Oletko nähnyt omin silmin/ kuullut "Karma is a bitch"- tilanteita?
Tänään näin. Olin vauvan kanssa vaunulenkillä ja näin miehen, joka oli ylittämässä suojatietä. Keskellä suojatietä mies kuitenkin kaatui ja menin auttamaan ja kysymään, sattuiko. Tämä autonkuljettaja, joka oli pysähtyneenä suojatien eteen, alkoi soittaa torvea ja viuhtoa käsillänsä, että pois alta, menkää jo.
Kun pääsimme pois suojatieltä, tämä auto kaasutti tuhatta ja sataa pois, menetti auton hallinansa seuraavassa mutkassa ja lumipenkkaan, eikä päässyt peruuttamalla pois. En tiedä, miten tarina loppui, mutta auto oli poissa jo silloin, kun lenkiltä takaisin olin tulossa :D
Kommentit (401)
Vierailija kirjoitti:
Ohiksena, että tuo naapurinmies, joka avautui naapurin tytöstä, joka ei hänelle suosiotaan pursuavasti jakanut oli creepy. Varmaan ikänsä haaveillut (ei toki kiinnostunut, on naimisissa, normaali naapurikommunikointi) mutta niin on vaan takaraivossa kalvanut. Sitten tyttö huolii jonkun ulkomaalaisen, tekee vielä lapsen ja hyvä suomimies ei sitä suosiota ole saanut. Tyttö on vielä onnellinen. Mies poistuu takavasemmalle järkyttyneenä ja kirjoittaa Vauva-palstalle. Normaali mies, hohhoijjaa.
Samaa mieltä. Todella epämiellyttävä tyyppi. Ja tulkintaa kai tuokin oli että eri värinen on automaattisesti kehitysmaasta kotoisin. Uskomatonta järjen ja tunteen köyhyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Naapurissani asuva hyvännäköinen nuori nainen oli aina minua kohtaan tympeä. Jos tapasimme, niin hän ei puhunut minulle mitään, vaikka hänelle yritti keskustella ja jotenkin näytti ylemmyytensä. Tuo oli hänen lapsuutensa koti. Minä olen muuttanut tuolle kadulle myöhemmin. Isommassa joukossa "alkuperäiset" asukkaat olivat hänen pursuavassa suosiossa ja minua hän ei edes katsonut.
Kyseessä ei ole mitään "kiinnostukseen" liittyvä. Olen ollut naimisissa aina kun täällä olen asunut. Ihan normaali naapurikommunikointi.
Hän tapasi jonkun kehitysmaalaisen mustaihoisen, toi miehen Suomeen, muutti lähiöön, sai lapsen ja erosi tottakai.
Kun hän sitten oli vuosia myöhemmin käymässä vanhempiensa luona ja tuli tuolla hiekkatiellä vastaan, hän tuli luokse, tervehti iloisesti, hymyili ja oli aivan erilainen kuin koskaan aikaisemmin.
Minä en osannut sanoa sanaakaan, tuijotin tuota mulattiäpärää, käännyin ympäri sanaakaan sanomatta ja lähdin pois.
Pian hän nillitti julkisesti (koulussa töissä) kohtaamaansa "rasismia" miten suomalaiset ovat kamalia.
Ei sulle tullut mieleen, että tytöllä oli kenties pidempi historia niiden muiden asukkaiden kanssa, jotka oli koko ikänsä tuntenut? Ja saattoi ujostella sua kun ei tuntenut niin hyvin. Myöhemmin oli sitten itse aikuustunut ja uskalsi puhua, tai koki jopa sinut tutuksi. Luultavasti poistui oudon kohtaamisen jälkeen paikalta miettien, että setäparka on varmaan pahasti jo dementoitunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naapurissani asuva hyvännäköinen nuori nainen oli aina minua kohtaan tympeä. Jos tapasimme, niin hän ei puhunut minulle mitään, vaikka hänelle yritti keskustella ja jotenkin näytti ylemmyytensä. Tuo oli hänen lapsuutensa koti. Minä olen muuttanut tuolle kadulle myöhemmin. Isommassa joukossa "alkuperäiset" asukkaat olivat hänen pursuavassa suosiossa ja minua hän ei edes katsonut.
Kyseessä ei ole mitään "kiinnostukseen" liittyvä. Olen ollut naimisissa aina kun täällä olen asunut. Ihan normaali naapurikommunikointi.
Hän tapasi jonkun kehitysmaalaisen mustaihoisen, toi miehen Suomeen, muutti lähiöön, sai lapsen ja erosi tottakai.
Kun hän sitten oli vuosia myöhemmin käymässä vanhempiensa luona ja tuli tuolla hiekkatiellä vastaan, hän tuli luokse, tervehti iloisesti, hymyili ja oli aivan erilainen kuin koskaan aikaisemmin.
Minä en osannut sanoa sanaakaan, tuijotin tuota mulattiäpärää, käännyin ympäri sanaakaan sanomatta ja lähdin pois.
Pian hän nillitti julkisesti (koulussa töissä) kohtaamaansa "rasismia" miten suomalaiset ovat kamalia.
Ei sulle tullut mieleen, että tytöllä oli kenties pidempi historia niiden muiden asukkaiden kanssa, jotka oli koko ikänsä tuntenut? Ja saattoi ujostella sua kun ei tuntenut niin hyvin. Myöhemmin oli sitten itse aikuustunut ja uskalsi puhua, tai koki jopa sinut tutuksi. Luultavasti poistui oudon kohtaamisen jälkeen paikalta miettien, että setäparka on varmaan pahasti jo dementoitunut.
Tämä! Ei varmaankaan outo käytöksesi saanut häntä leimaamaan kaikkia suomalaisia rasisteiksi, vaan tuo purkaus johtui varmasti ihan muista kohtaamisista. Käytöksesi leimasi ainoastaan sinut mielenterveysongelmaiseksi.
Jouduin yt-neuvotteluissa lähtemään työstäni ja siihen vaikutti paljolti se ettei nuori esimieheni voinut sietää minua, nyt olen taas reilua vuotta myöhemmin samassa työpaikassa mutta eri toimipisteessä ja häntä ylemmällä tasolla, törmäsin ex-esimieheeni työpaikan pihalla ja se tyrmistynyt ilme oli ihan priceless :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naapurissani asuva hyvännäköinen nuori nainen oli aina minua kohtaan tympeä. Jos tapasimme, niin hän ei puhunut minulle mitään, vaikka hänelle yritti keskustella ja jotenkin näytti ylemmyytensä. Tuo oli hänen lapsuutensa koti. Minä olen muuttanut tuolle kadulle myöhemmin. Isommassa joukossa "alkuperäiset" asukkaat olivat hänen pursuavassa suosiossa ja minua hän ei edes katsonut.
Kyseessä ei ole mitään "kiinnostukseen" liittyvä. Olen ollut naimisissa aina kun täällä olen asunut. Ihan normaali naapurikommunikointi.
Hän tapasi jonkun kehitysmaalaisen mustaihoisen, toi miehen Suomeen, muutti lähiöön, sai lapsen ja erosi tottakai.
Kun hän sitten oli vuosia myöhemmin käymässä vanhempiensa luona ja tuli tuolla hiekkatiellä vastaan, hän tuli luokse, tervehti iloisesti, hymyili ja oli aivan erilainen kuin koskaan aikaisemmin.
Minä en osannut sanoa sanaakaan, tuijotin tuota mulattiäpärää, käännyin ympäri sanaakaan sanomatta ja lähdin pois.
Pian hän nillitti julkisesti (koulussa töissä) kohtaamaansa "rasismia" miten suomalaiset ovat kamalia.
Mitäköhän kammottavaa vaimosi teki ku sai sut riesakseen?
En tiedä ? Eipä tuo ole kahdenkymmenen vuoden aikana koskaan valittanut. Hyvin tuntuu tyytyvän kohtaloonsa.
Vierailija kirjoitti:
Ohiksena, että tuo naapurinmies, joka avautui naapurin tytöstä, joka ei hänelle suosiotaan pursuavasti jakanut oli creepy. Varmaan ikänsä haaveillut (ei toki kiinnostunut, on naimisissa, normaali naapurikommunikointi) mutta niin on vaan takaraivossa kalvanut. Sitten tyttö huolii jonkun ulkomaalaisen, tekee vielä lapsen ja hyvä suomimies ei sitä suosiota ole saanut. Tyttö on vielä onnellinen. Mies poistuu takavasemmalle järkyttyneenä ja kirjoittaa Vauva-palstalle. Normaali mies, hohhoijjaa.
Ihmisillä on naapureita. Enemmänkin tuo sinun triggeröityminen kertoo "kauniin suklaalapsen sinkkuäidistä."
Pihapiirissämme asui keski-ikäinen mies, jolla oli kauhea viha ja pakkomielle kissoja ja niiden omistajia kohtaan. Vainosi meitä ja samalla yritti saada kaikki pihapiirin kissat kylmäksi, onnistuikin kerran. Hän siis hiippaili yölläkin ulkona kissajahdissa. Saatuaan kiinni syötti tälle yhdelle onnettomalle myrkkyä. Teki meistä aiheettomia rikosilmoituksia ja koitti yliajaa kavereitani autollaan.
Nyt kymmenen vuotta myöhemmin äijä on ollut jo pitkään täysin liikuntakyvytön, jonkun sairauden takia kai. Lojuu kaiket päivät sängyssään, voi kun eläisi ikuisesti.
Toinen on yläasteen luokkakaverini, luokan kingi. Hänellä oli rima todella korkealla tyttöjen suhteen, haukkui jatkuvasti meitä ei niin hoikkia ja seksikkäitä tyttöjä, hänellä oli tarkat vaatimukset, miltä naisen kuuluu näyttää ja miten käyttäytyä. Kutosluokasta asti pojalla oli koko ajan molemmissa käsipuolissaan teinimissejä, joita kohteli, kuin tavaroita ja vaihtoi, kuin paitaa.
Menimme eri lukioihin, enkä tiedä, mitä sen aikana hänelle tapahtui, mutta jo 18-vuotiaana jätkä etsi seksiseuraa netistä. Mitähän kummaa mahtoi tapahtua niille monille kaunokaisille, joita hän nuorempana sai niin helpolla?
Vierailija kirjoitti:
Pihapiirissämme asui keski-ikäinen mies, jolla oli kauhea viha ja pakkomielle kissoja ja niiden omistajia kohtaan. Vainosi meitä ja samalla yritti saada kaikki pihapiirin kissat kylmäksi, onnistuikin kerran. Hän siis hiippaili yölläkin ulkona kissajahdissa. Saatuaan kiinni syötti tälle yhdelle onnettomalle myrkkyä. Teki meistä aiheettomia rikosilmoituksia ja koitti yliajaa kavereitani autollaan.
Nyt kymmenen vuotta myöhemmin äijä on ollut jo pitkään täysin liikuntakyvytön, jonkun sairauden takia kai. Lojuu kaiket päivät sängyssään, voi kun eläisi ikuisesti.Toinen on yläasteen luokkakaverini, luokan kingi. Hänellä oli rima todella korkealla tyttöjen suhteen, haukkui jatkuvasti meitä ei niin hoikkia ja seksikkäitä tyttöjä, hänellä oli tarkat vaatimukset, miltä naisen kuuluu näyttää ja miten käyttäytyä. Kutosluokasta asti pojalla oli koko ajan molemmissa käsipuolissaan teinimissejä, joita kohteli, kuin tavaroita ja vaihtoi, kuin paitaa.
Menimme eri lukioihin, enkä tiedä, mitä sen aikana hänelle tapahtui, mutta jo 18-vuotiaana jätkä etsi seksiseuraa netistä. Mitähän kummaa mahtoi tapahtua niille monille kaunokaisille, joita hän nuorempana sai niin helpolla?
Mitä vikaa on seksiseurassa ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohiksena, että tuo naapurinmies, joka avautui naapurin tytöstä, joka ei hänelle suosiotaan pursuavasti jakanut oli creepy. Varmaan ikänsä haaveillut (ei toki kiinnostunut, on naimisissa, normaali naapurikommunikointi) mutta niin on vaan takaraivossa kalvanut. Sitten tyttö huolii jonkun ulkomaalaisen, tekee vielä lapsen ja hyvä suomimies ei sitä suosiota ole saanut. Tyttö on vielä onnellinen. Mies poistuu takavasemmalle järkyttyneenä ja kirjoittaa Vauva-palstalle. Normaali mies, hohhoijjaa.
Ihmisillä on naapureita. Enemmänkin tuo sinun triggeröityminen kertoo "kauniin suklaalapsen sinkkuäidistä."
Sorry, lapseton. Puistattaa vaan setämiehet. Tyttö on ehkä vaistonnut sinusta asioita mitkä nyt yleensä naisia puistattavat, siitä johtuu tylyys ja torjunta.
Naapurini vihaa koiria. Hän teki taas koirastani valituksen viranomaisille. Haukkuminen kuulemma ärsyttää häntä, varsinkin jos sitä tapahtuu enemmän kuin yksi haukku viikossa. Viranomaiset vaihtuvat sitä mukaa aina, kun alkavat epäillä naapurini mielenterveyttä.
Mutta karma onkin ihan muualla. Joka kerta kun naapuri on valituksensa tehnyt, ilmestyy naapurustoomme aina uusi koira. Ihan kuin karmaa. Sitä saa lisää, mistä valittaa. Tai sitten Jumalalla on hauska huumorintaju. :)
Minusta hyvä esimerkki karmasta on elämäänsä pettyneet setämiehet, jotka ovat siinä pisteessä, että avautuvat Vauva-palstalle
Vierailija kirjoitti:
Minusta on ikävää lukea tällaista ketjua täältä. Minä en usko karman lakiin - en tosimielellä enkä huumorimielellä. Minä haluan parhaani mukaan yrittää elää niin, että olen armollinen muille ihmsille. Jos muut käyttäytyvät huonosti, en halua iloita heidän tulevista vastoinkäymisistään. Kaikille väistämättä tulee joskus vastaan vastoinkäymisiä. Silloin on aika olla empaattinen, eikä vahingoniloinen. Ilmapiiri muuttuu kylmäksi, julmaksi ja eläimelliseksi, jos ajattelemme, että ihminen ansaitsee kärsimyksen. Jokainen meistä töppäilee joskus. On rakkaudellisempaa ja lempeämpää antaa anteeksi. Se voi olla vaikeampaa, mutta heitän haasteen. Jos olit kirjoittamassa ketjuun jotakin uutta, mieti hetki asiaa tästä näkökulmasta.
Täällä puhutaan tahallaan ilkeistä ihmisistä. Ei heille voi eikä saa olla armollinen. Se vain lisää vettä heidän myllyynsä.
Rakkautta kannattaa tuhlata, mutta ei toivottomiin tapauksiin.
Ja karma on siitä "kiva", ettei itse tarvitse kostaa, vaan karma tekee sen puolestasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohiksena, että tuo naapurinmies, joka avautui naapurin tytöstä, joka ei hänelle suosiotaan pursuavasti jakanut oli creepy. Varmaan ikänsä haaveillut (ei toki kiinnostunut, on naimisissa, normaali naapurikommunikointi) mutta niin on vaan takaraivossa kalvanut. Sitten tyttö huolii jonkun ulkomaalaisen, tekee vielä lapsen ja hyvä suomimies ei sitä suosiota ole saanut. Tyttö on vielä onnellinen. Mies poistuu takavasemmalle järkyttyneenä ja kirjoittaa Vauva-palstalle. Normaali mies, hohhoijjaa.
Ihmisillä on naapureita. Enemmänkin tuo sinun triggeröityminen kertoo "kauniin suklaalapsen sinkkuäidistä."
Sorry, lapseton. Puistattaa vaan setämiehet. Tyttö on ehkä vaistonnut sinusta asioita mitkä nyt yleensä naisia puistattavat, siitä johtuu tylyys ja torjunta.
No ikäero ei kyllä oikeuta setämies titteliin. Varmasti meillä on ollut jotain syvempiä eroavaisuuksia. Tulihan hänestä mulattiäpärän yksinhuoltaja, jolle koko kylä nauraa. Olisiko sitten aavistanut sen jotenkin?
Toisaalta mistä se sitten kertoo, että asenne muuttui 180 astetta, kun oli pökäle helmoissa ? Tuossa on kuitenkin jotain karmamaista. Ei mitään universumivoimia, vaan omia tekoja ja niiden seurauksia.
Sivusta, olet kyllä ihan karsea ihminen tekstiesi perusteella. Karma on jo iskenyt sinuun kun joudut elämään tuollaisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohiksena, että tuo naapurinmies, joka avautui naapurin tytöstä, joka ei hänelle suosiotaan pursuavasti jakanut oli creepy. Varmaan ikänsä haaveillut (ei toki kiinnostunut, on naimisissa, normaali naapurikommunikointi) mutta niin on vaan takaraivossa kalvanut. Sitten tyttö huolii jonkun ulkomaalaisen, tekee vielä lapsen ja hyvä suomimies ei sitä suosiota ole saanut. Tyttö on vielä onnellinen. Mies poistuu takavasemmalle järkyttyneenä ja kirjoittaa Vauva-palstalle. Normaali mies, hohhoijjaa.
Ihmisillä on naapureita. Enemmänkin tuo sinun triggeröityminen kertoo "kauniin suklaalapsen sinkkuäidistä."
Sorry, lapseton. Puistattaa vaan setämiehet. Tyttö on ehkä vaistonnut sinusta asioita mitkä nyt yleensä naisia puistattavat, siitä johtuu tylyys ja torjunta.
No ikäero ei kyllä oikeuta setämies titteliin. Varmasti meillä on ollut jotain syvempiä eroavaisuuksia. Tulihan hänestä mulattiäpärän yksinhuoltaja, jolle koko kylä nauraa. Olisiko sitten aavistanut sen jotenkin?
Toisaalta mistä se sitten kertoo, että asenne muuttui 180 astetta, kun oli pökäle helmoissa ? Tuossa on kuitenkin jotain karmamaista. Ei mitään universumivoimia, vaan omia tekoja ja niiden seurauksia.
Sivusta, olet kyllä ihan karsea ihminen tekstiesi perusteella. Karma on jo iskenyt sinuun kun joudut elämään tuollaisena.
"Sivusta..."
Vierailija kirjoitti:
Törkeää käytöstä autokuskilta! Mutta.. mistäs sitä tietää millainen tilanne hänellä juuri oli meneillään? Oliko saanut tietää jonkun läheisensä olevan vakavasti sairas tai hankalassa tilanteessa, ja oli ajamassa tämän luokse? Oliko juuri saanut tietää vaimonsa olevan lähdössä? Oliko saanut potkut?
...välillä epäasiallista käytöstä nähtyäni minuakin suututtaa, mutta toisaalta en malta olla ajattelematta, että jokuhan tämänä epäasiallisen käytöksen aiheuttaa. Ihminen, jolla on asiat hyvin, ei ole yleensä *ittumainen...
No tuo auton merkki kertoo ettei ollut kyse mistään mainitsemastasi syystä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni yläkouluaikainen pahin kiusaaja sairastui lukiossa masennukseen ja joutui jopa suljetulle osastolle. Oli siis todella ilkeä haukkuen tyttöni ulkonäköä ja persoona ja yökkäili kun tämä kulki ohi. Ja mikä pahinta manipuloi muutkin kiusaamaan ja syrjimään tyttöäni.
Todennäköisesti tuolla kiusaajalla oli jo alunperin isoja ongelmia takana. Tosi paha kiusaaja teki myöhemmin itsemurhan, ja sitten vasta saatiin tietää, että häntä oli käytetty kotona hyväksi.
Mutta ei se silti oikeuta kiusamaan, että itsellä on asiat huonosti. Pahan ketju pitää itse katkaista, ei sitä ole lupaa jatkaa.
Tuo naapuri tyyppi on kyllä sekaisin. Kuka tahansa joka haukkuu viatonta lasta mulattiäpäräksi antaa ainakin minun silmissäni huonon kuvan. Samassa sarjassa kun eräs minun tuttavani joka haukkuu eksäänsä kokoajan. Jotain jäänyt hampaan koloon.
Omalla kohdalla karma on tullut monta kertaa eteen, mutta en todellakaan osaa ottaa niitä negatiivisesti tai rangaistuksina. Olen oikeastaan iloinen kun huomaan että elämä opettaa minua. En esimerkiksi koskaan kuvitellut meneväni muualle kuin lukioon mutta päädyinkin ammattikouluun. Paljon on vastaavia muutenkin, missä en olisi kuvitellut että jotain tiettyä tulee koskaan tapahtumaan, mutta se onkin tapahtunut. Tai huomaan itsessäni jotain, jota olen karsastanut muissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohiksena, että tuo naapurinmies, joka avautui naapurin tytöstä, joka ei hänelle suosiotaan pursuavasti jakanut oli creepy. Varmaan ikänsä haaveillut (ei toki kiinnostunut, on naimisissa, normaali naapurikommunikointi) mutta niin on vaan takaraivossa kalvanut. Sitten tyttö huolii jonkun ulkomaalaisen, tekee vielä lapsen ja hyvä suomimies ei sitä suosiota ole saanut. Tyttö on vielä onnellinen. Mies poistuu takavasemmalle järkyttyneenä ja kirjoittaa Vauva-palstalle. Normaali mies, hohhoijjaa.
Ihmisillä on naapureita. Enemmänkin tuo sinun triggeröityminen kertoo "kauniin suklaalapsen sinkkuäidistä."
Sorry, lapseton. Puistattaa vaan setämiehet. Tyttö on ehkä vaistonnut sinusta asioita mitkä nyt yleensä naisia puistattavat, siitä johtuu tylyys ja torjunta.
No ikäero ei kyllä oikeuta setämies titteliin. Varmasti meillä on ollut jotain syvempiä eroavaisuuksia. Tulihan hänestä mulattiäpärän yksinhuoltaja, jolle koko kylä nauraa. Olisiko sitten aavistanut sen jotenkin?
Toisaalta mistä se sitten kertoo, että asenne muuttui 180 astetta, kun oli pökäle helmoissa ? Tuossa on kuitenkin jotain karmamaista. Ei mitään universumivoimia, vaan omia tekoja ja niiden seurauksia.
Sivusta, olet kyllä ihan karsea ihminen tekstiesi perusteella. Karma on jo iskenyt sinuun kun joudut elämään tuollaisena.
"Sivusta..."
Niin? En ole näitä vastenmielisiä tekstejäsi aiemmin kommentoinut.
Aina välillä näissä keskusteluissa tuntee puhtaan pahuuden kosketuksen. Esim kun jonkun rakkaasta lapsesta käytetään nimitystä "pökäle".
Joskus taannoin olin ajamassa Pohjois-Pohjanmaalle ja joku Volvo roikkui perseessä kilometritolkulla, kunnes meni vaarallisesti jossain mutkassa ohitse. Ajelin parisenkymmentä kilometriä maksiminopeusrajoituksen mukaan ja samainen Volvo oli tien poskessa rengas puhki. Päätin kuitenkin olla kiltti ja pysähtyä kysymään, tarvitseeko apua, kaveri ei saanut renkaan pultteja väännettyä, kun olivat huoltamolla pistäneet ne niin kireään. Hänelle oli siihen serkku tulossa hakemaan, joten jatkoin matkaani.