Mun tuttuni sai mieheltään tänään lahjaksi GUESSin laukun, joka maksoi 200e!?!?

Mä kyllä arvostan myös nitä suklaita, ihan tavallisia ja toisaalta jotain käsintehtyjä konvehteja.

Kertoisi ostaneensa mulle minkä tahansa laukun, olisin kauhuissani :) Varsinkin jos olisi tohottanut jonkin 200 e laukun. Jos laukku olisi Guessin, tietäisin mitä saan, mutta tietäisin myös inhoavani sitä 99% todennäköisyydellä - en tykkää Guessista.



Mutta siis, sinänsä siinä, että hankkii jotain tuollaista lahjaksi ei kai ole niin pöyritysttävää. Oma mieheni ei ole yllättäjätyyppiä, mutta menemme esim. keväällä Roomaan pitkäksi viikonlopuksi ihan hänen ideoimanaan ja maksamanaan :)

Kertoo kovista arvoista, että niin moni pitää kalliita lahjoja tärkeinä. Oma miehenikin osteli mulle suhteen alkuaikoina koruja ym. kalliimpia lahjoja, mutta viime aikoina on sovittu (minun aloitteestani) juhlapäivien alla, että ostetaan puolin ja toisin jotain vähän pienempää.



Tärkeintä mulle on, että mies jaksaa olla kannustava ja ymmärtäväinen, vaikka itse olen ihan liian lyhytpinnainen ja räjähtelen hänelle ja muksulle ihan älyttömistä asioista. Mikään materia maailmassa ei lämmitä samalla tavalla kuin kuulla hölmösti käyttäydyttyään, että mies edelleen ja kaikesta huolimatta pitää mua maailman ihanimpana ja rakastettavimpana naisena.

Suklaata saan ostettua itsekin.

saa mieheltäni mitään lahjoja, vaikka ite kyllä ostelen lahjoja. mut eipä sillä hoitotuella ois nyt mahiksia ostellakaan, mutta mulle on paljon tärkeämpää se miten se hoitaa meidän lapsia ja miten kivaa on tulla kotiin kun se on laittanut mulle iltapalan ja takkaan tulet :)

Siitä huolimatta, että emme koskaan ole ostaneet toisillemme mitään järjettömän kallista.



Ostamme tietysti kodinkoneita ja autojakin perheeseen, mutta myös niiden kohdalla etsimme sen alimman hinnan (emme siis halvinta, vaan tietystä koneesta alimman hinnan vaikka aleja kiertelemällä).



Meistä molemmista järjetön hinta on maksaa esim tyhjästä. Ja merkkinimi on tyhjää. Laatu ei. Aina ne eivät kohtaa.

Taitaa olla aika suhteellista. Minusta esim. 250-350 euron kello ei tosiaan ole kallis, jos ajatellaan että se kello on käytössä seuraavat 5-10v ja sille on tarve. 300-500 euron käsilaukku ei ole järjettömän kallis, jos se on päivittäisessä käytössä seuraavat 3-5 vuotta ja laadukas ja malliltaan ajaton. Yhden kauden muotilaukusta sen sijaan en niin paljon olisi valmis maksamaan.



Kaikki on suhteellista riippuen itse ostettavasta tavarasta ja ostajan rahatilanteesta. Jossain tilanteessa tosiaan kympinkin ylimääräinen turha ostos voi olla liian kallis. Ja minusta esim. ne 25 euron reinot ovat kiva lahja, jos ovat saajalleen tarpeelliset ja mieleiset. Ei se ole hinnasta kiinni! Kyllä ajatus on lahjoissa tärkein.



t. se joka osti miehelleen tuliaiskellon

annetaan toisillemme lahjoja, sellaisia mitä tiedetään toisen toivovan. Ihan arkenakin.

Mietin ap:n kysymystä että "onko tossa - Guessin 200 e:n laukun antamisessa - mitään järkee". Lähinnä sitä, että miten siinä EI ole järkee. Jos vaimo pitää laukusta,on toivonut sitä ja siihen on varaa, niin sen antaminen vaimolle on mitä järkevintä. Toisen ilahduttaminen ei ole KOSKAAN itseltä pois.

Lahjojen hintojen luettelu on mun mielestä tosi rahvaanomaista ja typerää. Kai ne ihmiset, jotka niin tekee, ottaa kuitenkin lahjasta hintalapun pois ennenkuin antavat sen?

Ollaan oltu yhdessä n. 10 vuotta ja naimisissa siitä 8,5v. Asun ulkomailla ja ystäväni kysyi, aikooko mies viedä mut syömään kun on Valentine´s. No ei todellakaan :-) Ihmettelisin, jos saisin edes ruusuja!

Mies ostaa mulle toki joulu-ja synttärilahjat. Joskus tuo matkoiltaan tuliaisia, mutta nykyään todella harvoin. Olisihan se toisaalta kiva, jos joskus yllättäisi. Yhtä onnellinen olisi, jos joskus yllättäis ja vaikka kokkaisi kotona.

ja rauhoittelee huonoa omatuntoaan ostamalla kalliita lahjoja. Mene heti kertoamaan tutullesi tästä takuuvarmasta oireesta!





tai sitten tuttusi on joskus kertonut miehelleen että tykkäisi juuri siitä laukusta, ja mies päätti ilahduttaa tuttuasi? Onko mitään järkeä ilahduttaa toista?

ostaa kalliita lahjoja on sellaisia tosi mukavia tyyppejä, kuten ex-mieheni. Tuli toisille treffeille hajuvesilahjan kanssa. Hän on kultainen ja ihana ihminen, mutten rakastanut häntä tarpeeksi. Samoin oli yksi toinen ex-poikaystävä menneisyydestä aina sain kukkia ja lahjoja ja olimme vasta parinkymmenen kun seurustelimme. Nykyinen mies on kaikista rakkain, häneltä sain "lahjaksi" kalleimman: poikani......ostaa minulle toisinaan jotain, mutta hän on vaan niin järkevä luonne, että tuhlaaminen on vaikeaa. Minulle ei ole lahjat ja muu materia enää tärkeää, kun olen saanut rakkauden, josta kannattaa pitää kiinni.

Sehän on pelkkä rihkamamerkki jenkeissä, vähän kuten Esprit tai Zara tms. Ei voi verratakaan Vuittoniin tai Vercaceen

On itsestään selvää, että mies kantaa vastuun yhteisistä lapsista, se ei ole mikään lahja äidille.

mutta mulle on paljon tärkeämpää se miten se hoitaa meidän lapsia ja miten kivaa on tulla kotiin kun se on laittanut mulle iltapalan ja takkaan tulet :)

Mä ostin itselleni Mulberryn laukun, joka maksoi useita satoja. Hyväksyykö raati?

koska mulle kallis laukku on suurin turhake, jonka voin keksiä. Ennemmin vaikka kengät tai korut. No älkää suuttuko, vaan mun mielipide. Mä nääs laitan helposti 200-500 euroa uuteen tauluun, joten tarpeettomia mielitekoja itse kullakin. Tuo laukkuhysteria on kai yleisempää. Siksipä en koskaan kerrokaan että hei mä ostin taas uuden taulun. Mutta pääasia että jokainen voi varojensa mukaan ilahduttaa itseään!

Sunlaisia tapaa harvoin! Tylsää aina vierailla kodeissa, joilla seinillä sisutustauluja tms. ja kun meillä käy joku tuttu, niin joka sadas osaa katsoa, mitä seiniltä löytyy. Siis on kiva törmätä sellaiseen, joka katsoo taulutkin, kun tulee kylään. Tosin mä olen sekä taulu- että laukkuihminen, mutta kengät taas ovat ihan tavallinen juttu. Niihin en koe intohimoa.



Terveisin



Nikolai Lehto, Sam Vanni ja Coachin laukut

Ihan ensinnäkin 200 e ei ole paljon laukusta. Toisekseen Guessin laukku ei tee kenestäkään vähemmän tavista. Suomessa siitä on yritetty vääntää jotain luxus tavaraa, tosiasiassa se ei sitä ole.



Itse saan aina mieheltäni lahjaksi jotain arvokkaampaa ja ilman mitään syytäkään. Hän ostaa kun löytää tai kun siltä tuntuu. Hän haluaa ilahduttaa ja tietysti jokainen mies toivoo että vaimo/ tyttöystävä on edustava :) Ja tottahan minäkin ostan hänelle ihania lahjoja.



Ja haluan sitä ollakkin. Laadukkaat laukut, kengät ja vaatteet ylipäätänsä tekevät jokaiselle tallaajalle ihmeitä. Ja juuri erityisesti asusteille voi pelata aika paljon vaikka itse vaatteet olisivatkin hieman halvempia. Naiset, panostakaa itseenne!!!

taitaa se suklaa maistua...

mutta sellaisia "hyödyllisiä" eli esim synttäriksi etelänmatka (molemmat tietysti lähti sinne, ei vaan päivänsankari), uusi dvd-soitin, uusi mp3-soitin, sisustustyyliin sopiva lamppu jne.

Yleensä myös ostetaan lahjoja toisen harrastukseen liittyen, eli tilataan netistä tms. Meillä ei tosiaankaan lahjota millään kalsari/parfyymilinjalla, vaan lahjat on aina huolella ajateltuja.

Hinnaltaan ne voivat olla 5-500 euroa. Tuo matka lienee ollut kallein, jotain 1200 euroa, mutta on noihin härveleihin mennyt kanssa rahaa.

Mutta Guessin laukkua ei mun mies kyllä osaisi ostaa ;)

Jos mies tietää mistä nainen tykkää, tässä tapauksessa laukuista, niin sitten se ostaa se halutessaan ilahduttaa ja vaikka se nyt on kallis lahja, niin mitä sitten jos siihen löytyy varaa.



Mun mies on juuri tollanen että ostaa mulle sitä mistä tietää mun pitävän, hinnalla ei ole väliä.

Välillä se vie mut vartavasten vaateostoksille, sanoo että, "ota mitä haluat". Ja minähän otan, mutta en turhaa vaan sellaista mitä pidän sitten. Mä en näe mitään ongelmaa toisen lahjomisessa jos siihen on halua ja varaa.