Yökköjen kuulumisia

http://www.vauva.fi/keskustelut?p_p_id=forum_WAR_perhe&p_p_action=1&p_p…

Aivilon tapaan komppailen tota, mitä kirjoitit copypastaamisesta yms. edellisessä ketjussa. Hienoa, kun jaksoit vaivautua kommentoimaan :)



Miten teidän kaikkien yöt menee? Olis kiva saada tietää, onko yhä muitakin, joilla unikoulu ei ole tehonnut toivotulla tavalla. Me siis ei ole huudatettu lasta ollenkaan yksinään. Aluksi tietty kuuntelen, minkä sorttista itku on, mutta meidän tapauksessa se on yleensä heti suoraa huutoa tai ainakin muuttuu sellaiseksi valoakin nopeammin. Eli unikoulua on meillä ollut se, että vauva siirrettiin ekaksi perhepedistä omaan sänkyyn ja vähän myöhemmin jätettiin yötissi kokonaan (aiemmin imetin kerran yössä, joten sen suhteen suurta muutosta ei ole tapahtunut).



Viime yönä poika heräsi 4 kertaa ja laantui kolmella eka kerralla tassuttelulla tai ns. viuhkalla, että "makaan" puoliksi hänen päällään. Neljännellä kerralla piti ottaa syliin ja antaa vesihörppy. Nukkui kaksi "pitkää" pätkää eli 19.30-22 ja 24-03, muuten heräs 1,5-2 tunnin välein. Siirsin pinniksen taas meidän sänkyyn kiinni, ja heräämisiä tuli vähemmän kuin edellisyönä.



Yöheräämisten määrä on oikeastaan ihan sama kuin silloin kun nukuttiin perhepedissä. Erona vain, että saan ite paremmin nukuttua, kun vauva ei oo iholla. Toisaalta perhepedissä vauva ei herännyt tolla tavalla rääkyen vaan pikemminkin inisten ja oli itselle helpompaa kun ei tarvinut nousta ylös rauhoittelemaan vaan riitti, että veti vauvan itseensä kiinni.



En tiedä siis oikein, mitä hyötyä tästä koko prosessista on ollut. No, 2 hyvää yötä eli yli 7 tuntia putkeen on puoleentoista viikkoon mahtunut eli pieni valonpilkahdus on nähty.



Tänään iltapäivällä mennään lääkärille tarkistamaan, että fyysisesti on kaikki kunnossa.



Emel + poika 8,5 kk

Yöt on täälläkin taas rauhattomia, tosin heräämisiä on VAIN muutamia toisin kuin teillä joillakin. Luulen, että meille on tulossa ylähampaita, koska myös syöminen on ollut yhtä huutoa sunnuntaista lähtien. Kylmät ruuat menee, annoin siis tänäkin aamuna pojalle kylmää puuroa ja aika hyvin maistui. Meillä lähdettiin myös liikkeelle lauantai-iltana, ihan yllättäen poika päätti että nyt mennään ryömien eteenpäin ja vauhdilla. Yöt eivät kyllä silti ole muuttuneet kovinkaan paljon rauhattomimmiksi. Lauantain vastaisen yön nukkui heräämättä kertaakaan 21 - 08 mutta sen jälkeen on taas kitisty ja välillä huudettu. Edellisyönä laitoimme supon yhden maissa kun parka huusi ihan suoraa huutoa tutti suussa. Helpotti ehkä hieman vaikka olikin vain 60 mg:n vahvuinen kun pojan paino on jo päälle 9 kg.



Viime yö oli seuraavanlainen:



21 nukahtaa sänkyynsä rauhallisesti

05 huutaa tuttia

07 huutaa tuttia

08 aloittaa höpöttämisen ja herätään



Eli viime yö siis meni taas hyvin. En tiedä onkohan sillä ollut vaikutusta asiaan, että ostimme pojan huoneeseen suoraan pistorasiaan laitettavan yövalon joka valaisee kyllä aika hyvin kun ennen huone oli pilkkopimeä. Toisaalta jännittää, että saako nukuttua vaikkei ihan pimeää mutta toisaalta kesän valoisat yöt lähestyvät. Myös yövalon vaikutus näkökykyyn hiukan mietityttää ja ollaankin päätetty, että kunhan yöt rauhoittuu lopullisesti, aletaan taas nukkua pimeämmässä.



Möyri: Miten teillä nyt menee? Olen tässä miettinyt, että onhan teidän poika varmasti terve?



t: Vilmis + poika 8 kk

Heissan kaikki! Meillä oli taas yksi niitä "jättäisin elämättä" öitä. Poika nukkui 20-22 ja sen jälkeen huusi 02.00 asti. Aina kun laittoi pinnikseen niin hetken päästä alkoi huuto, eikä auttanut muu kuin syli, siihen rauhoittu, mut kun laski takas omaan sänkyyn tai otti makuulle viereen kainaloon, alkoi huuto. Mies sai rauhotella melkein tunnin pahimmillaan kiljuvaa lasta. Mun oli pakko mennä toiseen huoneeseen, olin niin raivoissani ja väsynyt. Kunnon itkuraivarit, ni sitten taas jaksoi;) Loppuyö meni tunnin välein heräillessä ja 07.00 ylös. Aamulla molemmilla aikuisilla oli valtavat silmäpussit ja muksukin oli väsynyt.



Mulla kuivaa kasvojen iho ihan tajuttomasti...tää valvominen vaikuttaa jotenkin enkä varmaan saa tarpeeks kaikkia vitamiineja yms....Rasvatkaan ei auta.Onko muilla vastaavia oireita?



Vilmis: mä oon miettiny tota lapsen terveys asiaa myös, mutta lastenlääkäri oli sitä mieltä (ihon ja vatsantoiminnan perusteella) ettei mitään allergiaa ole...meillä on kontrolli 9kk neuvolassa joten siellä vois vielä terottaa että voisko ottaa jotkut verikokeet tms. Tässä tää poika roikkuu mun kintussa ja kiljuu riemuissaan, ei kyllä vaikuta kipeeltä...lääkäri oli sitä mieltä että kun on motorisesti niin aktiivinen niin se vaikuttais uniin. Nyt meillä on tosin flunssa, eli sekin vaivaa öitä tällä hetkellä.



Enää yksi yö ja sitten on kahden yön keskeytymättömät yöunet: Mummon-unikoulu!!! Ekan yön olen äidilläni ja toiseksi lähdetään miehen kanssa oikein hotelliin;) Ja alkuviikosta sovittiin että mukula saa makkarin ja me nukutaan olkkarin lattialla patjoilla, josko rauhottaisi öitä. Tässä tulevaisuuden suunnitelmat.

Miten muilla menee?



Möyri08 + poika kohta 8kk

Teidän tilanne kuulostaa niin samankaltaiselta kuin meidän... Meilläkin poju nukkuu yleensä ton ekan pätkän kymmeneen-yhteentoista ja alottaa heräilyt, kun jompikumpi vanhemmista menee makkariin. Tähän ei auttanut pinniksen siirto toiselle seinustalle, eikä kyse voi olla häiritsevästä maidontuoksustakaan, kun hän heräilee samalla tavalla vaikka minä nukkuisin olkkarissa. Ollaan mietitty miehen kans samaa, että jäätäskin molemmat sohvalle nukkumaan. Ehkä pitää koittaa tätä viikonloppuna.



Tosi usein meilläkin on tota, että vauva protestoi pinnikseen laskemista. Siksi oon onnellinen, että tassuttelu on ruvennut tepsimään paremmin. Syliin ottaminen kun usein aiheuttaa sen loputtomalta tuntuvan rumban sylin ja sängyn välillä ja voi tosiaan kestää tunnin meilläkin. Parempi varmaan, kun kaikin keinoin sais vältettyä syliin ottamista. Ootteko sitä viuhkaa kokeilleet?



Ja itkuraivareita saan mäkin nykyään melkein päivittäin, kun oon kerta kaikkiaan niin poikki. Välillä tuntuu että koko ajan vaan vois itkeä, mutta vauvan hereillä ollessa sitä jotenkin saa tsempattua.



Mulla oli tota ihon kuivumisongelmaa heti synnytyksen jälkeen, mutta ei enää. Varmasti valvominen vaikuttaa monellakin tavalla. Mä oon ainakin aivan järkyttävän näkönen ja painokin on tippunut melkein liiankin alas.



Me sitten käytiin tänään lääkärillä, jonka mukaan poika on mitä mainioimmassa kunnossa. Sanoi, etteivät luettelemani oireet eivätkä yöheräilyt kuulosta allergialta. Kurkun rahina on kuulemma vain pitkittyneen yskän aikaansaamaa ja vaaratonta. Yöheräilyistä totesi, että poika on pikku bandiitti ja "taudinkuva" siten banditismi ja että hän tuntee muitakin eläväisten lasten vanhempia, jotka kaikesta huolimatta ovat selvinneet yöongelmista hengissä...



Kun valitin väsymystäni, lääkäri vaan neuvoi, että pitää yrittää nukkua tai ainakin pötkötellä silloin, kun vauva on päikkäreillä. Joo, sitä pitäs tosiaan harrastaa enemmän. Aamupäivällä mä en kyllä pysty rauhottumaan, kun oon aamulla kiskonut niin paljon kahvia herätäkseni ylipäätäänkin uuteen päivään. Mutta jospa tälleen iltapäivällä yrittäs ottaa tavaksi.



Mun äiti olis nyt tulossa apuun, mutta jotenkin se tuntuu turhalta raahauttaa häntä tänne, kun itse menen kohta kuitenkin Suomeen. Vaikka tosiasia onkin, että mä oon aivan loppu, mutta jotenkin vain ei viittis äitiä vaivata.



Emel + poika 8,5 kk

Me oltiin tosiaan viikon etelänlomalla. Sitä ennen oltiin toteutettu unikoulu hyvällä menestyksellä. Kolme ekaa lomayötä poika nukkuikin hyvin eli kasista viiteen-kuuteen. Mutta loppulomasta heräsi aina vaan aiemmin ja aiemmin ja sorruin imettämään. Niinpä tämä "jos annat pikkurillin se vie koko käden" ilmiö ilmaantui. Ja kotona ekana yönä heräsikin sitten jo kahden tunnin välein.



Aloitettiin kuitenkin tassuhoito heti seuraavana yönä.

* Ekana yönä itki tassutellessa tunnin klo 2-3 ja sitten nukkui kuuteen, jolloin imetin.

* Viime yönä heräsi jo puolen yön aikaan ja nukahti parissa minuutissa tassutukseen. Sitten heräsi viideltä ja annoin tissiä.



Nyt päätettiin miehen kanssa, että myös tuo aamuyön tissittely lopetataan, koska se tuntuu häiritsevän tassukoulua. Kun varsinainen unikoulu toteutettiin, poikahan saattoi olla syömättä 11 tuntia.



Meillä mies on onneksi hoitanut kaikki tassutukset. Jotenkin on siihen suostunut vaikka päivät on töissä, varmaankin se että tulosta syntyy on tsempannut. Mutta kyllä tämä vaimon väsymys on käynyt parisuhteen päälle täälläkin.



Tähän porukkaan on ilmaantunut viime viikon aikana uusia nimimerkkejä. Hyvä, että meidät on löydetty. Ja aika moni on aloittanut unikoulun. Tästä ketjusta on ollut mulle suunnatonta apua ja lohtua, ja lomallakin teki mieli pistäytyä tsekkaamassa ketjua ;-) Mutta nettikahvilaan en ehtinyt. Kovasti toivon, että poitsu nukkuu taas parin yön päästä kuin unelma - mitenköhän sitä sitten osaa olla ilman teitä.



Emel: Oisko teille tulossa hampaita? Kannattaisko kokeilla suppoa seuraavaa yönä? Me laitettiin suppo parina unikouluyönä, jotta voitiin olla varma ettei poika itke kipua. Tuskin ne supot vaaraksi on, jos niitä pari kertaa antaa varmuuden vuoksi. Meillä on poika on myös usein herännyt kun siirrymme miehen kanssa nukkumaan. Olen miettinyt, johtuuko se siitä että kodin äänimaailma muuttuu ts. tulee hiljaista ja vauva herääkin siihen. Jossain vaiheessa mietin, jätänkö telkkarin ja valot päälle koko yöksi ;-)



Me ollaan nyt myös "koulutettu" esikoinen 4 v. nukkumaan koko yö omassa sängyssä. Ennen vauvaa kömpi joka yö meidän petiin, eikä se meitä haitannut. Mutta ku vauva tuli perhepetiin, niin eihän sinne enää mahtunut. Niinpä meillä oli patja makkarissa esikoiselle. Nyt kun vauvankin pitää nukkua omassa sängyssä, pinniksessä, koko yö lasten huoneessa, niin on pitänyt esikoinenkin lahjoa pysymään siellä: ollaan annettu keksi jälkiruoaksi, jos tyttö on pysynyt koko yön omassa pedissä. Ja sieltähän hän on aamuisin herännyt. Täytyy sanoa, että itsestä tuntuu haikealta, että lapset nukkuvat omissa oloissaan. Se on varmasti yksi syy, miksi unikoulun aloittaminen on niin vaikeaa.



Jos kaikki menee hyvin, minun täytynee jättää Yökköjen ketjuilu lähiaikoina. Haikeaa sekin. Kaikille kovasti voimia ja tsemppiä!



t. Marge ja poika 7 kk (heräili 1-2 tunnin välein 3,5 - 6,5 kk ikäisenä)

oli meillä viime yönä sekä vauvalla että äidillä... Näin mentiin:



20 Vauva nukahtaa helposti ja itsekseen pinnikseen.

22 Herää (tässä vaiheessa oon ite jo nukkunut puoli tuntia) vähän silleen kysyvästi itkeskellen, ei suoraa huutoa huutaen, ja laantuu heti kun laitan peittoa vähän naaman päälle.

00.20 Sama kuin yllä.

01.20 Sama kuin yllä.

03.20 Sama kuin yllä.

04.20-5.45 Tassuttelen ja nukahtaa mutta herää parin minuutin kuluttua. Itkeskelee vain vähän. Sama kuvio toistuu sata kertaa. Syliinotto pahentaa tilannetta, sillä kun yritän laskea takaisin pinnikseen, vauva alkaa huutaa ja huutaa lopulta vaikka pidän sylissäkin. Saan itekin itkuraivarit, annan vauvalle supon ja vaihdan vaipan ja vien hänet sohvalla nukkuvan miehen (joka on tullut työmatkalta 01 eli aivan poikki) viereen.

06-07 Vauva nukkuu isänsä vieressä.

07 Annan rintaa ja torkutaan ehkä vartti, kunnes vauva herää aamuun.



Havaintoja:



- Vieressä nukkuminen ei auta siten, että vauva nukkuisi pidempiä pätkiä (vrt. aamuöinen isän vieressä nukkuminen). Eli pinniksessä voi aivan hyvin jatkaa.

- Itkun sävy ei ollut hyeenan lailla huutamista vaan tapailevaa itkua, joka lakkasi suurimmassa osassa heräilyjä helposti tassuttamalla.

- Syliin ottaminen pahentaa tilannetta. En vaan yli tunnin tassuttelun jälkeen enää tiennyt, mitä tehdä.



Äitini tulee ylihuomenna, jee! Oon ihan pystyynkuollut.



Miten muilla?



Ja ai niin, Marge, ihanaa, että teillä on asiat jo noin hyvin. Meille voi tosiaan olla tulossa lisää hampaita. En keksi oikein muutakaan.



T: Emel ja poika 8 kk

Nopea yhteenveto meidän tähänastisesta unitaipaleesta:



-poika kohta 7kk, koko ikänsä nukkunut 1-3h pätkissä, paitsi pahan flunssa-ripulitaudin kourissa sairaalassa täysiä öitä (siis 6h) putkeen pari viikkoa sitten, kotona homma lipesi ja nyt heräillään 1-3 h välein



-taudissa ollessa tutti jäi pois käytöstä, eli kun ennen laitettiin tutti, niin nyt siinä kohtaa tassutellaan



-sairaalan jälkeen on nyt tassuteltu ja yritetty mennä yhdellä syötöllä. Tämä syöttö onkin tarpeellinen, n. klo 2-3 aikaan.



-tassuttelu tuntuu jo vähän tepsivän, eli rauhoittuu siihen nopeasti, paitsi klo 23 aikaan, jolloin on tottunut saamaan tissiä, silloin huutaa n. 5-10 min.



-öihin on tullut lisäaktiviteettiä selvästi, kun on oppinut nousemaan kontalleen, kääntyy myös jatkuvasti mahalleen, mutta osaa siinäkin jatkaa unia joskus



- suunnitelma: siirretään pojan pinnis omaan huoneeseen, kunhan mies saa laitettua sänkyyn pohjan, siinä sitten syötän yösyötön makuuasennossa. Varasin myös lastenlääkäriajan, jotta saan varmuuden, ettei poikaa vaivaa mikään. Tosin mitään selkeitä oireita ei kyllä oo, muuta kuin niitä samoja mitä täälläkin mainittiin, henki voi rohista, joskus puklaa, kun yrittää liikkeelle, ym. Eikä minusta itke kipuitkua, vaan ennemminkin sellaista tapailevaa itkua, joka muuttuu kyllä hysteeriseksi jos ei jotain tapahdu.



Marge: upeaa edistystä teillä! Hieman olen kateellinen..



Monelle muullekkin oli kommenttia, mutta jatkan toisella kertaa. Lapset nukkuu, laitan sohvalle pitkäkseni.



Kiitti, kun ootte täällä!



Kaiot, poika 6kk ja tyttö 2v5kk

Nuo teidän yöt kuulostaa kamalilta, mutta toisaalta niin tutuilta että! Meillä oli ihan sama rumba päällä vielä n. 3 viikkoa sitten, mutta nyt jo helpompaa.



Aattelin vaan kysyä, että minkä aikaa ootatte ennen kuin meette lasta rauhoittelemaan? Meillä ainakin minä menin aikaisemmin rauhoittelu-puuhiin heti kun neiti aloitti kitinän tai korkeintaan odotin 1-2 minuuttia. Nyt kuitenkin olen viime viikkoina huomannut, että tyttöhän rauhoittuu itsestäänkin, mikäli en menekään sängyn luo noin pian. Saattaa karjua kovaakin, mutta lopettaa sen myös yhtäkkiä ikään kuin kuunnellakseen olenko tulossa silittämään. Olen käynyt sanomassa kerran nyt nukutaan, tarkistanut että kaikki ok ja silittänyt pari vetoa. Sen jälkeen kuunnellut oven takana. Kun itku on loppunut, tyttö on hetken ähertänyt sängyssä ja lopulta nukahtanut. Nykyään tuohon kaikkeen menee n. 5-10min ja huutoa ei enää kestä kuin pari minuuttia.



Jotenkin vaan tulee mieleen, että voiko siihen silittelyyn myös ehdollistua ja näin vaatiikin sitä tissin sijaan? Pääasia, että jotain tapahtuu yöllä? Meillä myös syliin ottaminen pahentaa / pahensi tilannetta rauhoittelussa. Tuli kai sellanen olo lapselle, että no nyt sitä tissiä saa ja kun ei saanutkaan (laskettiin sänkyyn), tuli pettymys. Itse en olisi tätä tajunnut muuten, mutta mies oli koulutus-öinään toiminut minimalistisen rauhoittelun keinoin (ollen kuitenkin koko ajan samassa huoneessa lapsen kanssa) ja saanut lapsen rauhoittumaan nopeammin kun minä (45 min syliin-sänkyyn-rumban jälkeen).



Tuli vaan jälkeen päin itselle sellainen olo, että hössötin varmaan ihan liikaa kokeillessani kaikenlaisia taikatemppuja lapsen rauhoittamiseksi. Loppu viimein meidän tapauksessa taisi minun töyhötys häiritä myös lasta nukahtamaan uudelleen, kun oli tottunut että jotain tapahtuu ennen kuin voi uudelleen nukahtaa. Minäkään en ymmärtänyt antaa hänelle mahdollisuutta nukahtamiseen, kun tulkitsin, että kerta itkee on varmaankin joku hätänä. Kuitenkaan sen kummempaa selitystä en itkuihin löytänyt ja nyt unet ovat löytyneet kuin itsestään. Niin ja meillä neiti myös tätä erittäin aktiivista väkeä. Nyt 8kk ja kävellyt jo hyvän aikaa tukia pitkin sekä kiivennyt portaita.



Tarkemmin kun muistelen jälkikäteen, samoin taisi käydä esikoiselle nukkumisen opettelun kanssa ja hänestä ainakin on varttunut tasapainoinen, vilkas ja iloinen poika, joten ainakin unikoulu hänen kohdallaan ei mitään traumaa ole saanut aikaan.



Toivotaan kuitenkin, että teillä molemmilla unet paranisivat vaikka mummojen avulla. Mummot jaksavat aina toimia niin rauhallisesti ja määrätietoisesti, että varmaan jo niiden habitus rauhoittaa (vrt. 8 kk valvonut äiti).



Niin ja voimia myös kaikille muille!!!



Lohku, tyttö 8 kk ja poika 2v 7kk

Voi Emel, onneksi sinullekkin on tulossa apuja! Jos äitisi on omasta vapaasta tahdostaan tulossa, älä pode huonoa omaatuntoa! Meidän ei tarvitse olla super-äitejä! Tätä siis itse koko ajan opettele, että osaisin ottaa avun vastaan.



Lohku, mä oon yrittänyt venyttää noita lapsen luo menemisiä, mutta sillä seurauksella että meillä on huudettu 01-05 useana yönä (hampaita ei ole tulossa). Musta tuntuu että pojalla on sellanen temperamentti että kun ei itse heti saa unen päästä kiinni, hermostuu itselleen (ja muille?) ja huutaa niin kauan että, jotain...ei kylläkään nukahda. Oon miettiny pääni puhki, mutta en tiedä mitä tekisin... en ainakaan jaksa sellasia läpiyön huutoja, mieluummin nukun edes tunnin pätkissä.



Viimeyö oli meillä parempi kuin edellinen itse vaan olen kuumessa ja joka jäsen painaa tonnin, niin olisin toivonut saavani huilata yön kunnolla...

* 20-24 unta rauhottui ilman tuttia unilauseisiin ja käteen selällä.

*01 heräs rauhottu kuten yllä

*02 heräsi(oli vaikea hengittää), mutta ei rauhottunutkaan kunnes huusi taas suoraa huutoa, laitoin keittosuolatippoja,koitin tarjota vettä, autto vähän, mutta lopulta lämmitin 120mil. maitoa joka auttoi.Nukahti n.2.30

* 6.30 heräsi aamuun (kun happi ei enää kulkenu)



Eli loistava yö meidän spekseillä, jos olisin itsekkin voinut hyvin, olisin varmaan levänneen oloinen ja pirteä. Kun vielä pääsis tosta huudosta eroon...nii ja nyt annoin maitoa, jota ei oo pitkään aikaan annettu...Päätin kuitenkin kuuntelen monta tuntia suoraa huutoa.



no voikaa hyvin, nyt on mentävä kun kämppä kaatuu...

Möyri08

Hellurei



Kuten aika monet muut täällä niin meilläkin on nyt ollut takapakkia mutta viimeyönä oli onneksi parempi yö. Välillä tuntuu että tämä unikoululaisen elämä on "kaksi askelta eteen, ja yksi taakse".



Viime yö meni 2 heräämisellä, toisella heräämisellä poika nukahti 5 minsassa ja toisessa sitten huudettiin/kitistiin 40 min. Mutta huima parannus siihen kun herättiin 7 kertaa yössä ja huudettiin 2 h putkeen. Täytyisi keskittyä niihin edistysaskeliin, eikö niin? Niitähän on meillä kaikilla yököillä ollut. Onhan se edistystä jos nukkuu omassa sängyssä, nukahtaa itsekseen edes joskus, vieroitettu yötissistä / tutista yms.



Onko kukaan huomannut että lapsen itku olisi muuttunut? Meillä 1-5 unikoulunyötä se oli sellaista itkua että äitiäkin rupesi itkettämään ja en antanut yksin huutaa. Mutta esim viime yönä ku poika oli hereillä 40 min niin puolet siitä oli uni-itkua / unilaulu itkua. Silloin tiedän että nyt ei ole mikään vikana, vaan koittaa saada unenpäästä kiinni mutta kuitenkin huutelee äitiä silloin tällöin.



Lohkulle piti kommentoida, että (taas positiivinen asken!) meillä esim viime yönä poika heräsi 2 kertaa, huuteli hetken ja nukahti uudelleen. Jos olisin mennyt huoneeseen niin sitten olisi varmaan herännyt kokonaan. Pyrin menemään vasta sitten kun poika nousee seisomaan pinniksessä koska silloin se itkukin on jo sellaista. Tosi hyvä että teilläkin tyttö osaa nukahtaa itse, kyllä se siitä lähtee!! Hyvä me!

Meillä usein parhaiten toimii se että istun pojan pinniksen vieressä. Tietty jos en aio koko elämääni istua sen pinniksen vieressä niin sitä pitäisi varmaan vältää, mutta 03.45 useimmiten haluaa vain saada pojan nukkumaan että saisi itsekin unta palloon. Eli on koitettu saada just ne kommervenkit yöllä minimiin.



Eli meillä järjestys on usein seuraava.

Poika herää kuuntelen muutaman minuutin onko oikeasti hätä, jos on menen huoneeseen laitan tutin suuhun ja sanon "shh, nyt nukutaan" yms. jos näyttää että rauhottuu helposti jään hetkeksi istumaan siihen viereiselle tuolille 1 m päähän jos ei millään rauhoitu 15 min aikana niin nostan syliin ja annan vesihuikan jos ei edelleenkään suostu nukkumaan niin poistun huoneesta ja käyn rauhoittelemassa 5-10 minsan välein usein nukahtaa jossain vaiheessa itse kun on tarpeeksi meuhkannut.



Emelille tsemmpiä ja onneksi äiti tulee apuun. Olet varmaan meistä kaikista eniten sen tarpeessa! Kuten Möyri totesikin, ei tarvitse olla super-äiti.

Ja Marge: olet meidän "tavoite"! Kyllä mekin sinne (hyvien öiden luvattuun maahan) päästään viimeistään sitten kun lapset muuttaa pois kotoa.



- Aivilo & Jimi 8,5 kk -

Emel, hyvä että apua on tulossa!



Mulle nukkuminen vauvan päiväuniaikana oli yhdessä vaiheessa niin korvaamaton juttu, että sinnittelin aina aamun ilman kahvia ja join vain vihreää teetä, jotta saisin sitten pojun mentyä päikkäreille unenpäästä kiinni. Se ei siis mullakaan onnistu, jos oon juonut kahvia. Samoin en uskalla juoda kahvia klo 15:n jälkeen tippaakaan, koska olisi kamalaa, jos en illalla saisi unta, kun olisi tilaisuus hetken aikaa nukkua.



Nykyäänkin, vaikka yöt ovat vähän rauhoittuneet ja mieskin niitä pystyy hoitamaan, yritän kyllä välillä nukkua pojan päiväuniaikoina. Siis niinä päivinä, kun esikoinen on hoidossa (3 pv/vko) tai mieskin on kotona. Jos ollaan lasten kanssa kolmisin, niin esikoinen ei yksinkertaisesti anna mun edes torkahtaa. Ikinä.



Eihän nuo päiväunet yöunia korvaa, mutta lopenuupuneena kannattaa hyödyntää kaikki lepohetket. Ilman lepoa ei kukaan meistä kovin pitkään pärjää.



Meillä oli tuossa pari hyvää yötä, jolloin poju nukkui jopa 10 tuntia putkeen. Mutta kuten arvelinkin käyvän, viime yönä taas heräiltiin ja pullomaitoakin tarjoilin ainakin kolmeen otteeseen. Klo 20 meni heppu unille ja heräsi muistaakseni klo 23.30, 2 ja 4. Klo 6.45 noustiin ylös. Ei nuo heräilyt niin harmittaisi, jos niistä selvittäisiin tassuttelemalla. Noh, ensi viikolla loppuu yömaidon tarjoilu ja samalla myös imetys ihan kokonaan. Yritän henkisesti valmistautua koitokseen ja tulen sitten raportoimaankin, miten meidän käy. Tarkoitus olisi, että samoin kuin viimesyksyisessä tassuttelu-unikoulussa, nytkin me nukuttaisiin esikoisen kanssa pari ekaa yötä alakerrassa ja mies hoitelisi poitsun. Imetystä olen nyt jo feidaillut kovasti. Pitkään olen imettänyt vain 3 krt päivän aikana (aina unille mennessä) poislukien ne pari älytöntä yötä pari viikkoa sitten, jolloin sorruin jopa imettämään aamuyöstä. No, nyt olen jättänyt päiväunia edeltävätkin imetykset pois, eli imetän nämä pari päivää pojua enää yöunille mennessä. Pitäisi siis olla kohtuullisen pehmeä lasku. Saa nähdä...



Vielä tuosta viime yöstä, että meillä on pojalla nyt vehnä kokeilussa ja se ei mitä ilmeisimmin sovi ollenkaan, niin selvät on vatsaoireet. Jotenkin tuntuu, että vatsanväänteet poikaa viime yönäkin herättelivät. Tai mikä lie. On oksentanutkin nyt monena päivänä, mutta mielestäni se on liittynyt selkeästi siihen, että on flunssan vuoksi limaa kurkussa. En oikein usko, että on mikään vatsatauti. Niitäkin on ollut, ja tämä on erilaista. Äsken meillä viivästyi nukkumaanmenokin melkein tunnilla, kun poju yski ja yski ja lopulta oksensi valtoimenaan. Omaan sänkyynsä ja itsensa ja mun päälle tietysti - saatiin taas kivasti pyykkiä.;-)



No, jatketaan ihmettelyä. Voimia kaikille!



LL + pesue

Aivilo & muut: Itkuissa on tosiaan eroja. Nykyään yritetään miehen kanssa, että jos poika itkee sellaista unista itkua (välillä tulee yninää & "kuulostelutaukoja"), niin ei edes nousta sängystä, vaan ollaan ainoastaan kuulolla. Usein sitten nukahtaakin itsestään uudelleen. Toisinaan taas tuo "uni-itku" sitten yltyy ns. oikeaksi itkuksi, johon on pakko reagoida jo senkin vuoksi, ettei esikoinen heräisi. Ja välillä poju aloittaa ihan suoriltaan oikein kunnon itkun, josta tietää heti, että tuohon se ei nukahda itsestään, vaan vaatii tassuttelua - tai, meidän tapauksessa liian usein - maitoa.



Pahinta on mun mielestä silti ehkä se, kun poika herää klo 4.45 pulisemaan ja touhuamaan sängyssään. Siinä tilassa olevaa lasta on (ainakin meidän lapsia) melkein mahdoton saada nukahtamaan uudestaan. Ja juuri noissa tilanteissa olen joulukuun jälkeen sortunut poikaa jopa imettämäänkin sen pari kertaa, kun se on ollut ainoa keino tainnuttaa liian virkeä lapsi. Esikoinen meillä harrasti kyllä kanssa tuota aamuöistä pulinaa ja sängyssä touhuilua, mutta silloin annettiin aina likan jutella ja touhuta - usein sitten nukahtikin. Nyt ei vaan onnistu sama, koska esikoinen viereisessä huoneessa nukkuu aamuöisin tosi kevyttä unta ja herää ennemmin tai myöhemmin pojan huuteluihin. Jollain keinolla on siis poju saatava hiljennettyä. Toisinaan harmittelen, ettei huoli tuttia, vaikka oma riesansa siinäkin olisi.



Mutta tosiaan tuntuu, että itsekin on vasta nyt oppinut kunnolla tulkitsemaan noita erilaisia yöitkuja. Silloin kun vielä imetin öisin, ei poika koskaan yöaikaan itkenytkään...

Kiitos taas kerran kaikille tuestanne! Mahtavaa lukea, että joillakin yöt on jo tosi hyviä. Olet oikeassa, Aivilo, että pitää keskittyä positiivisiin asioihin - meillä kaikillahan on tapahtunut jonkinlaista edistymistä :)



Erityiskiitos sulle, Lohku, tosta minimalismitekniikasta. Pätee varmasti, että lapsi ehdollistuu myös silittelylle ja syliinotolle. Parempi, kun öisin ei tapahdu kerrassaan mitään herämisen arvoista.



Mäkin oon oppinut tulkitsemaan noita itkun sävyjä, mutta Möyrin tavoin meilläkin temperamenttia riittää ja itku usein muuttuu hyvin nopeasti hirveeksi rääkymiseksi. Aivilo: Oon huomannut saman, ettei pitemmät hereilläolopätkät oo enää pelkkää huutoa vaan just semmosta tapailevaa itkua ja jopa jutteluakin, kuten teillä Lumi_Leopardi. Ja tosiaan, kun imetti yöaikaan, niin eipä siinä meilläkään vauvan tarvinnut inahtaa niin jo oli tissi suussa...



Päiväunista vielä sen verran, että huomasin, että poika nukkui yli 7 tunnin pätkän, kun toiset päikkärit eivät olleet kovin pitkät, vain puolisen tuntia. Yritänkin nyt rajoittaa päikkäreitä - varsinkin iltapäivisin.



Tän unikoulun aikana vauva on ollut niin väsynyt että on saattanut aamupäivällä vetäistä jopa 2,5 tunnin tirsoja, kun aiemmin nukkui 1-1,5 tuntia. Samoin iltapäivällä hyvinkin nukkunut vielä 1,5 tuntia, eli aikamoinen saldo päivälle! Siksi ajattelin, että aamupäivisin max. 2 tuntia (jos on huono yö takana ja herännyt ennen seitsemää, jotta pääsee rytmiin) ja iltapäivällä mieluiten tunteroinen, jopa alle. Tosin jos aamupäivän unet jää tosi jostakin syystä lyhyiksi, niin sitten tietysti iltapäivällä voi ottaa vähän takaisin.



Eilen nukkui iltapäivällä tunnin verran, ja yö oli aika hyvä lukuun ottamatta aamuyön huutotuntia, joka johtui osaksi siitä, että pissa oli tullut vaipan läpi:



20.15-24 Nukkuu!

24 Itkeskelee mutta nukahtaa välittömästi uudestaan shh-shh-ääneen, tutin laittoon ja peiton ojentamiseen.

01 Sama kuin edellä.

05 Herää (ja tässä muuten jännä juttu, että olin just ite herännyt kattomaan kelloa, vaistoskohan vauva jotenkin, että olen valveilla?). Itku on tapailevaa, ja vauva nukahtaa tassutteluun, herää taas vähän ajan päästä mutta nukahtaa n. 5.30. Sitten herää taas ja huomaan, että vaippa on falskannut. Piti siis vaihtaa kaikki vaatteet ja lakana. Siinä välissä vauva tietysti muuttui hysteeriseksi ja alkoi syli-sänkyrumba.

06 Mies tulee apuun ja saa vauvan nukahtamaan heti.

07.15 Poika herää itkien, katson kelloa ja nappaan välittömästi tissille. Torkutaan vielä vähän aikaa, ja hieman ennen kahdeksaa herätän vauvan, jotta pysytään rytmissä.



Meidän mittapuulla siis hieno yö. Ihanaa! Oli vieläpä mun nukkumisvuoro aamulla. Nyt on jo huomattavasti parempi olo.



Miten muilla? Miten Möyrin mummounikoulu? Toimiko kaiotilla pinniksen siirto?



T: Emel ja 8,5-kuukautinen bandiitti

Hienoa, että monessa huushollissa ollaan saatu nukuttua taas edes yksi parempi yö. Se auttaa jaksamaan kummasti. Meillä yö oli ihan entisenlainen eli pari herätystä ja unet jatku 10 minuutissa.



Nyt ollaankin lähdössä lasten kanssa nyt päikkäreiden jälkeen reissuun viikoksi, joten saa nähdä miten käy unien...Tälle palstallekaan en tod. näk. ehdi nyt sitte tuona aikana, mutt palaan viikon päästä kertoo, mitä meidän unille kuuluu. Toivottavasti hyvää...Päätin joulukuun alussa, että ennen en lähde mihinkään reissuun ennen kuin muksut nukkuvat kunnolla ja siihen meni näköjään 2kk, mutta se kannatti.



Se mun piti vielä kommentoida, että meillä tytöllä auttoi yönukkumiseen myös päiväunien karsiminen yhteen kertaan ja nukkuukin nyt päivisin aina 12-14.15/15.00. Tarvittaessa käyn heijaamassa kerran pari, mutt yritän pitää kiinni, että tuolloin nukutaan (eikä se oo edes vaikeeta). Pyrin myös siihen, että tyttö saa nukkua rauhassa paikallaan olevissa vaunuissa eli oon luopunu vaunutteluista/ kauppareissuista ym. tuona aikana. Annan neidin myös nukkua vaikka 3h, jos haluaa, mutta vähintään se 2h pitäis nukkua, että jaksaa illan. On tuntunut olevan ihan hyvä käytäntö ja yöunillle mennään aina klo 20 päikkäreiden pituudesta riippumatta. Meille rytmi tuntuu sopivan,eikä iltakaan ole sen kamalampi kuin ennenkään ja nukahtaminen on helppoa nykyään.



Jaksuja edelleen kaikille ja toivottavasti täällä odottavat hyvät uutiset jahka seuraavan kerran palaan koneelle;)



Lohku ja tyttö 8kk + poika 2v 7kk

Mummojen unikoulutus on nyt sitten takana ja pari yötä unta pallossa. Heräilin toki molempina öinä aika useasti, mutta sain nopeasti unenpäästä kiinni. Heräilyyn vaikutti paljon se että oon niin JÄRKYTTÄVÄSSÄ räkiksessä ettei henki meinaa kulkea:( No saipahan sairastaa vähän rauhassa!



Mutta eka yö oli mennyt näin:

* 20.00 nukkumaan

* 22.00 silittelyä

* Ähräystä omassa sängyssä noin tunnin välein, mutta nukahti aina itse

* 2.30 ähräys muuttuu itkuksi, syliin ja vähän vettä tätä noin tunnin verran

* 3.30 nukahti ja nukkui...

* 6.30 heräsi aamuun



Joten saldo jo ihan plussan puolella ja mikä parasta ilman tuttia!



toka yö:

* 20.00 nukkumaan

* 21.00 silittelyä

* 21.15 silittelyä

* 22.23 silittelyä

* 01.00 silittelyä ja unipupun viskontaa, tarvii sylirauhoituksen nukahtaa sitten omaan sänkyyn

* 4.30 herää ja maitoa juttelee ja seisoo, tarvii muutaman kerran kaataa makuulle, mutta nukahtaa suht helposti

* 7.10 herää aamuun



ja taas ilman tuttia...



Eli ekana yönä oli huuto jakso mutta tokana ei. Tokana taas enemmän hyssyttelyä kun ekana ja tokana mummi antoi maitoa, jota ei ehkä olisi edes tarvinnut, mutta nuhaiselle teki varmasti hyvää toi juominen... Eli positiivisia näkymiä, mutta ei mitään ihme parannusta.



Muutenkin tuntuu että onkohan unikouluista oikeesti apua pitkällä aikavälillä vai vaikuttaakohan kypsyminen enemmän? Siis että jos pitkään jatkaa unikoulutusta niin johan se muksukin kasvaa siinä niin paljon että alkaa muutenkin unet pidentyä...toki kaikki uniassosiaatio-ongelmat haittaa unta ja niistä kouluttaminen pois auttaa varmasti, mutta meidän kohdalla ei niitä taida enää olla, kun ei tuo tuttikaan yhtäkkiä ole niin tärkeä...



Sairaalan unikoulut toki auttaa nopeasti, tai niin olen kuullut, mutta nekään ei välttämättä ole pysyvia...kaikki paremmat yöt kyllä auttaa jaksamaan eteenpäin miten ne ikinä onkaan saavutettu, mutta tällästä kelaa kävin meidän kohdalla...



Päikkäreistä on puhuttu paljon täällä ja niiden muokkaamisesta. Toi olis varmaan just ihanne että sais lapsen nukkumaan n.12.00 sen 3h eteenpäin ja sitten yöunille. Näin päiväunien määrä tunnillisesti olis hyvä ja unta riittäis yöksikin. Meillä on toi projektina, mutta vielä tarvitaan aamupäivällä n.30min tirsat 12-13 välillä käydään pitkille päikkäreille jotka on nyt ollu max sen 2h10min ja illalla ottaa vielä 30min, noin 17.00 kieppeillä. Kun noi yöt on niin risasia niin ei aamulla jaksa valvoa 7.00-12.00 ilman tirsoja ja illalla taas ei jaksa 14.00-20.00 ilman tirsoja. Mutta koko ajan kasvaa ja varmaan tohon jossain vaiheessa päästään;)



Musta tuntuu että kun siirryin "vauvantahtisesta" nukkumisesta "äidin tahtiseen" eli että rytmitän selkeästi unta, niin meillä nukutaan paremmin. eli aikasemmin saatto nukkua aamupäivällä jopa 2,5h kun pidin vähän väkisin 3h hereillä aamusta. No sitten kun piti mennä niille pitkille unille niin unta ei riittänytkään kun 30-60min. 15-16 ja yöt oli tosi rikkonaisia. Ehkä tääkin on sattumaa, mutta nyt tuntuu siltä että tää nykynen tahti sopii paremmin ja tästä on mahdollista myös siirtyää niihin yhtiin pitkiin uniin helpommin!



Voimia kaikille!

Möyri08 ja poika 2päivää vaille 8kk

Meillä oli vihdoin viime yö toivotunlainen ts. poika nukahti itse pinnikseen klo 20, tassutusta tarvitsi jo 21.45 ja klo 12 inahti ja nukahti itse. Aamulla heräsi vähän yli kuusi ja annoin tissiä. Kolmena edellisenä yönä poika on herännyt kerran, mutta ei ole meinannut millään rauhoittua: toissa yö oli pahin kun itkeskeli 2,5 tuntia. Sitten tajusin jättää uuden ruoka-aineen - possun - pois ja viime yönä nukuttiin hyvin. Possu olikin pojan eka liha-ateria, jota olin antanut huutoöitä edeltävinä päivinä. Eli noi ruoatkin saattaa aiheuttaa ongelmia öihin.



Möyri: Mä kyllä suosittelisin, että yrittäisitte pitää poikaa hereillä 3-4 tuntia ja vasta sitten päiviksille. Ja jos meinaa nukkua liian lyhyet (alle 1,5 t) päivikset niin sitten pitäisi saada uneen uudestaan esim. vaunuja heijaamalla. Tällaisia ohjeita kaverini sai Ensikodin babyblues-tukipuhelimesta. MLL:n unikouluesitteessä on 8 kk ikäiselle myös malli päivärytmistä: klo 7-8 aamupala, 10.30 lounas, 11-14/15 päivikset, 15 välipala, 16.30-max 17.15 päivikset, 17/18 ruoka, 20 iltapala, 21 nukkumaan.

Ja tuosta unikoulusta ja kypsymisestä: Neuvolapsykologi oli sitä mieltä, että meillä yöheräilyt oli huono opittu (opetettu??!) tapa. Toisin sanoen siitä voi oppia myös eroon. Yleensä johdonmukaisella unikoululla tuloksia syntyy viikossa. Ei siis pitäisi olla kyse vain kypsymisestä. Pahimmillaan olen kuullut lähes kaksivuotiaista, jotka yhä heräävät (tissille) kolme kertaa yössä... ja tuossa iässä uusien tapojen opettaminen on hankalampaa kuin nyt.



Aika monella teistä on unikoulua häirinnyt sairastelut. Meillä on ollut se onni, että ollaan oltu terveinä. Vasta nyt pojalla on eka nuha. Toivottavasti se ei häiritse öitä.



t. Marge ja poika 7,5 kk

Olen tässä jo pitkään seuraillut listaa ja saanut monia vinkkejä meidän öihin. Nyt on meillä unikoulut pidetty ja ajattelin kertoa meidän tarinan.



Meillähän ei koskaan tilanne moniin teihin verrattuna ole ollut ollenkaan paha. Nyt poika on 10kk ja viime yö meni jo heräämättä noin suunnilleen. Eli meillä poika jolle tutti ei koskaan ole maistunut ja rinta sitäkin paremmin. 5kk iässä aloitettiin kiinteät ja ne maistui heti erittäin hyvin ja pian olikin puurot jo aamu ja iltapalana. Siihen aikaan nukuttiinkin suhteellisen hyvin vain parilla yösyötöllä. Kuitenkin 8kk iän jälkeen alkoi heräilyt tihentyä ja tihentyä etenkin aamuyöstä. No niihin auttoi rinta ja unet jatkui. Tosin äiti oli jumissa kun lapsi nukkui vieressä ja heräilyjä oli usein kun tissi tippui suusta eli toimin tuttina.



Joulun aikaan päästiin jo yösyötöistä miehen ihanalla avustuksella kun loman aikaan hän saattoi öitä uhrata pojan rauhotteluun. Mutta uutena vuotena iski ripuli ja päivisin ei mennyt mitään alas niinpä piti sitten yöllä taipua imettämiseen taasen ja kuten moni todennut pikkusormen saatuaan palattiin samaan rytmiin ainut että ensimmäinen imetys vain aikaistui ja aikaistui. Sitten yksi yö ennen puolta yötä herätetyksi tultuani totesin että tähän aikaan ei tissiä tule. Itkua riitti aika pitkään ja syli sänky rumbaa. Mies evakkoon ja minä taistelin lapsen kanssa. Sinä yönä neljän aikaan imetin ja toki siitä sitten aamuun tunnin välein.



Seuraavana iltana pojan sänky siirrettiin työhuoneeseen ja iltatissi jätettiin kerrasta pois. Muutenhan päivisin imetys oli jo minimaalista kun eihän päivisin malta kun öisinkin saa. Eli iltatissi pois muuten samat iltarutiinit ja työhuoneeseen nukkumaan. Itkua ja ihmettelyä oli nukkumaan meno mutta itkun kanssa meillä sinne mennään muutenkin aina. Vieressä silitellen ja aina rauhotuttua pois huoneesta on meidän metodi nukkumaan mennessä. Sinä yönä heräs ensimmäisen kerran noin puolilta öin kun nukkumaan mennään noin 20.00. Silloin rauhoittui aika nopeasti tassuttelulla. Neljältä seuraava herätys ja sillon tunnin verran syli sänky rumbaa kun tissiä olisi pitänyt saada. Nukahti kuitenkin ja heräsi taas parin tunnin päästä. Silloinkin sain vielä nukahtamaan vaikka kello oli jo kuusi. Noin puoli tuntia vielä uni maistui ennen aamuun heräämistä. Seuraavana yönä eka herätys oli vasta silloin neljän maissa ja nyt rauhoittui jo parissa kymmenessä minuutissa tassutteluun. Eli meilläkin minimalisti oli parasta. Ja seuraava herätys oli taas kuuden maissa jolloin vielä nukahti hetkeksi vain pitkälleen laittamalla. Kolmantena yönä herätys oli ennen kuutta ja silloin vaati pienen tassutelun. Nyt viimeyönä eli nljäntenä yönä nukkui aamuun ja heräsi 6.20 aamuun. Illalla nukkumaan menon jälkeen noin tunnin kuluttua kyllä itki hetken aikaa ja tarvitsi hiukan tassutusta jatkaakseen unia rauhallisesti, oli ihan pelokkaan oloinen olisiko unet vaivannet.



Eli meilä auttoi rauhallinen oma huone hyviin öihin ja imetyksen lopetus illallata. Edelleen aamulla saa tissiä mutta valoisassa huoneessa hyvänhuomenen toivotusten jälkeen.



Muuten meidän päivärytmi on hyvin tavallinen.

Herätys 6.30-7.00

Aamupala 7.30

Unille noin 9.00-9.30 riippuen herätyksestä ja unta noin 2h silloin herätän

Ruoka noin 11.00

Välipala 13.30

Unille 14.00-14.30 herätys viimeistään 16.00

Ruoka 16.00

Iltapala 19.00

Iltatoimet ja nukkumaan noin 20.00



Eli meidän poika tarvitsee päivisin unta aika reippaasti, mutta olen huomannut että uni ruokkii unta. Jos jostain syystä jää aamu-unet väliin ja käy nukkumaan vasta puolen päivän maissa vetää kyllä unta 3h tai reipaskin mutta yöllä aiheuttaa sitten hälinää aamuyöstä. Tätä on kokeltu moneen otteeseen kun ajattelin että tuota unta tulee liikaa päivisin, mutta aina oli yöunet huonommat yksien päiväunien päivinä.



Mutta nyt herää päiväunilta joten mentävä on.



Vipe ja poika 10kk

Kiitos tarinasta Vipe! Toivotaan että teillä jatkuu tuo onni;)



Margelle tulin vielä vastaamaan;)

Meillä tarvitaan unta enemmän, jotta yöllä jaksaa nukkua. Jos menee yliväsyneeksi niin yö on aivan yhtä hulinaa. kokeilin tossa pari viikkoa sitten että pidensin päiväunien välejä 3h, joskus 4h, mutta tulos oli se että ei nukkunut päiväunia rauhassa vaan koko ajan sai heijata 15-20min välein ja kun heräsi oli edelleen kiukkuinen ja väsynyt. Ja sama ralli oli yöllä. Eli meni ylikierroksille eikä rauhottunut nukkumaan ei yöllä eikä päivällä. Huusi parhaillaan 01-05.



Nyt aloin sitten varovasti muokkaamaan päivärytmiin jota minulle suositeltiin lasten sairaalasta eli aamulla pienet unet max 1h (ja herätys ennen 10.00). lounas juuri ennen seuraavia unia 11-12 ja siitä päikkärit 2-3h, illalla vielä max 30min. jos tuntuu tarvitsevan. Ja ohjeeksi sain että ennemmin aikasemmin unille kun päästää yliväsyneeksi. Lasta saa pitää hereillä niin kauan kun hän pirteänä pysyy, mutta ei väkisin mielellään.



Meillä siis rytmi on seuraava:

6.30 ylös

9.00-9.30 päikkärit sisällä

11.30 lounas

12-12.30 päikkäreille -14.00/15.00

15.00 välipala

n. 16.40-17.00

17. päikkärit -17.30

19.00 puuro

20.00 nukkumaan



Tämä on rauhottanut meidän unia. Päiväunet oon saannu kestämään sen 2h-3h kun ennen 1,5h oli maksimi vaikka kuinka heijaili, jos silmät ei ummistunu ni ne ei ummistunu. Myös öisin meillä on nukuttu pidempiä pätkiä ja uskon sen olevan sen ansiota että ei ole niin yliväsynyt. Saatan olla toki väärässäkin, mutta niin kauan kun suunta on parempi niin noudatan tätä.



Noita neuvoja on niin monia ja lapset niin erilaisia, että täytyy kokeilla monia ennen kun löytää oikean. Tänään jätin vikat päikkärit pois kun ajattelin että jaksaa 20.00(oli herännyt 15.00) ja ne olis mun mielestä tullu liian myöhään(18.00), niin poika meni yliväsyneeksi ja huudolla meni nukkumaan jo 19.15 ja nyt jo huutaa sängyssään, eli maksan tosta valinnastani varmasti koko yön. Vituttaa! Olis vaan pitäny laitta se unille...



Möyri

Meidän unikoulussa ei pahemmin muutoksia, junnataan paikoillamme. Nukkumaan poika menee todella nätisti n. 21.30 maissa, yö menee 2-3 heräämisellä + muutaman kerran herää mutta nukahtaa itsekseen melkein saman tien, imetän vasta aamulla. Eli en voi valittaa, mutta olisi kiva jos menisi yhdellä heräämisellä ja poika oppisi nukkumaan yli 3,5 h pätkiä.



Rytmistä: Lohku mainitsi heidän rytmistään. Olenkin miettinyt että milloin olisi sopiva siirtyä yksiin päikkäreihin? Nyt tuntuu että yhdet päikkärit on vielä liian vähän, mutta kahdet pitkät ihan liikaa (ei riitä unta yöllä). Parhaiten tuntuisi toimivan pitkät päikkärit aamupäivällä (11-14) ja lyhyet iltapäivällä (17-18 maissa). Eli aika sama kun tuo Margen laittama malli:

"klo 7-8 aamupala, 10.30 lounas, 11-14/15 päivikset, 15 välipala, 16.30-max 17.15 päivikset, 17/18 ruoka, 20 iltapala, 21 nukkumaan."



Tosin Möyri sen tuossa edellä sanoikin, eli niinhän se on että kaikki muksut on unirytmiltään ja -tarpeeltaan niin erilaisia että mikä toimii yhdelle ei välttämättä toimi toiselle. Pitää vaan luottaa että tietää parhaiten mikä omalle muksulle parhaiten toimii ja pysyä siinä. (Tosin väsyneenä & epätoivoisena sitä on valmis kokeilemaan kaiken näköistä).



Lumileopardi: Meidänkin poika oli jossain vaiheessa "yöpulisija" aamuyöstä. Unikouluopelta sain vinkin että laitetaan poika nukkumaan myöhemmin (21-22) joten tuo yöpulina ajoittuisi muutamaa tuntia myöhempään eli 06.00, jolloin voi hyvin imettää aamuimetyksen ja mahdollisesti saada lapsen nukkumaan muutaman tunnin lisää. Se on meillä auttanut.



Lohkulle hyvää matkaa ja Möyrille paranemisia!



- Aivilo & Jimi 8,5 kk -