Lue keskustelun säännöt.
Kyllä harmittaa!!
27.02.2009 |
Jään aina kahvipöytäkeskusteluissa paitsioon.
Istun siinä sitten hiljaa kun muut kertovat kauheuksia raskausajasta ja synnytyksestä. Saati sitten se vauva-arki.
Molemmat raskauteni oli helppoja. Olin koko ajan hyvällä tuulella. Ei pahoinvointia, huonoa oloa. Ei yltiöpäisiä mielihaluja. Kärsimäni migreenikohtaukset katosivat kokonaan. Synnytykset oli mielestäni helppoja. Kuopus tuli vielä vähän vauhdikkaammin kuin esikoinen. Sairaalasta päästyäni olin samantien lenkillä. Vauva-arki oli ihanaa ja kun toinen syntyi tuntui että siinä se meni samassa kuin taaperokin. Molemmat lapset ovat nukkuneet yöt hyvin. Ei allergioita tai mitään muutakaan vesirokkoa pahempaa.
Ei parane mennä kehumaan muuten saan kahvitella yksin.
Huoh. Kai tavis sitten saa taviksia lapsia.
Kommentit (2)
Kun olen niin onnekas. Ei yhtään kesken menoa, ei aborttia. Helpot raskaudet ja synnytyksistäkään ei mitään kauhu tarinoita saa aikaiseksi. Yhtään yötä ei olla valvottu lasten vuoksi. Ovat olleet tosi terveitä. Edes korvatulehduksia ei ole ollut. Tuntuu, että joka tutun lapsen korvatkin on putkitettu.
Kaiken huipuksi olen aina tullut heti raskaaksi ekasta yritys kierrosta. Imetykset on sujunneet hyvin ja jne.
Aika hiljaa tosiaan olen minäkin kuunnellessani toisten juttuja äitiydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olleet unelmahelppoja. Ei mitään valittamista tai maristavaa.
En silti koe jääväni mitenkään paitsioon kahvipöytäkeskuteluissa... :-O Ihanko oikeasti tuttavapiirissäsi/työpaikallasi/sukulaistesi luona aina vaan puhutaan kamalista raskauksista jne.?! Onneksi minä vietän aikaan hieman erilaisissa piireissä... Eikös sitä jo älyllisesti taannu ko. seurassa?
Jos joskus puhe kääntyykin raskausaikaan voin huokaista kaihoisasti kuinka ihanaa oli olla raskaana... Kuinka kaipaan taas vauvamahaa. Ja jos puhutaan synnytyksistä voin iloisena mainita, että itse olen päässyt jo kolme kertaa tosi helpolla ja mietin voiko mahdollisen neljännen kanssa käydä yhtä hyvä onni. Ja jos jollakulla on rankkaa vauvan kanssa, pysyn hiljaa ellei minulta oikein erikseen kysytä valvottaako vauva ja onko "kiltti". Vastaan aina rehellisesti, että tämä vauva - kuten kaksi vanhempaakin - on todella helppo ja tyytyväinen vauva.
Olen sitä mieltä, että ihmiselle annetaan kannettavaksi sen verran mitä hän pystyy kantamaan. Itse olen kärsimätön enkä kestä fyysistä kipua tai väsymystä hyvin. Siksi on luojan onni että minulle nuo asiat ovat olleet helppoja.