*/*/*HELMET, viikko6*\*\*
Viikot vain lisääntyy!
Tässä viime viikon keskustelut:
http://www.perhe.fi/keskustelut?p_p_id=forum_WAR_perhe&p_p_action=1&p_p…
Bambiinolla jännä tilanne... Kuinkahan monta helmivauvaa saadaan tällä viikolla syliin?!
Kommentit (73)
Ei tännekään mitään uutta..odottelua vain..mut ei kyllä mikään hirmunen kiiruskaan ole vaikka välillä tuntuukin että saisi jo putkahtaa maailmaan.
Mun kohdalle listaan voi laittaa jos muistaa/haluaa/ehtii niin mun iäksi 23. Oli perjantaina 6.2 synttärit ja taas yksi ikäryppy lisää naamassa :) heh...
Maanantaina seuraava neuvola. Kaikki on mennyt hyvin ja synnytystapa-arviossa oli kaikki hienosti ja vauvaa arvioitiin n.3,5 kilon painoiseksi syntyessään, joten ihan normaalin ja soppelin kokoinen. Toivotaan vaan että arvio toteutuisi aika lähelle. Hieman on pelottanut iso lapsi, mut senhän näkee sitten. Muuten todella hyvillä mielin tässä olen ja ollaan. Miehus oottelee jo kovasti pikkuista maailmaan. Niin ja poikaa povailtiin tulevaksi kun arviossa ultrasivat :)
Juuri tänään miehukselle sanoin, että ihme kun en ole ihan friiking out kun synnytys jo näinkin lähellä...vaan itseasiassa ihmeellisen rauhallinen olen. Hyvä niin kuitenkin :)
Voikaahan paksusti vielä kanssa odottajat ja onnittelut jo oman nyyttinsä saaneille! :D
AngelEye ja pikku-mies 39+0
Helppo avautua, kun kaikki muutkin kerta :)
Meillä ollaan koko perhe flunssassa. Neitillä (1v 7 kk) on ilmeisesti kurkunpääntulehdus, joka tosin ollu tosi lievä, vain eilen aamulla oli kuumetta kun toissayönä alko yskimään ja nyt jo lima irtoaa siltäki ihan kiitettävästi. Se tässä on positiivista, että neiti on oikeestaan ekaa kertaa eläissään kipeenä! Pari kertaa on ollu kuumetta, mutta se on ihan selkeästi liittyny hampaitten tuloon. Mies on kans ihan tukossa. Itellä ei oikeestaan muuta kun vaan välillä yskittää niin että tuntuu, että keuhkot tulee pihalle.. Koko maha jo ihan hellänä yskimisestä ja vauva ja vatsalihakset (onko niitä?!) ei tykkää yhtään hyvää.
Mies tossa aamupäivällä sano, kun ihan oli veto pois kaikilta, että nyt ei ois kyllä yhtään kivaa lähteä synnyttämää.. Oon kyllä ihan samaa mieltä. Pyykkiäki pitää pesta joka ilta, että saa makkarin ilman vähän kosteemmaks yön ajaksi. Silleen selvis hyvin viimeyön ku piti pariin otteeseen vielä ikkunaa auki sen 5-10 min...
Alapäätä vihloo entiseen malliin, aamulla suihkussakäydessä tuli pari kipeämpää supistusta, mutta muuten ihan entiseen malliin. Kaurapussia oon kans pidelly alaselällä ja mahalla jatkuvasti pitkin päivää, että toisaalta se saattais enteillä jotain, mutta toisaalta niin tais olla esikoistakin oottaessa että perin viimisen viikon aikana oli jyväpussi ahkerassa käytössä. Illalla kun käy sänkyyn pitkälleen, ni tuntuu ettei voi rentoutua, ellei saa sitä pussia selkää käristämään.
Mies lähti laittamaan nukkumaa neitin, joka kävi vaan sanomassa äitille hyvää yötä ja paineli sänkyyn. Mukavaa, että välillä näinki päin.. Yleensä vaatii ainaki mut mutta välillä molemmat meiät viereen, ennen ku suostuu nukkumaa..
Vois kai sitä iteki lähteä pikkuhiljaa iltapesulle ja nukkumaa. Jos ens yönä sais nukkua ihan rauhassa ilman, että neiti potkii mahaan, rintaan, naamaan..... Saa nähän mitä se sitte tuumaa, kun ei pääsekään äitin ja isän väliin, ku siinä onki vauva.. Toivottavasti ei kauheesti metelöi siitä.
Voimisia teille kaikille ja nukkukaa päivällä, joilla on siihen mahollisuus.. Vauvan kanssa se ei välttämättä enää niin hyvin onnistu.. :)
Leeti rv 37+3
Tervehdys pikaisesti, meidän helmivauva syntyi 1.2. eli rv 38+4. Poika ponnisti maailmaan helposti; aamulla alkoivat supistukset ja koko homma ohi klo13. Onnellinen perhe opettelee vauva-arkea ja yritän ehtiä lukemaan teidän kuulumisia myöhemmin.
-vauvaksi-
Nythän täällä pääsee jo joka päivä jotakuta onnittelemaan...
Alkaa näköjään tässä kolmen viikon kohdalla vauva-arki väsyttää... Minä täällä höpötän ipanoille puoliunissani mitä sattuu.... Torkuin tuolla vauvan kanssa kun tulivat kyselemään. Lapset yleensäkin tykkäävät kysellä kaikenlaista, kun olen unen rajamailla... Kerran yksi poika tuli kysymään kellonajasta ja vastasin:"kato kranssista, siinä on kello", vieläpä unissani näinkin kyseisen kranssin... jota ei oikeasti ole.
Mulla olisi muuten tänään laskettu aika...
Mä olen yrittänyt tietoisesti ottaa positiivisempaa asennetta etten hermoilisi niin paljoa tämän synnytyksen takia. Tammikuisten pinosta luin surullisia uutisia ja itkemäänhän se minutkin sai. Pisti vähän miettimään, ettei pidä ihan joka asiasta itse valittaa ja kitistä.
Minä tuskailen edelleen selkäsärkyjen kanssa, lääkäri määräsi Panacodia kipuun, toivottaavasti se vähän auttaisi. Viime yönä piti käydä lääkettä ottamassa ja hakea sohvan selkätyynyt sänkyyn niin sain istualtaan sitten nukuttua. Lonkat ja alaselkä on ihan hajoamispisteessä. Pitänee kokeilla sitä kauratyynyä!!
Painoarvio oli perjantaina (rv 39) 3,9kg, uusi aika kontrolliin 16.2. Kohdunsuulla ei ole tapahtunut mitään. Nyt on ollut tosi kovaa vihlontaa ja viiltokipua, jospa se enteilisi jonkinlaista edistymistä.
Teille, joilla tulee toinen lapsi pienellä ikäerolla: Tsemppiä! Yrittäkää muistaa ettei esikoisesta tule yhtään sen nopeampaa iso. Meillä on ykkösen ja kakkosen ikäeroa 13kk, rankkaa on ollut mutta yhtään en kadu että pienellä ikäerolla tulivat :-) Esikoisrukka ei vielä edes kävellyt kun pikkusisko syntyi, konttasi kuitenkin aina painamaan päänsä vauvan vatsalle (vauvan pötkötellessä lattialla) ja sanoi "aiii", hellyyttä niin osoitti vauvalle :-)
Hiperiina 39+2
Ihan ensinnä kuitenkin PALJON ONNEA VAUVAKSI!!! Kiva, kun joka päivä tulee vauvauutisia... Minäkin kävin katsomassa tammikuisten pinoa, niin olipa ikävä uutinen siellä, vaikka oli kyllä sitten niitä ihania synnytystarinoitakin. Ihan tippa linssissä vieläkin...
Mutta, siihen viime yöhön... Illalla väsytti ihan tosi kovasti, ja menin nukkumaan jo kymmenen maissa. Ja eihän siitä nukkumisesta mitään tullu, heräsin jo puolen tunnin päästä vessaan. Sitten alkoi "menkkakipu" sekä alamahalla että -selässä. Yritin tyynyjen kans ja vaikka miten saada hyvää asentoa, mutta en pystyny maata yhessä kohti kovin kauaa. Kokeilin olohuoneen sohvalla puoli-istuvassa asennossa nukkumista, mutta ei sekään onnistunu. Seisaallaan ja kävelemässä ei niin pakottanu, mutta en oikeen osaa seisoen nukkua... ;P Välillä pari kertaa supistikin vähän kipeämmin, ja tosissaan toivoin että tulis nyt jo seuraava, mutta ne oli sellaisia yksittäisiä vaan... Eli lyhyitä torkkumisia oli vain koko yö! Nyt oon tosi väsyny ja pirun kiukkuinen. Toivottavasti saatais tuo pikkuinen jo pian syliin, ettei tarvis tällaista olla kovin kauaa (vielä kolme viikkoo, jos kaks menee la:n ohi!)...
Mimmi75, rv.39+0
onnitteluista ja onnittelut täältäkin vauvan saaneille!!!!
Hilperiinakos se kyseli tuosta käynnistyksestä..
Lääkäri teki sillon äitipolilla taas kokoarvion ja sai tulokseksi 4130g. Sinällään siinä ei mitään, mutta kun arvio oli kaksi viikkoa aikaisemmin 3450g, niin siinä laskeskeli, että jos samaa vauhtia kasvaa niin se ei ole hyvä juttu. Lisäksi tein selväksi että pelkään leikkausta kamalasti. Sanoin kyllä, että tokihan se on tehtävä jos tilanne sitä vaatii, mutta pelkään sitä todella.
Ehdin saada kaksi puolikasta tablettia eka klo 13.00 ja toka 17.00. Illalla n. 21.00 kätilö kävi vähän pyörittelemässä kalvoja ja siitä sitten alkoi varsinaisesti kovat supistukset, siinä vaiheessa olin n.4cm auki, mutta kaulaa oli vielä jäljellä. Joskus 22.30 lähdin saliin, mutta supistukset loppu joskus yhden aikaan kokonaan. Sovittiin kätilön kanssa että nukun kuitenkin salissa, niin saan vähän unta. Supistukset alkoivat kuitenkin uudestaan ja todella kovina, synnytyksen kestoksi merkittiin 1h 35min. Siinä ei tosiaan ehtinyt saada puudutusta, mutta lihaksia rentouttavaa ainetta pistettiin ja sitten sain reiki-hoitoa, mikä vaimensi kipua.
Mulle jäi ihan ok fiilikset käynnistyksestä, mutta eihän se kaikilla mene noin, että heti käynnistyy, huonekaveri joutui oottamaan paripäivää ennen kuin käynnisty. Enkä kyllä voi synnytyksiä pahemmin verrata keskenään, koska esikoiselta sain epiduraalin, eikä avautuminen tuntunu missään joten en oikeesti tiedä oliko tämä käynnistetty kipeämpi kuin luomusti käynnistynyt synnytys. Toisaalta, oliko se nyt sitten puuduttamattomuuden ansiota, ettei synnytys venynyt monen tunnin mittaiseksi. Mutta niin, nämä nyt on taas yksilöllisiä juttuja, mutta ei tosiaan jäänyt mitään hampaankoloon ja näköjään sen synnytyksen kestää ilman puudutustakin.
Nyt tilaa muille ja minä meen siivoileen, taas tulee vauvan kattojia ja mies ja poika on mummulassa.
Edelleen voimia toivottelen kaikille!!!
Sittis ja nukkuva tyttö ;o)
Meidän pikku-prinssi torstaina, painoa 3445g ja pituutta 49cm. Meilläkin oli aika nopea synnytys, kymmeneltä illalla meni vedet ja poika syntyi 4.44. Mies oli ihan ihmeissään, että miten tää näin nopea juttu oli kun hän oli varautunut monen tunnin odotteluun, ensikertalaisia kun ollaan. Synnytys oli kyllä positiivisempi ja helpompi kokemus ainakin mun osalta kuin olin kuvitellut. Sekin kyllä auttoi varmasti asiaa, että epiduraalin vaikutus ei tainnut ihan ehtiä loppumaan kun poju oli jo tullut.
Tänään päästiin vasta kotiin kun imetys ei meinannut ihan kunnolla lähteä aluksi käyntiin. Me ollaan kans jouduttu turvautumaan välillä lisämaitoon. Tänään on kyllä ollut jo paljon parempi päivä, et sieltä se maito taitaa alkaa kunnolla nousta. Aivan ihanaa on olla nyytin kanssa kotona ja sitä ihmetellään vähän väliä :) koirakin otti uuden perheenjäsenen vastaan oikein hyvin, sitä vähän jännitettiin etukäteen.
Tsemppiä kaikille synnytystä odottaville ja onnea uusien helmivauvojen saajille!
mandariini80+poika 4vrk
Nii onnee paljon kaikille vauvautuneille! Siirtykääpäs pikkuhiljaa tonne vauvapuolelle. ;) Kovasti lisää seuraa sinne kaipailen.
Kertoilen sitten tuonne vauvapuolelle meidän kuulumisia. Jaksuja kaikille jotka vielä masun kanssa elävät. :)
Pun + 1kk6vko
Siis tosi paljon onnea pienestä prinssistä!!!
Täällä ei ole tapahtunut mitään kummempia..
Perjantaina tuntui jo supistuksia, mutta ne sitten loppui.
Meidän pienellä ei mikään hoppu tunnu olevan ja vielähän tässä on aikaa.
Ainiin, onneksi olkoon Vauvaksille!! :)
Huomenna uusi viikko ja uudet kujeet!
Nythän täällä helmissä alkaa jo olla ukkovalta. melkein kuin meillä kotona... Täällä meillä porukam prinsessa kuitenkin on se, joka määrää missä kaappi seisoo ja muutkin asiat.
Ja kyllä mun varmaan joskus pitää yrittää tuolle ukkovallalle jotain tehdä. Ehkä tyttökaksoset auttaisivat asiaan... Tässä vauvahormonien huurussa raskausajan tuskat täysin unohtaneena on hyvä haluta lisää vauvoja...
Miten noi lonkat ja selkä voivat olla NIIN kipeitä? Kamalaa särkyä, että itkua tekisi mieli välillä vääntää. Eilenkin puolisen tuntia kuumassa suihkussa ja sen jälkeen kauratyynyä alaselkään. Yöt menee valvoessa ja vessassa ravaamiseen... Käveleminen helpottaa oloa, mutta ei pitkäksi aikaa.. nytkin istunut muutaman hetken tässä sohvalla, niin ihanaa kipua tuloillaan. Kävely vie lonkista kivun, mutta sit alkaa kamala vihlominen jalkovälissä, että aika hitaasti saa astella. Huoh!
Tänään on onneksi sauna, niin pääsee sinne itseään hauduttamaan.
Eli täällä ollaan ihan valmiita ottamaan masukki maailmaan. Sitä saa maanantaina kuitenkin raahata itsensä neuvolaan. :/
Niin ja mikä kruunaa tässä kaiken on se, että meillä meni tiskikone hajalle. Oujee! No maanantaina soittelemaan ja ihmettelemään korjaajaa. Tosin toivoa saa että olis silloin jo synnärillä ja ukko sais hoittaa kaiken sillä aikaa. :)
Olikohan siinä tarpeeksi avautumista täältäkin suunnasta? Lauantai illan jatkoa vaan kaikille tasapuolisesti, taidan mennä ja lämmittää kauratyynyn.
TiiaMariia, rv 39+6 ja huomenna LA