Kaverin lapset ei oo olleet koskaan ruokaravintolassa syömässä.
Tyttö on 8-vuotias ja poika 5-vuotias.
Vähänkö ankeeta.
Kommentit (82)
Tyttö on 8-vuotias ja poika 5-vuotias.
Vähänkö ankeeta.
Ovat varmaan köyhiä ?
Tuttavaperhe ei myöskään ole koskaan käynyt lastensa kanssa mäkkäriä kummemmassa paikassa lasten kanssa.
Rahasta heillä ei ole kiinni. Ne ei vaan viitsi, kokevat sen hankalaksi, ei ne kyllä käy missään muuallakaan lapsien kanssa. Kahdestaan käyvät jos käyvät. Toiset haluavat päästä mahdollisimman helpolla eivätkä halua/viitsi tarjota lapsille mitään erilaista tai elämyksiä. Tämä tuttavaperhe työntää vieläkin 4-vuotiasta rattaissa, sen takia että kun poika on niin hidas kävelemään, eivät jaksa kävellä pojan tahtiin!?
Kukin tavallaan, mutta vähän käy sääliksi niitä lapsia.
ja perheillä on erilaisia tapoja. Miten se voi olla av:lla niin vaikea ymmärtää.
Meillä käydään ravintoloissa silloin tällöin lasten kanssa, mutta ei ole tullut mieleenkään ajatella, että kaikkien muidenkin niin pitäisi tehdä. Tapoja voi oppia muuallakin, ja ehtii ravintolassa käydä syömässä myöhemminkin. Ei se elämän tylsyys tai mielenkiintoisuus siitä ole kiinni.
Vai miten ne sitten hoitaa ruokailun reissussa ollessaan?
Tuo on niin totta, että asiasta riippumatta meistä monen mielipiteet täällä av:lla ovat todella ehdottomia. Etenkin täällä kukkii sen tyyppinen ajattelu, että "jos meillä näin, niin niin sen täytyy olla muillakin."
Tästä asiasta sanoisin omana mielipiteenäni sen, että tietysti ravintolakäyttäytymistä on vähän vaikea oppia muualla kuin ravintolassa. Ja itse kyllä pidän ravintolakäyttäytymistä ihan yhtenä taitona muiden joukossa. Ei se toki sieltä tärkeimmästä päästä ole, mutta kuitenkin.
Pikkulapset ovat erikseen, he eivät toki jää mistään paitsi, jos eivät alle kouluikäisiä ravintolaan pääse, se lienee selvää. TOki yhtä selvää on se, että alle kouluikäinen voi hyvin nauttia ravintolassa olosta.
Sitten jostain kouluikäisestä alkaen on mielestäni ihan fiksua edes joskus käydä ravintolassa, vaikka sitten kerran vuodessa.
ja perheillä on erilaisia tapoja. Miten se voi olla av:lla niin vaikea ymmärtää.
Meillä käydään ravintoloissa silloin tällöin lasten kanssa, mutta ei ole tullut mieleenkään ajatella, että kaikkien muidenkin niin pitäisi tehdä. Tapoja voi oppia muuallakin, ja ehtii ravintolassa käydä syömässä myöhemminkin. Ei se elämän tylsyys tai mielenkiintoisuus siitä ole kiinni.
Kutsujen isäntä oli laatinut aikuisten menun lisäksi lapsille oman kolmen ruokalajin menun.
Lapsille oli aluksi yksinkertainen katkarapusalaatti (katkarupuja, verkkomelonia ym), pääruoaksi lapset saivat grillatun porsaanlihapihvin, pariisinperunoita ja kasviksia, jälkiruoaksi oli jäätelöä ja keksimuruja.
Meidän lapset (3- ja 5-vuotiaat) söivät alkupalansa todella hyvällä ruokahalulla (katkaravut on molempien herkkua) ja jaksoivat hyvän osan pääruoastaankin. Myös jälkiruoka maistui. Lapset myös istuivat paikallaan, osallistuivat pöytäkeskusteluun ja käyttäytyivät kaikin puolin mallikelpoisesti. Erään sukulaisen jo vähän isommat lapset käyttäytyivät aivan surkeasti. Sylkivät katkarapuja suustaan lattialle, narisivat 5 minuutin välein ym ym.
Yllätys yllätys... Meidän lapset on käynyt ravintolassa monen monta kertaa. Sukulaisten käsitys ulkonasyömisestä on Hese. Aika helppoa oli tuossa tilanteessa nähdä mitä hyötyä ravintolakäyttäytymisen opettamisesta on.
Enkä tarkoita mitään viikon reissuja, itselläkään ei ole varaa sellaisiin. Mutta parin päivän reissuja ollan tehty ja pakkohan lasten kanssa on silloin syödä ravintolassa. Tai itse en ainakaan suostu heseruokaa syömään montaa päivää...
Komppaan täällä sitä kirjoittajaa, joka sanoi, ettei ole koskaan tajunnut ravintolassa syömisen olevan joku "harrastus". No en ole kyllä minäkään tajunnut! Ulkona käydään syömässä silloin kun halutaan juhlistaa jotain, tai muuten vaan tuntuu ettei jaksa itse kokata ja tekee mieli oikein hyvää ruokaa. Syömme ulkona muutaman kerran kuussa (lapset 10, 8 ja 7 v sekä 7 kk). Aina on käyty ulkona syömässä, nykyään myös vauvan kanssa - jos vauva ei nuku, vanhemmat pitävät häntä sylissä vuorotellen. Pikaruokapaikoissa käymme äärimmäisen harvoin, enkä laske niitä ravintolakäynneiksi.
Lapset nauttivat ulkona syömisestä eikä koskaan ole tullut ongelmaa siitä, löytyykö listalta hyvää ruokaa. Pikemminkin valinnanvaikeus on kaikkien herkkujen kanssa! Ruokaa odotellessa ehtii hyvin keskustella ja jokainen saa kertoa kuulumisiaan. Kerrankin vanhemmatkin saavat istua rauhassa odottamassa ruokaa.
Ulkomaanmatkoilla ravintolakäynnit jäävät lasten mieleen samalla tavoin kuin muutkin elämykset, ja niitä muistellaan pitkään.
Miehen kanssa käymme myös joskus kahdestaan ulkona. Ne ovat romanttisia "kynttiläillallisia".
Kyllä me suomalaiset ollaan vielä aika pitkälti metsäläisiä, jos ei ymmärretä ulkona syömisen iloja!
Tosiaan tulee mieleen joku syrjäytynyt perhe.
Vai miten ne sitten hoitaa ruokailun reissussa ollessaan?
monet ottaa huoneistohotellin, jossa pystyy kokkaamaan ruokansa itse.
Itse en koskaan tollaista ottaisi. On ihana syödä ulkona ja maistella kaikkia ihania ruokia lasten kanssa. Lapset tykkäävät thaimaalaisesta ja kiinalaisesta ruuasta yli kaiken. Mutta toki pitsat ja hampparit myös menevät.
että näin monien mielestä ravintolassa syöminen on kauhean hankalaa ja vaivalloista. Asutteko kovinkin kaukana ravintoloista te, joiden ei tule ikinä lähdettyä ravintolaan syömään?
70-luvulla minun lapsuudessani oli varmaan todella harvinaista, että lapsiperheet kävivät ravintoloissa syömässä, mutta en kuvitellut, että vielä nykyään on nuoria ihmisiä, jotka eivät koskaan käy ravintoloissa, lapsien kanssa ta ilman.
Jos vanhin lapsi on jo 8-vuotias ja ei oo ikinä käynyt ravintolassa. Eli ei äitien- tai isäinpäivälounaita siinä perheessä, ikinä. Ei kai niillä ole sukuakaan. Eikä taida liiemmin matkustella, ei lomia!? Nololta perheeltä kuulostaa. Ovatko kenties juntteja?
(esim. kahden opiskelijan perheet ymv. joissa ei todellakaan rahaa ole yhtään ylimääräistä) niin ravintoloissa syöminen ei edes ole kallista.
Ajatellaan vaikka tamperetta, jos menee Näsinneulan ravintolaan ja ottaa useamman ruokalajin aterina viineineen jne. niin se toki on kallista.
Mutta kaupungista löytyy paljon kohtuuhintaisia paikkoja, joissa saa aterian alle 10e/hlö ja ruokajuomana vesi, joka yleensä ilmainen tai maksaa 1-2 euroa/kannu.
Eli perhe jossa vaikkapa 2 aikuista + 3 ja 5 vuotiaat muksut syö ~alle 40eurolla, eli ei mielestäni ole kallista. Jos suhteuttaa siihen että kotona jos tekee kalliimpaa/parempaa ruokaa, niin tuon kokoisen perheen ruokiin menee sama 40e parin aterian ruokiin kotona. (Vaikkapa kuhaa ja toisena päivänä tacoja ruuaksi, niin maksaa saman mitä yksi kerta raflassa.)
Ajatellaan vaikka tamperetta, jos menee Näsinneulan ravintolaan ja ottaa useamman ruokalajin aterina viineineen jne. niin se toki on kallista.
Mutta kaupungista löytyy paljon kohtuuhintaisia paikkoja, joissa saa aterian alle 10e/hlö ja ruokajuomana vesi, joka yleensä ilmainen tai maksaa 1-2 euroa/kannu.
Kerropa missä oikeassa ravintolassa on noin edullista. Ihan tosissani kysyn, jotta voitaisiin mennä. Kun ABC:lläkin syöminen tulee kalliimmaksi.
T: tamperelainen
Napoli:
http://www.pizzerianapoli.net/ruokalistat.htm
Bella Roma:
http://www.bellaroma.fi/menu.php
Zarillo:
http://www.z-ravintolat.fi/menu.htm
Thai Na khon:
http://www.thainakhon.fi/food6.html
Dennis:
http://www.dennispizza.fi/
Lotus Garden:
http://www.lotusgarden.fi/
Manhattan:
http://www.manhattansteakhouse.fi/
Tillikka (legendaarinen pyttipannu, muuta kalliimpia ruokia;)
Noissa saa aterian hieman alle/yli 10 eurolla :)
Niin ja jos lounas aikaan olette liikenteessä, niin kannattaa katsastaa esim. seuraavien paikkojen lounaslistat;
Viikinkiravintola Harald (lapset pitävät paikasta koska siellä hauska sisutus)
Tillikka
Knossos
Sevilla
kahdeksan henkilöä ja tarkoitin ihan tavallisia ravintoloita, en mitään kalliita paikkoja. Mieheni kävi ekan kerran ravintolassa aikuisena seurusteluaikanamme, hän on asunut paikkakunnalla, missä ei ollut yhtään ravintolaa, eikä hänellä opiskelijana myöhemmin ollut rahaa ravintolakäynteihin.
Ei koskaan syöty missään huoltikoilla. Ehkä kahvia hörppäsivät vanhemmat, ja itse sain pillimehun tai jätskin (Jee!!!!) ja isovanhempien kanssa ei sitäkään, oli omat eväät ja kahvit termospulloissa.
Sitten päälle 10-vuotiaana pääsin oikeaan ravintolaan. Nakkikioskilla joskus siihen mennessä korkeintaan oltiin käyty. Oikea ravintola oli ihan oikea, jossa oli liinat ja kaikki, ja sen jälkeen käytiinkin kerran vuodessa vähintään ravintoloissa, mutta ei niin kovin usein siltikään. Ehkä se tahti tiheni siitä. Ja alettiin murrosiässäni käydä jo ihan pizzerioissakin ja alkoi tulla mäkkärit ja muut.
Ihan samanlaista oli muillakin luokkakavereillani!
Omat lapset ovat saaneet käydä pienestä vauvasta asti niin valkoisten pöytäliinojan paikoissa kuin pikaruokaloissa. Ei ne silti ole "tottuneet", vaan samat ongelmat niillä on siellä asioidessa kun muillakin lapsilla yleensä tuppaa olemaan, että ei jakseta istua paikallaan, aletaan kiljua ja juosta... ja leikkiä... Siksi valitaan mieluiten sellaisia paikkoja joissa voi lapset lähteä juoksemaan, tai jossa on leikkipaikka. Tai käydään äkkiä siellä pikaruokalassa, kun tiedetään että siellä lasten kanssa sujuu hyvin varmasti.
On ihan järkevää, jos isompien (10v ja enempi) kanssa vasta mennään ulos kunnon ruokaravintolaan. Säästyypä rahat ja hermot. Ainakin hermot.
Huoltsikoiden buffetit voi muuten olla ihan jees kokemus ihan pientenkin kanssa silti. On leikkipaikkaa ja saa ihan pihviä ja salaattia ja muuta.
Minun mielestäni kun mennään ravintolaan syömään, siellä syödään eikä leikitä. Lapset (1,3 ja 5 vuotta) istuvat kauniisti paikoillaan ja jaksavat odottaa ruokaa, koska niin kuuluu tehdä. Mutta jos ruokapaikassa on leikkipaikka (huoltoasemat, Heset jne.) ei millään malteta syödä kun on kiire leikkimään.
Muistakseni me aloitettiin kun lapsi oli 10 päivän ikäinen:) siitä asti käyty, n. kerran viikossa pian seitsemän vuoden aikana. Meillä on tuttuja jotka eivät ole ikinä käyneet ravitolassa syömässä lasten kanssa, pelkäävät ettei osaavat käyttäytyä, ei ihme kun eivät ole saaneet treenatakaan:(
Kyllä ravintoloista saa lapsille ihan kunnon ravintolaruokaa (muuta kun ne nauravat nakit) kun kiltisti osaa pyytää, esim puolet aikusten annoksesta. Lapset oppivat paljonkin ulkona syödessä, uskaltavat maistaa uusia ruokia, oppivat käyttäytyä yms.
Ovat varmaan köyhiä ?