~~~ SYYSKUUN SYDÄNTEN vko 7 ~~~

Vihdoinkin jaksaa nousta sängynpohjalta katselemaan muiden kuulumisia! Viime tiistainahan alkoi mulla influenssa ja on ollut äärettömän uupunut, oli loppuviikon vaikeaa jaksaa nousta sängystä edes vessaan. Kauhea tauti!! Yskä on jäljellä mutta sekin alkaa onneksi vähän nostaa limaa pois keuhkoista, oli monta päivää kauheaa kun tuntui olevan ihan jonkunlaista happivajetta kun keuhkot toimi vain osittain, henki ei kulkenut riittävästi ja olin pyörtyä monta kertaa kun happea ei tuntunut menevän sisään lainkaan. Ja aloin tietysti pelätä tosissaan vauvan puolesta, olin taas aivan varma että tämä tauti aiheuttaa keskenmenon ja kun yskiminen alkoi tuottaa repiviä kipuja alavatsalle, niin olin ihan paniikissa. Mutta rauhoitin mieltäni sillä, että kuinkahan moni sairastaa kakienlaisia tauteja alkuraskaudessa ja harvalle kai km niistä tulee... Onneksi enää viikko ja yksi päivä NP-ultraan!!! Paino pääsi laskemaan vajaassa viikossa reilun 2kg, ei juuri muuta jaksanut vatsaan laittaa kuin appelsiinimehua jota mies kiitettävästi tarjoilikin koko ajan. Nyt pitäisi vähän ravintoa pistää alas jos alkaisi voimia saada siitä sitten. Muita uutisia ei juuri olekaan, mitä nyt finnejä oon alkanut saamaan, hujan hajan erillisinä pitkin naamaa :( Ja viime yönä näin toisen raskaudenaikaisen synnytysunen, synnytin mustatukkaisen tytön jonka paino oli 3820g :D Hauskoja nuo unet!!

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille ja toivottavasti putoajia ei enempää tule!



*helene&batman 10+0*

Lueskelin viime viikon pinoa, ja olipa paljon sekä hyviä että surullisia uutisia.

Voimia kaikille teille, joiden raskaus ei onnistunut tai jotka elätte epävarmuudessa.



Meillä uusintaultra toi iloisia uutisia. Syke näkyi selvästi :) La on kaksi viikkoa myöhemmin, mitä kuukautisista eli 21.9.

Omaan oloon ei muutosta, tasaista kuvottavaa oloa ja tolkutonta närästystä. Kuitenkin paljon helpommalla olen päässyt kuin edellisten kanssa, kun en ole oksentanut.

Turvottaa niin, että housut ei mee kiinni, ja iltaisin kuljen pelkät alushousut jalassa kotona, kun housun vyötärö painaa ikävästi.

Eilen 3v tyttömme sanoi; äiti sulla on pullee masu, onko siellä vauva? Totesin vain, että ei ole. En halua ennen nt-ultraa lapsille puhua mitään. Joka tapauksessa odotus on niin pitkä, ettei 3v sitä pysty millään käsittämään.



Onko syyskuisissa muita heppaihmisiä? Mua vähän mietityttää kuinka kauan uskallan/pystyn jatkamaan ratsastusta?! Vielä ei tunnu pahalta, joten toistaiseksi olen jatkanut entiseen malliin.



Ollaan lasten kans kotona, kun poika on kuumeessa. Karmea yskä molemmilla lapsilla, toivottavasti ei tartu mulle.

Nyt pitää mennä laittaa ruokaa pöytään.

Aurinkoisin talviterkuin Toukoaarre ja Lilliputti rv 8

Olen palstaillut täällä jokunen vuosi sitten (kun kotona kaksi lasta jo on) ja nyt onnellisena odotuksesta taas mukana. Kolmas siis tulossa ja ehdittiin sitä jo tovi yrittää, joten ihanaa, että tärppäsi.



Oma olotila on vaan ollut niin rajusti pakkasen puolella, että YÖK. Kaksi aiempaa raskautta meni ihan ok, ilman rajumpaa pahoinvointia tms. Nyt on ollut jo kuukauden verran ihan karsean huono olo ja väsymys sellainen, että pelkkänä raatona vaan makaan illat sohvalla, enkä kykene juuri mihinkään. Lopulta kävin lääkärissä ja sain viikon verran sairaslomaa, jonka ansiosta alkaa nyt olla jo parempi olo. Olen nauttinut päiväunista ja levosta - ihana olla yksin rauhassa kotona, kun lapset ovat päiväkodissa! Rv nyt 10+3 ja toivon todella, että olotila helpottuu mahd. pian ja viimeistään siellä viikolla 12.



Alkuraskauden ultrassa oli käytävä oman mielenrauhankin vuoksi. Alkoi jo pelottaa, onko siellä masussa mitään ja ultra rauhoitti mieltä. Yksi pieni alku oli näkyvissä ja sydän sykki ilon silmään. Pari viikkoa vielä ennen np-ultraa ja toivottavasti nyt ei tule mitään ikävää ennen sitä. Pelkoja ei voi estää, mutta täytyy vaan uskoa hyvään.



Aurinkoista talviviikkoa kaikille! :)

....NP-ultraan. Ensi maanantaina olisi aika. Kyllä odottavan aika on pitkä :) Mutta näin jo tässä yhtenä yönä unta että oltiin miehen kanssa ultrassa ja sydän sykki komeasti. Toivottavasti olisi enneuni :D Onnenkyyneleet oli silmissä kun heräsin.



Viikonloppuna oli jo pakko kertoa isännän äidille kun käytiin siellä. Ihmettelivät kun en polttanut tupakkaa ja kysyivät että onko siihen joku syy. Pakko oli myöntää. Mutta omalle äidilleni en ole vielä kertonut, kerron vasta ultran jälkeen. Lisäksi pari kaveria tietää asiasta.



Mulla on jotenkin hassu fiilis että tyttö olisi tulossa. Parin ensimmäisen raskauden (päättyivät keskenmenoon) olin ihan varma että on poika. Mutta kumpi vaan käy, kunhan on terve, tai vaikka kumpikin, meillä on kaksosia suvussa. ;)



Väsymys on hiukan helpottanu, mutta palelu ei, se sais kyllä loppua pikkuhiljaa, ärsyttävää kun saa joka ilta kyhjöttää peiton alla ettei palelis. Etominen on myös selvästi vähentyny, ainoastaan joskus kun on oikein pitkä aika edellisestä syömisestä niin sitten iskee. Vihlovia kipuja on ollut alavatsalla aika useasti, ensin ne säikäytti, mutta nyt niitä on tullut sen verran usein että uskon niiden olevan ihan normaaleja kasvukipuja, toivon ainakin. Vuotoja ei ole ollut. Pidän kovasti että kolmas kerta toden sanoo ja vihdoin saisin oman nyytin.



Jaksamisia kaikille!!



Meli ja öttiäinen rv 10+3

Meitähän on ainakin kolme kpl samalla la:lla, minulla myös 10+3 tänään :-)

Viime viikolla jäi kirjoittamatta kuulumiset, luin kyllä tarkkaan kaikki ja jotenkin mukavat/ikävät viestit laittoivat miettimään...mikä on oikeastaan hyvä asia.

Voimia kaikille jotka jääneet joukosta ja tsemppiä kaikille, erityisesti niille joilla huolia. Täällähän niitä pääsee purkamaan ymmärtävälle kuulijajoukolle.

Oma olo on ollut aika karsea, nyt paha olo helpottanut aika paljon, mutta närästys on kaamea koko ajan. Lisäksi tietty palelee (tosin ulkona -16..) ja väsyttää ja turvottaa, mutta kuuluu asiaan! Jännää miten moni ruokakin etoo, mies tarjoutui paistamaan entrecote pihvit ja valitettavasti jouduin kieltäytymään, jo ajatus kärystä kuvotti...Edellisessä raskaudessa ei ollut mitään oireita. Nyt tuntuu että joku tuolla vatsassa on ihan oikeasti, ja reilu viikon päästä on jo eka ultra jossa vihdoin pääsee näkemään vauvan.

Vointeja kaikille ja mukavaa talvista viikkoa (meillä lumimyrsky koko vkl ja nyt tosiaan aurinkoinen, kylmä pakkaspäivä)



Syysbebis, la 4.9

Täällä on käyty ensimmäisessä neuvolassa, sieltä ei kummempaa kerrottavaa. Kaikki oli hyvin, ainoastaan verenpaine hiukan koholla, mutta se on edellisestä raskaudesta tuttua valkotakkiverenpainetta, joka on kotona välillä liiankin matala ja neuvolassa/lääkärissä korkea.. joten en jaksa ottaa vakavasti.



Huomenna pitäisi sitten varata aikaa np-ultraan, kivaa :)) Jännityksellä odotetaan..



Tänne ei sitten sen kummempaa, tasaisen etova olo välillä, mutta ei todellakaan paljon enää.. väsymystä vähän mutta siinä kaikki. Toivottavasti masussa kuitenkin asukki vielä oleilee ( tai ylipäätänsä on alusta asti ollutkin).. Nyt ruuanlaittoon. Voimia ja tsemppiä kaikille. Ja ihanan aurinkoisia päiviä :)



Viuhti 9+0

Huomenna on vihdoin sitten se alkuraskaude ultra. Ja kyllä jännittää vietävästi.

Välillä olen ihan varma että kyllä tää on nyt raskautta, ja toisena hetkenä varma että on mennyt taas kesken.



Plussana se että masu on turvonnut ja väsyttänyt armottomasti. Eikä minkäänlaista vuotoa.

Miinuksena se että tissikipu on loppunut kokonaan ja mitään pahaaoloa ei ole tullut. Ja nyt kuopus parvirokossa?

Ei auta kun odottaa huomiseen...



Mutta jos nyt menee kesken, jää meidän kolmannen yritys varmaan tähän. Kun tietää että menee helposti taas vuosi ennenkuin tulee taas uudelleen raskaaksi, ja ikääkin rupeaa olemaan jo riittävästi. raskauden alussa tää olo on vaan niin hassu, kun ei ole vielä mitään muuta todellista kun kaksi viivaa tikussa.



harakkahuttu 7+5

Ehdinpäs tänne, kun sain esikoisen unten maille.



Raskaudessani alkoi 8.viikko ja olo on edelleen hyvä lähes oireeton. Ainoastaan iltaisesta väsymyksestä ja hurjasta palelusta voisin kuvitella olevani raskaana.

Onneksi pääsen loppuviikosta yksityiselle varhaisultraan, sitten asia on hieman varmemmalla pohjalle.



Kävin esikoisen kanssa neuvolassa tänään ja sain samalla varattua itselleni ensimmäisen neuvola-ajan ensi viikon tiistaiksi. Terveydenhoitaja ei ollut yllättynyt raskaudestani. Sanoi, että on jo useita raskaana olevia äitejä, joilla on esikoinen ikäluokkaa 5kk - 9kk. Taitaa olla taas oikein vauvabuumi ainakin täällä meidän seudulla. Kätilöt tykkää ja synnytyssaleissa on ruuhkaa. Mutta ei mennä vielä sinne asti. Ennen sitä on odoteltavaa ja koettavaa.



Minäkin poden ns. valkotakki-verenpainetautia, arvot ovat aina vastaanotolla koholla. Seurailen niitä ahkerasti kotimittarilla, ja kotona ovatkin ihan toista luokkaa. Ei onneksi lääkitystä ole tarvinnut.



Mukavaa alkanutta viikkoa!



Halaus kaikille, joille viime viikot ovat tuoneet ikäviä uutisia.



Hämäräntakaa rv 7+1

Kuukauden saikkua tässä alotan. Aattelin heti ruveta ulkoilemaan nyt päivittäin tai tekemään jotain muuta urheiluun edes läheisesti viittaavaa. Ja eikös shoppailu ole urheilua :D



Mun iltapahoinvointi saattaa olla historiaa. Olo onkin fyysisesti aika tyyni ja väsyny!

Nyt on aikaa hoitaa itteään. Ihan hyvä juttu.



Mukavaa viikonalkua kaikille!



Angelmom ja Toivo 10+1

Ihana pakkanen meillä, -19 astetta! Eli taitaa jäähä ulkoilut tältä päivältä ellei pakkanen laske.



*Toukoaarteelle* onnittelut ultrakuulumista <3 Ja mie oon entinen/tuleva hevostelija. Oon ollut ravipuolella ja joskus tulevaisuudessa haluaisin kotipollen tytöille :) Ratsastaminen raskausaikana on kyllä mahollista ja kannattaa kuunnella omaa kroppaansa milloin ei tunnu enää hyvältä. Ainoa "ongelmahan" siinä on noi maholliset selästäputoamiset. Kylläö monikin on ratsastanut ihan raskauden puoleen väliin asti.



*Helenekin* alkaa siellä jo parantumaan, hyvä! :)



*Nurmeliinille* tervetuloa. Saakos kysyä, että oletko mitä ikäluokkaa ja minkä ikäsiä lapsia sulla on? :)



*Angelmomille* hyvää saikkua, jos näin voi toivotella. Nyt sitten ulkoile jaksamisesi puitteissa ja nauti kaikesta ihanasta...



Mulla on muuten kans tota valkotakkiverenpainetautia ;) Ja varsinkin se iskee silloin, jos pitää mitata monesti paineet, jos ensiyrittämällä ei mittauksesta tullu mitään. Ja verikokeiden ottaminen on mulle yhtä tuskaa, ko mulle on iskenyt kakkosen jälkeen neulakammo oikein kunnolla. On se mulla oikeastaan aina ollut, mutta paheni tuolloin. Nykysin sanokin aina verikokeen ottajalle kärsiväni tästä, nii osaavat ottaa nätisti kokeet - tällä viikolla mun pitääkin käyä labrassa antamassa ne seerumiverikokeet. Oma olo on edelleen väsynyt ja etova! Eiköhän tää tästä...jossain vaiheessa ;) Nyt mentävä, nuorimmainen haiskahtaa tossa vieressa.



AJ, jolla tänään ensimmäinen tasa 10 rikki =)

Ittelläni on ikää 35 (jos nyt oikein muistan) ja lapsilla 3 JA 5. Ehtivät vielä molemmat täyttää vuosia ennen kuin pieni syntyy.

Olipa viime viikon pinossa harmillisia uutisia, pahoitteluni ainakin Mira &Änkeröinen. Samalla oli myös parempia ultrakuulumisia, onnitteluni heille hyvistä näkymistä. Mitenkähän Syysnupun ultra, eiks se ole tänään?



Harakkahuttu (ja Nurmeliini): ollaan aikalailla samanikäisiä (mä 36) ja meillä on ennestään tyttö ja poika, jotka täyttävät tänä vuonna 6 ja 3 v...



Tällä viikolla taisi olla useampia, joilla on alkuraskauden ultra, tsemppiä! Mäkin olen niin jännittynyt, kun huomenna on se np-ultra. Voi kun kaikki olisi hyvin. Tää mahan turvotus on jotain käsittämätöntä, näinköhän se edes lähtee pois ennen vauvamahan tuloa? Johtuukohan se siitä, että on jo kolmas odotus? En nimittäin aiemmin muista tällaista turvotusta ja nimenomaan ylävatsalla.



Eipähän muuta tällä kertaa.



Terkuin Kerttukasperi rv11+0

Tänä aamuna vessassa sitten kamalin painajaiseni toteutui, alushousuissa oli pikkuinen tummanruskea läikkä ja vessapaperiinkin vähän tuli :( Sydän oli pysähtyä siihen paikkaan ja heti lävähti mieleen että "mitä minä sanoin, ettei vauvanalku jaksanut tätä influenssaa". Lisää ruskeaa tai muutakaan vuotoa ei ole aamun jälkeen tullut eikä toistaiseksi kipujakaan ole, mutta suoraansanoen mun toiveet romuttuivat sen sileän tien, vaikka kuinka yritin koko aamun rauhoittua että eihän tuo edes ollut varsinaista verta vaan sellaista ruskeaa tahmaa. Tätäkö ne repäisykivut tiesivät viikonloppuna mitä kovissa yskänpuuskissa tuli alavatsalle. Lääkäriin en viitsi lähteä ellei kipuja/verivuotoa tule, onhan se ultra viikon päästä jos sinne asti pääsee. Ei voi mitään, olo on maahan lyöty enkä voi uskoa että jälleen tulisi keskenmeno, kun niitä jo kaksi ollut peräkkäin, tosin paljon aikaisemmilla viikoilla (6+5 ja 5+3). Enkö minä saa toisaan enää ikinä vauvaa??!!



*helene murheellisena&batman 10+1 toivottavasti*

Pitää heti kommentoida sun viestiäsi...

Helene: rauhoitu - vaikka tiedänkin ettei se ole helppoa! Mutta ensinnäkin niistä repäisykivuista: ne on käsittääkseni ihan normaaleja raskausaikana. Ainakin mulla tulee sellaisia kun esim. nousen nopeasti ylös tai käännyn sängyllä tms.



Ja sitten tuosta vuodosta: tiedän tasan miltä susta tuntuu. Mullahan km aikoinaan alkoi juuri tuollaisella pienellä vuodolla (joka sitten loppui, mutta havaittiin sen jälkeen keskeytynyt km. No, viime raskaudessa tuli samaan aikaan (n. rv10) sekä ruskeaa vuotoa että TOSI kovia menkkakipuja (jotka jatkui pari päivää) ja mähän olin varma että se oli sitten taas km. Menin jopa naistenpolille seuraavana aamuna syömättä ja juomatta, ajatuksena että kaavitaan samantien. No, yllätys oli ihana ja suuri, kun kaikki olikin ultrassa hyvin :) :) Ja nyt sitten tässäkin raskaudessa on ollut kahteen otteeseen tuollaista pientä vuotoa. Mä olen ainakin luottavainen jo ihan siksi, että raskausoireet jatkuvat (tätä ei ollut km-raskaudessa). On vissiin aika yleistä, että juuri n. 10viikon kieppeillä voi vuotoa tulla, kun eiks istukka ole kunnolla toiminnassa ja se voi vuotaa esim. reunasta kasvaessaan. Mulla havaittiin viime raskaudessa myös pieni hematooma, joka on saattanut vuotaa.



Nyt pää pystyyn, mitä todennäköisimmin tuo vuoto on harmitonta.

Kerttukasperi

*Kerttukasperi* tossa sanoikin kaiken olennaisen, että ota nyt rauhassa vaan :) Se sun vuoto ei oo mitään hälyyttävää, ko EI OLE kirkkaanpunaista eikä sitä oo enää tullut. Ja noi repäisykivut on ihan normia ja nimeomaan, jos tekee äkkinäisesti jotain eli vaikka nousee tai kääntyy sängyssä kyljeltä toiselle liian nopeesti. Varmasti toi säikäytti sinut, mutta olehan aivan huoletta. Oma km alkoi todella runsaalla ja kirkkaalla verenvuodolla...

PIkaisesti ehdin tulla konelle ja kannustus on ollut niin mahtavaa! Tänään kävin aamulla ultrassa ja olin kyllä aika peloissani, samalla raskausoireita muunmuassa rinnoissa mutta toisaalta fiilis, että viime viikon loppupuolen vuodoista ei ole voinut selvitä, mutta mutta... Olin kuin puulla päähän lyöty kun lääkäri sanoi, ett kyllä tämä sitkeä sissi täällä on ja sydän lyö innokkaana :) Täh!! Tasan kahden viikon päästä olisi ensimmäinen neuvola. Nyt taas paljon luottavaisemmalla tuulella täällä :) Joten kanssasisaret, verta saa tulla ja kaikki voi olla hyvin! 'Muutama' taisikin niin sanoa, mutta ei sitä meinaa uskoa ennenkuin sen kokee ;) Veikkaan, että masussa on poika, sillä vain miehet voivat olla noin rontteja, että säikyttelevät :) Tänään 7+3

Oi, ihania uutisia - todella mahtavaa, jee <3 Ja tyttö sielä on, ko noin sinnikkäästi pysyy matkassa ;)

En olekaan pariin viikkoon ehtinyt kirjoitella, mutta mukana siis ollaan edelleen! Täällä on sitten kaksi viuhtia nykyään :) Liki samalla nimimerkillä siis... On hyviä ja huonoja uutisia ollut kovasti, pahoittelut ja voimia kaikille huonoja uutisia saaneille! Ja tietty onnittelut hyvistä uutisista! ite oon ekan neuvola käynyt, mutta ultrattu ei ole joten ihan sataprosenttisen varmoja ei olla että kaikki olis ok... luottavaisin mielin kyllä. Tuntuu vain siltä että kaikki olis hyvin. Jos ei oo niin tippuu korkealta. Np-ultra olis sitten ilmeisesti maaliskuun ekalla viikolla, siihen asti eletään tässä epävarmuudessa :)



Toukoaarteelle: Hevosihmisiä myös täällä :) Ratsastamiseenhan liittyy ton putoamisriskin lisäksi myös se "hölskyvä" liike mikä ei ole hyväksi. Éli rauhallisia lenkkejä, omien voitniten mukaan. Jos joku tuntuu epämiellyttävältä, se todennäköisesti on huonoksi. Välttää kannattaa ainakin pitkiä ravipätkiä ja sen sen sellaista tuon hölskymisen vuoksi. Näin minulle ainakin ekassa raskaudessa annettiin lääkäriltä ohjeet. Kävelylenkkejä tehtiin vielä rv 30 ainakin täällä.



ääh... piti jotain muutakin kommentoida mutta taas lyö pää tyhjää :)



T:Viuthi83 ja toukka oliskohan n. 8+4?

Onnea Syysnuppu! Kyllä siellä joku todellinen takiainen nyt mukana, hienoa!! :)



Ja Helene, yritä vaan olla stressaamatta. Jos tilanne ei muutu muuksi ja vuotoa ei enempää tule, odotat sinne ultraan (oliko se viikon päästä?). Helpommin varmasti sanottu kuin tehty, tsemppiä sulle hirveesti!



Angelmom, nauti sairaslomasta (jos niin voi sanoa...). Ulkoile, siivoa vaikka kaappeja tai ole tekemättä mitään, jos siltä tuntuu. Tärkeintä on tietenkin sun ja masun hyvinvointi! :)



Itellä oli tänään se neuvolalääkärin varhaisultra, ja siellähän se pieni sydän sykki, ja koko vastasi viikkoja! <3 toivottavasti pysyis nyt matkassa mukana loppuun asti.. Viikonloppuna alkoi vihdoin se toivomani pahoinvointi! en oo koskaan ennen ollut siitä näin onnellinen, hullua. :) oksentamista ei ainakaan vielä, mutta hirveetä etomista, melkeen tunnin välein pakko saada jotain syötävää. Ja mahakin on niin turvonnut, että näyttää kuin olisin pitemmälläkin..



Mutta tänään siis erittäin iloinen ja hyvä fiilis, toivottavasti muillakin tai ainakin yritän sitä täältä levittää teille kaikille! :)



myym 7+2

Olipa helpottavia uutisia syysnuppu. Olisin varmaan samassa tilanteessa ollut myös aivan hermot riekaleina. Kyllä se nyt varmaan kyydissä pysyy, kun on noin sitkeää sorttia.



Täällä olen itsekkin niin huulet korvanpieliin päin, että näkyy varmaan sinne asti :) :) :)



Eli olin ultrassa, ja sieltä vain hyviä uutisia. Pikkuinen oli 1.5cm pitkä ja syke näkyi selvästi. Koko vastasi ihan sitä mitä pitikin, eli LA on 24.9

Kyllä se nyt helpotti, kun tietää että siellä joku on. Koitan nyt nauttia tästä, vaikka tietty mitä vaan voi vielä tapahtua. Kummasti tekis mieli jo ostaa mammavaatteita. Enään yhdet farkut mahtuu päälle (ostettu joskus edellisten lasten syntymän jälkeen kun oli vielä raskauskiloja) Jospa tuolta huuto.netistä uskaltasi jo jotain shoppailla.



Nyt ei muuta kuin saunaan ihailemaan pyöristynyttä masua.



Kerttukasperi - kiva tietää että on muitakin samanikäisiä äitejä.



harakkahuttu 7+6