Täytyy myöntää: säälin lapsia jotka pitkiä päiviä ip-hoidossa tai päiväkodissa!

jotka eivät mene ip-kerhoon mutta heitä ei myöskään kukaan odota kotona vaan lähtevät koulusta tyhjään kotiin. Näitä reppuliisoja on meidänkin kulmilla nähty.

Olet sieltä ölytaloketjusta se, joka hermostui ap:n viestistä?

jotka viettävät pitkät päivät kuukaudesta toiseen mamman helmoissa.

että lapsia pitää lähettää yksin tyhjään kotiin, vaan siitä kuinka pitkiä päiviä vanhemmillakin on töissä (ja lapsilla hoidossa). Eikö noita päiviä saisi yhtään lyhyimmiksi?

Nuoremmat saavat nyt tulla suoraan kotiin, kun olen työttömänä. Kivempi lapsille näin (paitsi en tietysti haluaisi olla työttömänä). Olin kyllä tosi tyytyväinen ip-hoitoon. En missään nimessä olisi halunnut, että tyttö olisi joutunut olemaan yksin kotona, pelkäsi yksinoloa (asutaan omakotitalossa). Oli turvallinen hoitopaikka, kavereita kenen kanssa ulkoilla ja tekivät usein läksyt siellä. Tyttö viihtyi tosi hyvin.

Tuli vain mieleen tämä asia, jonka nyt olen pannut merkille tämän talven aikana. Ajattelen vain miten mukavaa meillä on kun olemme paljon yhdessä perheenä. En haluaisi asiaa toisin. Mietin miten ehtivät olla yhdessä kun aikaa on vain muutama tunti iltaisin?

Meillä lapset on usein hoidossa n. 7:15-16:15. Mies tekee osan viikosta töitä toisessa kaupungissa ja kun olen lasten kanssa yksin, työmatkoineen päivä tahtoo venähtää 9-tuntiseksi. Harmittaa tosi paljon kun niin käy ja kateeksi käy ne vanhemmat, joilla etätyöjärjestely on mahdollista.

vaikka tottuuhan lapset siihen, että vanhempia näkee iltaisin pari tuntia. Minä haen eskarilaisen ja 3-vuotiaan hoidosta yleensä klo 13-14, ja sairaana ollaan kotona. Tajusin vasta edellisen influenssaepidemian aikana, että hyvin monet pienet joutuvat olemaan sairaina päiväkodissa seitsemästä viiteen. Kyllä siellä hoitajatkin alkoivat olla aika poikki kun terveinäkin ryhmät on aika isot ja sitten lyödään vielä viisi sairasta joukkoon...

Kun olimme molemmat töissä, lapset olivat hoidossa tai koulussa+kerhossa klo 8-17.30. Ei ollut muuta mahdollisuutta.



Sitten mies jäi yllättäen työttômäksi. Hän oli tosi vihainen tilanteesta, mutta hetken aikaa uutta arkea elettyämme, isä ymmärsi minkälaisen palveluksen tekee lapsilleen!



Nyt kun kaikki ovat kouluisässä, lasten päivät ovat just koulupäivän mittaisia. Isä hakee heidät kotiin, he syövät yhdessä, leikkivät ja aloittavat läksyjen teon.



Miehellä on työttömyyttä takana jo 2,5v. Työttömyyskorvaus on minimissä, mutta pärjäämme. Ihan kevyin perustein en häntä töihin patista, tästä tilanteesta hyötyy ennenkaikkea lapset, mutta myös minä!

vaikka olen itse kotona kahden pienemmän kanssa.. Alotti vuodenvaihteessa ja kyllä täytyy omalla kohdalla sanoa,että parempi ratkaisu oli... Kun on vaikea ertyislapsi,joka ei yksin osaisi olla ulkona tai ei ole yhen ainoata kaveria minne mennä leikkimään niin tylsäksi kävi aika kotona ja minun pinna oli niin kireällä,että meinasin seota.. Jos olisi "normaali"lapsi niin sit en tiä,miten olis asiat.. Ja tämä oli koulun sekä ammattilaisten suosittelema ratkaisu,jota vastaan ensin itse olin.. Isänsä hakee kerhosta neljältä,kun tulee töistä..

Kyllä meillä ainakin lapset sairastaa kotona (vanhempien, isovanhempien tai kotihoitopalvelun hoitajan seurassa) ja kyllä pk:sta heti ilmoitettaisiin jos sinne vietäisiin kipeänä. Ja päiväkotejakin on varmasti erilaisia, meillä 5v hoidossa n. klo 8.30-16.30 ja viihtyy mainiosti!

vaikka tottuuhan lapset siihen, että vanhempia näkee iltaisin pari tuntia. Minä haen eskarilaisen ja 3-vuotiaan hoidosta yleensä klo 13-14, ja sairaana ollaan kotona. Tajusin vasta edellisen influenssaepidemian aikana, että hyvin monet pienet joutuvat olemaan sairaina päiväkodissa seitsemästä viiteen. Kyllä siellä hoitajatkin alkoivat olla aika poikki kun terveinäkin ryhmät on aika isot ja sitten lyödään vielä viisi sairasta joukkoon...

katsonut ja miettinyt. Esim. hyvän ystävän ex-miehen uudessa perheessä lapsi vietiin täyspäivähoitoon 9kk:n vanhana. Vietiin päiväkotiin ennen aamu seisemää ja haettin 16.30-17.00 . Ei mielestäni ollenkaan reilua eikä oikein vauvaa kohti , ei vaikka kuinka päin vanhemmat yrittä vakuutella / todistella. Muutenkin tuntuu että nykyään jo pieniltä lapsilta odotetaan ja vaaditaan ihan liikaa. Paha mieli tulee kuunnella lasten puheita ja kertomuksia siitä mitä kaikkea isi/äiti heiltä vaatii.

oli sellainen yskiminen koko viime viikon, että pahaa teki. Ei niillä kaikilla kuumetta ollut, mutta pari oli antibiooteista ihan tokkurassa ja loput tosiaan yski keuhkojaan pihalle. Kyllä teki pahaa.

Kaikillahan ei ole taloudellisesti mahdollisuutta jäädä hoitamaan lapsia kotiin vaan on laitettava heti hoitoon kun vain on mahdollista.



Onko oikeasti kumpikaan vaihtoehto niin väärin tai oikein, kuka sitä oikeasti on tuomitsemaan. Jokaisen perheen kohdalla tilanne on yksilöllinen, mutta mielestäni pääasia on että koti on tasapainoinen ja lapsen on siellä hyvä olla , lasta rakastetaan luodaan hyvät olosuhteet kasvaa kunnon nuoreksi ja aikuiseksi.



Itse olen vasta tulossa äidiksi ja olen laittamassa lapseni hoitoon heti 7-9 kk iässä kun se vain on mahdollista. Siihen ei vaikuta taloudellinen tilanne vaan se että olen aina ollut yrittäjä perheestä ja tottunut tekemään töitä ja janoan haasteita jatkuvasti ja en ole itsekään siitä koskaan pienenä kärsinyt vaikka hoitoon olen joutunut alle vuoden iässä. Voi olla että mielipiteeni muuttuu vielä, mutta suurin osahan meistä kasvaa varsin kunnollisiksi vaikka olosuhteet ovatkin niin erilaiset.

Olen vienyt poikaani pianotunneille klo 16.45 aikaan koululle ja silloin aina näitä samoja lapsia tullaan vasta hakemaan ip-kerhosta (kerho on koululla)! Siis ja silloin ovat olleet ehkä aamu 7:stä koululla! Uskomattoman pitkiä päiviä joillain lapsilla on!

Olen kyllä tavattoman kiitollinen ettei meidän ole pakkko pitää lapsiamme noin pitkiä päiviä. Siis miten te perheet jaksatte joilla noin vähän yhteistäkin aikaa?

Eipä teilläkäään näytä yhteistä aikaa olevan lasten harrastusten takia...

Eipä teilläkäään näytä yhteistä aikaa olevan lasten harrastusten takia...

Muilla lapsilla ei vielä ole mitään. Eipä ole paljon kun tiedän näistäkin perheistä jotka juuri hakevat lapsiaan vasta klo 17, että sitten vievät jo joinain iltoina lastaan johonkin harrastukseen klo 18:a.

Lapsi joka ei ole ip-kerhossa ehtii päinvastoin harrastaa.

Ap

Tuskinpa olen ainut, ainakaan tästäkään ketjusta päätellen. Voimavarat kyllä käytän ihan kiitettävästi omiin lapsiini, kiitos vaan:). Ehkä enemmän kuin useimmat vanhemmat.



Ap

Kaikillahan ei ole taloudellisesti mahdollisuutta jäädä hoitamaan lapsia kotiin vaan on laitettava heti hoitoon kun vain on mahdollista.

yrittää lyhentää työaikaa tai sitten vanhemmat voisivat vuorotella niin ettei lapsille tulisi noin kohtuuttoman pitkiä päiviä vielä ip-kerhossakin. Toki sen ymmärtää että jotkut ovat 7-16 työssä eikä sille mitään voi. Siihen kun lisää matkat niin... Mutta silti säälittää että onko se sitten jotain elämisen arvoista elämää? No jotkuthan elävät työlleen ja työnsä kautta. Lapset ehkä menevät vähän siinä sivussa.

Mutta mua ihmetyttää, että miten vähän aikaa on perheellä viettää yhdessä.



Vanhemmat, joiden lapsi on pitkän päivän hoidossa, niin onko teidän mielestä elämä mielekästä, elämisen arvosta... raataa päivästä toiseen, pari lasta tehdä, joita näkee harvoin, sitten kun ne on isoja, ihmetellä, kylläpä aika meni nopesti, onko se kivaa??? Ootteko te tosiaan tyytyväisiä elämäänne ja miksi olette?

vietät aikaa hänen kanssaan ja sitten jo klo 15 olet päiväkodilla hakemassa pienemmät?