:) SUURPERHEKUUMEILIJOIDEN MAALISKUU :)

Hyvää maaliskuuta kaikille, Niin se kevät vaan hiipii.. ihana kun aurinko paistaa ja päivät alkaa olla valoisampia iltaanpäin. Ennättää olla lasten kanssa ulkona paremmin..



Mitenkäs hiihtolomalaiset, riesa mm oletko testaillut?

Minä olen sortunut testaamaan eilen, oli yllättäen huono olo jolloin heti mietin että olisiko eka oire.... mutta one step näytti negaa. Mutta taas on etova olo. Toivottavasti ei mitään mahatautia.

Kiitettävästi kiirettä pitää, siksi kirjoittel on ollut vähäistä, mutta pankaa te muut paremmaksi.



Kävin tänään papa-kokeessa, en olekaan muistanut käydä kuin vuonna 05 viimeksi! Ja kahden vuoden väleinhän se suositus on..kahden viikon päästä saa sitten tietää onko kaikki oolrait.



Luulenpa että minun on nyt ruvettava lasten kanssa hommiin, palaillaan linjoille,



tervetuloa uusiakin kirjoittelemaan, ettei meidän ketju ihan kuihtuisi!!



maaliskuisin terveisin sinuvi ja neljä lapsosta + haave...

sitä vaan että tekis mieli kyllä uskoa että tämä huono on olisi SITÄ! mutta eipä sitä tiedä, mikähän olisi hyvä testi testata, tuo one step oli herkkyydeltään 10jotain. Kun niitä menkkoja ei ole kuulunut sitten 07 viimeksi:) ilmeisesti pitää odottaa että mahatauti ryöpsähtää kunnolla päälle tai sitten testailla joskus parin päivän päästä taas.



sorry taas näin omaa napaa...

Tulin vaan kurkkimaan ja ilmoittamaan, että hengissä ollaan, vaikka täältä olenkin pysytellyt poissa ;).



Meillä on ollut vauvakuumeen karkoitus talkoot! Olen hävittänyt urakalla pieniä vaatteita ja tarpeettomaksi jääneitä tavaroita. Olen myös yrittäny satsata itseeni ja valmistautua henkisesti työelämmän.



Sydämestäni toivon kuitenkin plussaonnea teille muille ja olen toooosi iloinen, jos suurperheelliset vaan lisääntyvät :)



Aurinkoista kevättä!



-Meriutu

Hiihtolomalla ollaan ja reissun päällä. Kaverillani on LA kuuden viikon päästä. Aika komea masu! Oikein söpö pallo! Tahtoo vielä sellaisen.. :)



Jospa sinuvillakin pian menkat jo alkais. Pääsisitte uuteen yritykseen!! :)



Hei ja ikukuumeelle IHAN HURJASTI ONNEA!! MAHTAVA UUTINEN! :) Kaikkea hyvää odotukseesi :) La sitten syksyllä, pimeinä iltoina. Romanttista :)



Kirjoittelen kotona lisää!



Omppis

On vaan ollut kaikenlaista ettei olevinaan ole ehtinyt kirjoitella. Pienimmällä suuresti mahavaivoja, huonosti nukuttuja öitä ja kakassakin verta, huomenna taas mennään lääkäriin, vanhin taas on koetellut urakalla äidin hermoja mm. lintsaamalla tänään koulusta 3 tuntia.... Blääh. Kyllä aina välillä miettii mihin soppaan sitä itsensä on tunkenut kun on äidiksi ryhtynyt...



Positiivisia uutisia myös on joukkoon mahdutettava eli menkat alkoivat vihdoin, kiertopäiviä taisi olla jo yli 50 mutta nyt siis kp 1. Vihdoinkin.



Vauvakuumetta ei olla karkoittamassa ainakaan täällä ja kovasti minäkin vielä kerran vauvamasun haluaisin ja sen tuhisevan nyytin...



Mutta nyt menen ottamaan pyykit koneesta.



Toisella kertaa sitten enemmän... Mukavaa maaliskuuta kaikille!



Tanni

Jätänpä vaihteeksi puumerkin...



Meidän vauvalle on jo 56-senttiset vaatteet jäämässä pieneksi, nyyh... Vielä niin joskus haluaisin jollekin olla noita pukemassa. Toisaalta, nyt kun vauvalla ikää pian 7 viikkoa niin alkaa vähitellen muistaa senkin, ettei ainakaan raskaana olo minulle mitään onnen auvoisaa aikaa ole. Vaan todella raskaus= raskas, mutta kun nuo tulokset sitten ovat niin rakkaita... Ja tämä viimeisin vauva on edelleen ihan luvattoman helppo! Nukkuu öisinkin noin 12-13 tuntia heräten vain muutaman kerran syömään. Nelivuotias kolmonen, joka on atoopikko/ruoka-aineallergikko, on edelleen se, joka huolehtii siitä ettei meillä ilman yöheräämisiä selvitä.



Saa nähdä nyt, pahaltahan tämä vaikuttaa, kun täällä vauvakuumepuolella kuitenkin tulee vähän väliä pyörittyä, että kaipa sitä vitosta sitten jossain vaiheessa alan oikein tosissani alkaa hinkumaan ja puhumaan tuota armasta miestäkin mukaan.

Eli minulla siis vihdoin ja viimein kuukautiset tulivat eikä loppua näin. Kiertopäiviä oli siis 51 ennen kuin kp kääntyi ykköseksi. Keskiviikkona alkoi vuoto ja jatkuu hyvin runsaana edelleen. Viikonloppuna ajattelin että hukun siihen vuodon määrään. Sai sidettä vaihtaa jatkuvasti. Blääh. Saisi jo loppua. Tämänkin takia olisi niin ihanaa olla raskaana....vaikka tiedänkin että muuten paikat (lähinnä selkä ja nivelet) olisikin aikamoisella koetuksella. Selkä oireili jo viime raskaudessa ja nyt on ajoittain kipeä ihan ilman raskauttakin. Täytyisi jumpata selkäliikkeitä mutta miten se ennaltaehkäisevä jumppa onkin olevinaan niin vaikeaaa....



Nuorimmainen sai ajan sairaalaan, mennään torstaina, kun kakassa on ollut useaan otteeseen verta. Äitiä tietty kovasti huolestuttaa että mikä on ja pelkää pahinta, vaikka lääkäri kovasti koittikin vakuuttaa ettei varmaan oo mitään vakavaa. Vanhimmaisen kanssa on myös taisteltu...viime viikolla karkasi koulusta ja karkasi sitten minultakin loppujen lopuksi ja ennen kuin saatiin asiat selvitettyä niin kyllä siinä muodotsui äidille yksi sun toinenkin harmaa hius. Olin kuitenkin ylpeä itsestäni, kun en menettänyt malttiani-ennen näin oisi tapahtunut ja oisin huutanut pää punaisena. Jotain oon sentään oppinut, kun oon huomannut ettei se huuto mitään auta. Toisaalta kauhulla odotan kunnon murrosikää, kun jo näin n. 11-vuotiaana on näin hankalaa...5-vuotias on oppinut kiroilemaan ja ekaluokkalainen härnää isoveljeään ja tätä viisivuotiasta minkä ehtii ja on olevinaan kuin puhdas pulmunen kunsaa riidan aikaiseksi: "en minä oo mitään tehnyt".



Mutta tämmöistähän tänä on , lapsiperheen elämä, iloja ja suruja mutta ah niin antoisaa...vielä sen yhden haluaisin tähän soppaan lusikkaa heiluttamaan.





Tän päivän suunnitelmat meni uusiksi kun 5-vuotiaan puheterateutti soitti aamulla ja perui varatun ajan. No, jäipähän aikaa surffailla täällä =))

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille.



Tanni

olen vähän hiljaiseloa minäkin muitten ohella pitänyt.. Mutta eikos nyt ole kaikki lomansa pitäneet, joten tänne vain palstailemaan!!



Joo, mun mahakipuni taisi olla sitä mahatautia - se kun on täälläkin päin liikkunut taas. Mutta onneksi se oireili vain kipuna - vielä tänäänkin, eli reilun viikon on etovaa fiilistä ollut. Ja kolmonen kanssa itki yhden yön mahakipuaan, onneksi ei silläkään ryöpsähtänyt päälle sen pahemmin. Samoin kuopus on öitään itkenyt. Luulen että masu sielläkin on ollut kipeä, sekä tuo flunssa, joka kohta kaksi viikkoa ollut päällä.



Tanni - hienoa että menkat vihdoin suvaitsi alkaa. Ikävää että vuoto vain on vuolasta..no, aikansa vuotaa sitten helpottaa. Oletko ajatellut kuukuppia? Minä olin jo kolmosta odottaessa sitä tilaamassa, mutta en onneksi tilannut, kun sain sitten ruveta odottamaan pikkunelosta..Tuumaan kyllä hankkia sitten kun olen niin monen kuullut sitä kehuvan. Se antaa vapaan olon, ei ole siteen möhkäle tuolla haaroissa, jota vielä saa jännätä että vuotaako ohi :(

Mutta tosiaan, jahka menkat alkaa, ja jos elämä tässä tasaantuu, joko suuntaan, että alkaisin odottaa pikkuviitosta, silloin en vielä kuukuppia tarviis, tais itten kuukuppi kehiin, ja tyydytään tähän perhekokoon.

(Miehellä on pakokauhun oireitä (liioitellusti kerrottuna) asian tiimoilta)



Tanni - kyllä sitä äitiyden ihanuutta saa niin monelta kantilta nauttia.. ei se ole helppoa näitten murkkujen kanssa. Meillä kanssa on tuon esikoisen kanssa tilanne päällä - huutoa koko ajan ja motkotusta. mutta jos jotain positiivista - purkaantuminen tapahtuu kotona, eikä kylillä.

Hyvä sulle että olet malttanut mielesi - se kun on vain yks silivinks kun huomaa että tässä sitä ollaan, olen huutanut ihan kuin tuo toinen tuossa (murkku). Ja sitten taas kaduttaa...



Mutta sama täällä, kyllä niin mielelläni minäkin sen yhden ottaisin, jos se vain annettaisiin.



Toivottavasti tanni teidän sairaalareissunne selventää mistä on kyse - olematta kuitenkaan vakavaa. Mutta onhan se selvää että pelottavaahan tuo on! Ja epätietoisuus lisää tuskaa.



mutta mulla pöperöt on tuolla liedellä täytyy mennä..



mukavaa ja kirjoitusrunsasta viikkoa !!!!!



sinuvi

Eipä täällä taida enää muita olla kuin minä ja tanni - mekin vain harvennettu kirjoitteluja, höh !



meillä elämä etenee vanhaan malliin, lasten kanssa väännetään ja iltaisin puhutaan elämisen sietämättömyydestä - näin niinkuin murkkunäkökulmasta.

Tänään olen vaihtanut verhoja lastenhuoneeseen, ja ikkunoitakin siinä samalla pessyt. Mieli menee edellä - siis hirrveästi tekee mieli vaihtaa verhoja ja tietty ikkunat pitää pestä -- ja vähän niin kuin kevättä antaa tulla ikkunoista sisään Aika vaan tuntuu että loppuu kesken, tai sitten väsymys iskee..Mulla on niiiiin matala verenpaine, että sekin varmaan osaltaa vaikuttaa että väsy iskee, viimeistään illalla varhain.







Jeps, nyt palaan 'elämän' pariin.



tulkaa nyt ihmeessä muutkin kertomaan kuulumisianne, kuihtuu pois pian koko palsta..



sinuvi

Mulla on niiiiin matala verenpaine, että sekin varmaan osaltaa vaikuttaa että väsy iskee, viimeistään illalla varhain.

...mutta en ole viittinyt kirjoittaa, kun ajattelin että on tosiaan vain minun ja sinuvin kaksinpuhelua....



Kävin tänään nuorimman kanssa lastenpolilla verikakka-asioissa. Oikeestaan mitään ei selvinnyt, mutta tutkitaan lisää... ulostenäytteitä kaavitaan vaipoista kolmena päivänä. Lääkäri sanoi että jos verta vielä viikon kuluttua tulee niin pitäisin parin viikon tauon kiinteissä ja testattaisiin näin että onko sillä mitään vaikutusta. Kolmen viikon kuluttua vatsan ultraus ja lääkärissäkäynti, tänään otettiin isot verinäytteet pään suonista-äiti passitettiin käytävään ettei olisi niin traumaattinen kokemus... Mutta ei nyt ainakaan mitään kuolemanvakavaa pitäisi olla. Mutta ainahan sitä ajattelee pahinta mahdollista....



Minunkin tekisi mieli vaihtaa verhoja, mutta en viitti ennen kuin ne ikkunat on pesty. Kukkiin vaihdoin mullat - hyvä että sen sain tehtyä kuitenkin! Ajattelin että josko pääsiäiseksi saisi ikkunat pestyä.



Meillä esimurkulla ollut muutaman päivän rauhallisempaa...onko lienee tyyntä myrskyn edellä???



Veljen vaimo kyseli että onko meillä vielä tarvista niille vauvanvaatteille jotka he lainasivat meidän nuorimmalle- heillä on joku tuttu joka voisi ne ottaa jos en ahlua niitä säilyttää...miä sitten ilmoitin että jos ei oo pakko niistä luopua niin mielellään säilöisin ne vielä viitosta ajatellen. Sain kyllä hämmästeleviä kommentteja mutta ihan positiivisia - ja tärppionnea toivottiin!! Muille ulkopuolisille en vauvayrityksestä ole kertonutkaan. Sisko tietää, että haave on, mutta ei tiedä että yritystäkin on jo ilmassa. Tänään viimeeksi miehen kanssa pohdittiin nimiasioita:Jos se viitonen olisi poika, olisi hyvä nimi.... tai tyttö niin.... Hassulle tuntuu, että taitaa ukkokin olla kuitenkin loppupelissä ihan täpinöissään. Itse asiassa tunnusti, että lähinnä häntä tietyllä tapaa nolottaa tunnustaa kavereilleenkin, että haluaisi vielä muksun...



Mutta sekavaa sepostusta näin torstai-illan kunniaksi.

Tosiaan, kirjoitelkaa muutkin...ja ainakin sinuvi, pidetään ees me tämä pino pystyssä. Missä Omppis? Ja miten Riesa?



Tanni

Kyllä tämä vauvakuume täälläkin on muuttunut niin krooniseksi ettei mitään rajaa!



Eilen kävin jälkitarkastuksessa nelosesta ja kaikki ok. Tietysti mietityttää, kun edellinen raskaus oli niin supistelevainen, että miten seuraavasta selviäisi. Mutta ehkäisyasiasta en puhunut sanaakaan. Jotenkin ei tosiaankaan huvita edes pohtia mitään ehkäisyjä! Vaikka kai jotain olisi hyvä miettiä vähäksi aikaa, että kierto palaisi. Mulla kuukautiset ovat aina pysyneet imetyksellä pois vähintään puolivuotta, kai nytkin... Mutta kai saan haaveilla.



Toisaalta mietityttää se, mihin tässä oikein lusikkaansa on upottamassa niin mielettömän syvälle ettei sitä irti saa... Pieniä murkkuiluoireita ilmassa meidänkin 12v pojalla... Viimeksi maanantaina hain herran jälki-istunnosta ja puhuttiin vakavasti asioista opettajan kanssa. Oli pelleillyt hammashoitolassa siihen malliin, että seuraavalla kerralla on mun lähdettävä sinne vahtimaan. Ja kotona tuo on niin mahdottoman kiltti ja fiksu... Heti kun on kavereita matkassa tuntuu fiksuus unohtuvan...



Sunnuntaina on nelosen ristiäiset ja nimi edelleen kateissa!

No hyvä että meitä muutama ilmoittautuu tänne kirjoittelemaa;)



Hyvä tanni että tutkitaan mistä verikakka johtuu. Tottakai äiti on ihan tosi huolissaan, kaikkihan olisi - mutta hyvä että on rauhoiteltu kumminkin. Aika hurjalta kuulostaa tuo verinäytteen otto päästä :(



Meillä on RANKKAA tuon esikoisen kanssa. Ja minä kun itse taannun murkkutasolle itsekin niin voihan rähmä!

Mies lähtee viikonloppuna käy päivän reissussa isompien lasten kanssa ja päätteeksi kylpylässä, minä saan olla vauvan kanssa (ai vauvan, jo nousee tukea vasten seisomaan !!).



Katjalah' lla on kiva viikonloppu tiedossa, koettakaa nyt lapselle nimi keksiä:) ettei pappi päätä..

Sama täällä, ettei tarvii ehkäisystä mitään huolehtia (?) kun imetys pitää menkat ikuisuuden poissa. Nyt jo 7kk synnytyksestä! Mutta haaveillaan yhdessä viitosesta!! Niinkuin joskus kirjoitin niin meillä mies ei välttämättä haaveile- taitaa olla pakokauhun vallassa, varsinkin tuon murkun möykän myötä..

Jännä että teillä on noin että kotona ollaan rauhallisia, ja kaveriporukassa innostutaan.. tai siis kateellisena vain luen... meillä kun kotirauha on kateissa.



Mutta luullakseni ihmisissä meillä esikko on sitten 'kiltti' tyttö. Paitsi opettajaa ärsyttää minkä ennättää. Oli tehnyt englannin itsearviointia, ope oli tullut kattomaan, niin oli kuulemma saanut vielä pahemman raivarin kuin minä konsanaan kotona, kun lapussa oli lukenut joka kohdassa tyhmä - sana erimuodoissaan.. huh huh. Sitten oli neiti pyyhkinyt ne pois ja kirjoittanut uudet vastaukset ja käynyt mumisemassa anteeksipyyntöjään opelle - joka oli hänen (ja minun) ihmetykseksi todennut : sattuuhan sitä! tyynesti.



Jes nyt pakko mennä syömään...

Jos katjalah et ennätä kirjoitella ennen ristiäisiä, niin oikein ihanaa juhlaa teille!

Tai jos tarviit nimivinkkiä, niin täältä pesee...



sinuvix4

Ja onnellisia ristiäisiä, toivottavasti ehditte päättää nimestä ennen h-hetkeä=))



Olin tänään hautajaisissa laulamassa, ihan vaan "keikalla", en siis hlökohtaisesti vainajaa tunteut. Nuorin ja toiseksi nuorin olivat sillä aikaa mummilla hoidossa. Vainaja oli vanha joten siinä mielessä oikeutettu kuolema, oli paljon lapsia, lapsenlapsia ja jopa lapsenlapsenlapsia. Oli ortodoksihautaus joten arkku oli auki ja vainaja hyvästeltiin siinä, toisaalta oli tosi hellyyttävää kun parivuotias lapsi vilkutti heipat isoisoisälle...ja toisaalta niin surullista. Mutta näkipä että elämä täällä jatkuu vaikka vanhoja kuolee.



Meilläkin tuo 11-vuotias kyllä usein huutaa ja riehuu muös kotona...tuli just koulusta joten täytyy lopettaa...mukavaa viikonloppua kaikille.



Tanni

On tuossa minunki pitäny aina välillä käydä täällä vilkasemassa josko te muutki kohta oottamaan pääsisitte.. Niin ja kiitokset kaikille onnitteluista :)



Mulla meinaa olla puhti nyt iltasin vähä pois ku on taas navettatyöt alkanu ja ne ku vie aika rutkasti voimia ja sit tämä alkuootuksen väsymys + muut huimaukset siihen päälle (kotiväen hoidon lisäksi) niin ei oo sit senkään vuoksi oikeen kirjotella jaksanu.



Nyt vaan ku vielä jaksais uskoa että kaikki menee ihan kohtuu hyvin loppuun asti. Selkä vaan suuttu heti tuolla töissä et on ku tulessa välillä ja issiäinen alko myös jo ilmotteleen itestä et saattaapi olla ettei ihan loppuun asti tuolla navetassa tälläkään erää voi olla ?:| Mutta ihana on ajatella jo syksyä ja loka-marraskuun vaihetta et jos meille sitte taas uus pieni tuhinakäärö ois valmiina :) Sen puoleen sitä voi vaikka vähän paikkoja jomotella ku vaan ei ihan mahottomuuksiin tuo kipuilu mene :)



Kevätriemuja kaikille ja tsemppiä murkkuikäisten ym.. isompien lasten kans taisteleville.. Mulla ne kaikki on vielä eessä ja monella sit heti kerralla :)

taas alkoi kuukautiset = (

meille oli tulossa seitsemäs lapsonen vuoden yrittämisen jälkeen kun vedet meni v 15. Sen jälkeen miehellä ei kuumeilua ole ollut, minulla taas sitäkin enemmmän ja taas tuli muistutus menetyksestä. Toivottavasti saamme miehen kanssa kuumeilut molemmille =)

Arvatkaa mitä meinasin tehdä - saatte nyt nauraa mulle...

selasin noita osto - myynti palstoja, ja siellä oli ihana odotusvaatepaketti kooltaan S.. Olin niiiiin likellä ostaa sen! Mutta onneksi heräsin etten sentään. Ajattelin että olisi sitten valmiina. Mutta ikukuume, käy sinä ostaa se, jos tarvit.



Nyt menen laittaa kuopusta unille, annan vielä maitoo ja se on siinä. Kolmonen on jo unilla.



Elladalle tsemppiä! Kun on ne menkat, voi sitten yrittää ajoitusta pikkusen suhteen. Saisiko teille pikkuruinen tulla, vaikk miehesi ei kuumeilekaan?



Meillä mulla on kuumetta, miehellä ei - mutta pieni saa tulla jos on tullakseen. Näin olen tämänpäiväisen keskustelun perusteella ymmärtänyt..

Ja kuume on kova!



Mihin on Omppis kadonnut?? ikävä on sua, kaikki hyvin?



tannille pikatiedotus - meidän murkku on ollut viikonlopun -jee- ei niin vänkä.



sinuvi (huomenna uudelle kampaajalle - saas nähdä kuin mun käy)

Ihan pikaisesti vain tulin kertomaan, että loppujen lopuksi saatiin nelospojalle nimi... Tuo on nyt Matti Viljami, tosin en ole ainakaan toistaiselsi saanut ketään uskomaan, että kutsumanimi on sitten se jälkimmäinen. Pitää siis yksin liputtaa Viljamia, kun koko muu porukka puhuu Matista miegen riemuksi... paitsi esikoinen, joka olisi halunnuy nimeksi Aapo Eemeli.

Onnea uuden hienon nimen johdosta. Ja mukavaa että sinäkin ikukuume kävit moikkaamassa.



Sinuvi, meilläkin ollaan oltu viikonloppu suhteellisen rauhassa. Tosin koko ajan saa olla tosi varpasillaan ja kuulostella mistä päin nyt tuulee....Luulen että osin rauhallisuuteen vaikutti se, että isä oli pitkästä aikaa viikonlopun kotona (on nyt siis aina yleensä opiskelun parissa viikonloput koulun penkillä) ja meillä ei ollut mitään muuta sen kummempaa aktiviteettia. Lauantaina meinasi tosin räiskyä, kun oli lähdössä hiihtämään, jo monot jalassa, ja suksia ei löydy mistään. SIinä sitten tajuttiin että ne olivat alkuviikon liikkatunnin jäljiltä jääneet koulun katokseen...olin varma että ne on joko pöllitty tai hajotettu , mies ajoi autolla kattomaan (ja poika suutuspäissään käveli monot jalassa 2 km koululle) ja joku oli ystävällisesti nostanut ne koulun ovien sisäpuolelle (näkyivät lasiovien takaa). Hiihtämään ei siis päästy mutta poika onneksi kävellessään ees takaisin koululle ja takasin oli sen verran tyyntynyt että raivokohtaus meni ohi....



Sisko kyläili 4½ kuukautta vanhan tyttönsä kanssa, oli mukava taas rupatella ja vaihtaa kuulumiset....



Minulla on siis ihan kamala vauvakuume!! Ja halu raskautua nopsaan, sillä muuten pitäisi kai mennä elokuussa töihin!!! Maaliskuun loppuun mennessä pitäisi täällä hakea syksun hoitopaikat, kai sitä on haettava, kun tästä minun raskautumisprojektistahan ei tiijä kauanko kestää. Ja jos sillä olisi se positiivinen vaikutus että kun hakee paikkaa ja saa sen niin sitten myös plussaisi....



Meillä on tänään nuorimman 5kk neuvola..Saa rokotuksenkin. .Hirmu nopeaan aika rientää, vastahan tuo synty!! Kakkanäyte pitäisi saada myös purkkiin ja labraan mutta minkäs teet jos ei kakkaa...



Mutta nyt täytyy mennä, pian 6-vuotias on vauvanviihdyttäjänä....



Tanni

Ihanaa, vihdoin löysin mulle sopivan kuumeiluketjun! Kyllä sitä tuntee itsensä vähän orvoksi tuolla "peruskuumeilijoissa", missä toivotaan sitä ensimmäistä tai toista... Taustaillut olen vuosikausia erilaisilla palstoilla, mut tämä kirjoittaminen on ihan uutta, joten toivottavasti en kovin sählää tän koneen kanssa!



Olen 34-vuotias kuuden pojan äiti (-95-08), eikä tämä vauvan kaipuu tunnu hellittävän koskaan. Yritän järkeillä ja taistella tunnetta vastaan, mutta nyt tilanne on taas mennyt siihen, että ajatus uudesta vauvasta on päivittäinen. Nuorin on kohta 1v ja 2kk, imetys loppunut ja kolmannet menkat synnytyksen jälkeen menossa. Suurin osa lapsistamme on saanut alkunsa ilman sen kummempaa yrittämistä, "puolivahingossa". Mies valmis jatkamaan samoilla linjoilla, eli ei varsinaista yritystä, muttei oikein ehkäisyäkään ;)



Tällä hetkellä olen kotiäitinä, 3 vanhinta ovat koulussa ja pikkupojat mun kanssa kotona. Töihin pitäisi palata heinäkuussa, olen tässä kaikkien muksujen välissä ollut aina töissäkin. Nyt töihinpaluu ei enää houkuttele niin paljon kuin ennen...



Mutta nyt testaan saanko tämän viestin kunnialla palstalle ja odotan innolla, että tutustun teihin muihin paremmin :) !

Pitkästä aikaa taas.. Meillä ollaan taas enempi ja vähempi sairastettu ja itse olin neljä viikkoa putkeen sairaana! Hiukan veroitti jo voimia ja vauvakuumekin laski kuin lehmänhäntä mutta nyt taas pirteänä kuin peipponen ja tässä kevätsiivouksen tohinassa olen ihastellut vauvanvaatteita ja en kyllä vielä niitä pois taida antaa.. Kuumeilua siis ilmassa ja nyt kun tuttuja on taas raskautunut niin heti tuntuu, että kyllä se yksi olisi tervetullut meille milloin vaan :) Mies ei todellakaan ole noin innostunut ajatuksesta vaikka tuskinpa karkuun juoksee jos ehdottelemaan alan ;)

Minulla kans alkaa todennäköisesti elokuussa opiskelu jos sitten en ennen sitä raskaudu. Alanvaihto edessä ja sitten kyllä tule useampi vuosi väliin jos opiskelut aloitan. No, katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan :)



Mutta nyt ruuanlaittoon! Tänään olikin harvinainen päivä kun pääsin ihan itsekseni hiihtämään järvenjäälle. Tai no, olihan minulla karvakorva seurana mutta ei siis yhtään alaikäistä mukana;) Kylläpä pää sai kaipaamaansa lepoa ja nyt taas jaksaa!



Iloista kevään odotusta! Vimpula_ kera kolmen lapsen ja yhden haaveen