinäkään ollempana juostu. Ikää on 45 v. ja lapset 16,14 ja 8. Näitä "omia" juttuja ei ole kuin muutama viikonloppu vuodessa. Mutta tämähän on tosi yksilöllinen kysymys. Meillä toiminut hyvn ja olemme ehkä sitten erikoisia... Ehkäpä tunnet vain yhdenlaisia perheitä. Huudan täällä taas suvaitsevaisuutta!!! Kaikki haluaa parasta perheelleen ja siihen ei ole yhtä oikeaa mallia. Sitä kyllä voitaisiin miettiä miksi meillä on niin paljon avioeroja? Keksisikö joku hyvän ketjun?