Likaiset sukat lattialla -ongelma. Haluan vastauksia onnellisessa parisuhteessa eläviltä.

Musta tuntuu, että onnellisen avioliiton salaisuuksia on



1) antaa toiselle tilaa ja suvaitsee hänen virheitäänkin.

2) ei haasta riitaa tyhjästä

3) kohtelee toista aikuisena, eikä siis esimerkiksi uhmaikäisenä, jota joutuu komentamaan

4) hakee kompromisseja (jos teet tämän, niin minä teen tämän)

Jos olet asiasta jo sanonut monta kertaa eikä mitään tapahdu, kerro että et pyykkää kuin pyykkikoriin päätyneet vaatteet. Sano että päivisin keräät lattialta kaikki löytämäsi miehen sukat ja laitat ne vaikka tiettyyn muovipussiin siivouskomeroon. Sieltä mies voi sitten etsiä niitä kun sukat loppuvat.

Mutta nalkuttamisen lopetat heti!



Minä keräilen miehen likapyykit pyykkikoriin, jos ne nyppii minua muuten siistissä kodissa. Ei ole iso homma eikä ole vaikuttanut meillä lasten "siisteyskasvatukseen".



Toinen vaihtoehto olisi lopettaa likapyykin keräily ja antaa miehen rauhassa kylvää niitä ympäriinsä. Ja ihmetellä sitten miehen kanssa yhdessä, kun ei olekaan puhtaita sukkia missään, kun kaikki on likaisina lattioilla.



Nalkuttaminen asiasta ei auta, miehet päin vastoin tekee vielä vähemmän, jos vaimo verbaalisesti johonkin kehoittaa.... Eli suu suppuun ja jätät vain pyykit keräämättä ja pesemättä.

ja vuosien yrittämisen jälkeen alan uskoa että miestä todellakaan EI voi muuttaa. Se on paska juttu, koska tämä asia syö mua pahasti, mutta tällä hetkellä mä koen että mun valintani on joko sietää sitä että joudun passaamaan tuota possua, tai ottaa siitä ero.



En ole valmis ottamaan avioeroa likaisten sukkien takia, joten tässähän kärsin.

muuten täyden kympin mies, mut sukat jättää lattialle. Ratkaisu: noukin ne itse pyykkikoriin. Se ei ole iso vaiva, ja jos minä olen se jota se ärsyttää niin minä olen sitten myös se joka ne siivoan.



Joskus kyllä leikkimielisesti sanon niitä noukkiessani et "mä laitan nyt nää sun sukat tänne pyykkikoriin..."

Mies taas hermostuu kylppärissä oleviin tuhansiin purnukoihin, jotka eivöt aina löydä paikoileen...

Kuin myös hermostuu eteisessä olevaan tuhanteen kenkäpariin, kasaan laukkuja, jne jne, Ei varmaan tarvitse mainita, että ko. asiat ovat minun.



Mutta vaikka molempia risoo, asian kanssa on oppinut elämään. :)

Älä pese ainuttakaan sukkaparia kunnes mies alkaa ihmetellä missä kaikki puhtaat sukat on. Silloin voit ottaa muovipussin esille ja pistäää hänet pesemään itse ne sukkansa. Kerro että peset tästä lähin vain pyykin jotka on tullut pyykkikoriin miehen itsensä viemänä.



Meillä koulutus kesti pitkään, mutta toimi kuitenkin lopulta. Nyt keräilen sitten lasten vaatteita...

tosin kyseessä t-paidat ja sukat, kalsarit heittää sentään pyykkikopan päälle suihkuun mennessään vaikka ei korin kantta saakkaan avattua:D mua ei kyllä haittaa,on niin ihana mies muuten että kiikutan mukisematta sukat koneeseen, sitäpaitsi ikäviä tapoja löytyy multakin, saatan ottaa kuivakaapista vikan hapankorpun/teepussin ym. ja jättää tyhjän pahvitörpön sinne ihan ajatuksissani..mies keräilee niitä pois mun jäljiltä;)

otsikolla Rakkaani...viepäs XXX lattialta likaiset vaatteesi pyykkikoriin. Tai lappu kahvinkeittimen viereen. Helppo kirjoittaa, toinen lukee, ei tarvitse nalkuttaa. Toimii meillä.

Tsemppiä!

Ihanaa, että lapsesi näköjään ihan mielellään siivoavat ja ovat sisäsiistejä. Ovat näemmä saaneet sinun geenisi.

Juttelin mieheni kanssa ongelmastasi.

Meillä kun tilanne on toisinpäin. Mieheni on äitinsä tavoin tavattoman siisti ja ahdistuu pienimmästäkin villakoirasta tai väärässä paikassa olevasta tavarasta. Minä taas olen suurpiirteisempi (eli sotkuisempi)

Mieheni ehdotti seuraavanlaista:

kun ne sukat seuraavan kerran pyörivät pitkin ja poikin, nouki ne ja vie ne miehesi työpöydälle. Sinne ne saavat sitten kasaantua, kunnes hän jonakin kauniina päivänä tajuaa viedä ne pyykkiin.

Ei ole kaunis steriili kotisi enää sotkuinen eivätkä lapsesi saa "huonoja vaikutteita" isänsä hunoista tavoista.

Mutta ihan oikeasti, vaikka yllä oleva on minunkin mielestäni hyvä ehdotus, niin älä ainakaan nalkuta miehellesi. Sillä hän ei ole täydellinen, koska hän on ihminen, ja jos hän muuten on kelpo isä ja puoliso, niin anna hänellä olla edes yksi puute; sinäkään et ehkä ole täydellinen.

On inhottavaa. Sitten jossain vaiheessa otimme asiasta yhteen. Sitten mies oikeastaan alkoi osallistua lasten siisteyskasvatukseen - siis ohjaamaan heitä siivoamisessa - ja samalla hän tajusi miten tylsää on, jos lapset heittelevät vaatteita. Sitten siihen vielä huomautin muutaman kerran hänelle, että katsos näin minä omat vaatteeni joka päivä vien pyykkikoriin ja kun olen kiltti, niin sinunkin. Mies on oikeasti hyväluontoinen ja nykyään vie sukat ja alushousunsa pesuun ihan itse. Ooh.

Ne on vaan sukkia ja kalsareita, jos miestä ei häiritse, mutta sua häiritsee, niin kiikuta puyykkiin. En mä ainakaan jaksa mistään sukista tapella. aika boheemilla mallilla on nykyään meidän huusholli, mutta ihan sama.

Teimme diilin mieheni kanssa. Hän lupasi yrittää viedä sukkansa pyykkiin. Jos niitä kuitenkin lattialle jää, niin minä korjaan ne mukisematta. Palkinnoksi hän vie minut kerran kuussa ulos syömään tai tehdään jotain muuta kivaa yhdessä. Lastenhoitaja järjestetään vaikka kiven alta.



Täytyy sanoa, että ilmapiiri on ollut parempi perheessämme kuin aikaisemmin. Ei se kyllä koskaan kovin huono ole ollutkaan. Mutta lähinnä mulla on ollut parempi mieli. Sukkia kerätessäni myhäilen, että pian päästään taas yhdessä ulos.

ap

Mä ainakin kerään miehen sukat, koska ne mua häiritsee. En tee asiasta mitään ongelmaa. :) T: Kotiäiti, jolla 3 alle 5 vuotiasta lasta...

mutta tuli mieleeni lehtujuttu jossa joku julkkis nainen kertoi kerran polttaneensa päreensä totaalisesti samaan ongelmaan. Raivon vallassa hän oli hakenut vasaran ja naulannut sukat lattiaan. Mä olen ehkä vähän yksinkertainen kun en ymmärtänyt tuon pointtia, eikös se vaan pahenna ongelmaa..?? Siis ne sukathan on nyt lattiassa ja pysyy.. Mutta ei sillä väliä et mä en ymmärtäny, julkimon mies ymmärsi -> sukat on ollu siitä lähtien aina korissa.

taitaa olla aika lailla yleismiehinen ilmiö tämä sukkaongelma! Toinen vastaava kai sitten likaisten astioiden jättäminen.



Meillä onnellista parisuhdetta ja perhe-elämää takana pian 9 vuotta ja edelleen miehen sukkia ja erilaisia "puolipitoisia" vaatteita lojuu siellä täällä, käytettyjä kahvikuppeja löytyy aamulla sohvan viereltä jne. Olen yrittänyt nätisti pyytää, olen nalkuttanutkin, olen kokeillut vaikka mitä... Joskus mies niitä sitten siivoaa pyykkikoriin/tiskikoneeseen, mutta usein niitä pyynnöistä huolimatta lojuu. Olen tullut siihen tulokseen, että sukkaparien ja kahvikuppien siirtäminen oikeisiin paikkoihin ei elämääni vaikeuta, mutta jatkuva nalkutus ja kinastelu vaikeuttaa. Eli: siivoan miehen jättämät tavarat suosiolla pois. Ns. puolipitoisten teepaitojen ym. kohdalla (joita lojuu esim. keittiön tuoleilla) olen ottanut taktiikaksi siirtää nekin suoraan pyykkikoriin, jolloin mies viimeistään niitä seuraavana päivänä kaivatessaan tajuaa tehneensä hölmösti, kun jätti lojumaan.



Lisättäköön vielä, että muuten tämäkin mies on kympin mies sekä puolisona että isänä. Ja osallistuu ainakin 50-prosenttisesti kaikkiin kotitöihin ja lastenhoitoon.