Lue keskustelun säännöt.
Onko sinulla vaatetta tai asustetta jossa on aitoa turkista?
22.01.2023 |
Mulla on kaksi kirpparilta ostettua takkia, joissa on turkisnauha hupunreunassa.
Onko sellainen nolo nykyään?
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on. En käytä mitään halpoja kopioita, sitäpaitsi muovi ei hajoa koskaan.
Mikä muovi?
Ei turkiskaan maadu, on se sen verran järeillä aineilla käsitelty. Mutta ihmetyttää, miksi aloit keskustella muovista. Itse en käytä turkista enkä muovia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on susiturkki. 🐺🐺
Susien ampuminen Suomessa on tietty jotenkin laitonta. Mutta se taitaa olla ulkomailta.
Puolustukseksi sanottakoon, että se myytiin meille kettuna. Mutta on harmaa ja muhkea kuin suden turkki.
On muitakin turkisjuttuja.
Turkis ei ole ympäristöystävällinen
https://animalia.fi/elainten-oikeudet/turkistarhaus/turkistarhauksen-ym…
MTT:n tekemän tutkimuksen mukaan turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna. Samoin turkikset aiheuttavat huomattavasti suuremmat happamoittavat päästöt kuin keinomateriaalitakit. Rehevöittävien päästöjen osalta turkikset kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin keinomateriaalitakit, jos niiden eduksi lasketaan turkiseläimille syötettävän Itämerestä pyydystetyn kalan ravinteita poistava vaikutus. Toisaalta keinomateriaalien rehevöittävät päästöt olivat hyvin pieniä.
Turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna.
Vesien rehevöittäminen ja ilman happamoituminen
Turkiseläinten ulosteet valuvat tarhoilla verkkopohjaisten häkkien alle. Ne sisältävät huomattavat määrät typpeä ja fosforia, jotka molemmat rehevöittävät vesistöjä niihin huuhtoutuessaan. Turkistuotannon yhteenlasketut typpipäästöt ovat Suomessa 430 tonnia vuodessa ja fosforipäästöt 45 tonnia vuodessa. Tämä merkitsee sitä, että Suomen turkiseläinten tuottama lanta- ja virtsamäärä vastaa 1,2 miljoonan ihmisen puhdistamattomien jätevesien sisältämää uloste- ja virtsamäärää. Vesistöjen rehevöityminen aiheuttaa muun muassa kalalajiston köyhtymistä ja myrkyllisten sinilevälauttojen yleistymistä.
Suomen vesistöjä rehevöittävistä kokonaispäästöistä turkistarhojen osuus on varsin pieni: fosforista noin 1,4 % ja typestä noin 0,7 % on peräisin turkistarhoilta. Ongelma on kuitenkin usein paikallisesti erittäin merkittävä. Turkistarhat ovat keskittyneet tiettyyn osaan Suomea, jolloin kokonaiskuormituksen merkitys alueen vesistöille korostuu. Lisäksi yksittäisten tarhojen eläinmäärät kasvavat voimakkaasti, jolloin myös paikallinen kuormitus ja sen riskit kasvavat.
Turkiseläinten lannasta ja virtsasta vapautuu myös happamoittavia päästöjä, eli pääasiassa ammoniakkia, joka kohoaa ilmaan ja leviää tarhan lähiympäristöön. Ammoniakki aiheuttaa tarhojen lähellä puustovaurioita, erityisesti havupuiden vahingoittumista.
Turkistuotannossa eri tuotantovaiheet vaativat paljon energiaa. Esimerkiksi rehun kuljetukset, pakastaminen, kuumentaminen, jauhaminen ja valmistus sekä nahkojen kuivaus, nahkojen muokkaus ja muu käsittely ovat työvaiheita, jotka kukin antavat oman lisänsä turkistuotannon yhteenlaskettuun sähkön- ja polttoaineenkulutukseen. Turkistarhaus aiheuttaakin välillisesti ympäristökuormitusta suuren energiankulutuksensa takia. Sekä öljynkulutuksen että kokonaisenergiankulutuksen vertailu osoittaa, että tarhakasvatetun aidon turkiksen tuotanto aiheuttaa moninkertaisesti suuremman ympäristörasituksen kuin esimerkiksi tekoturkin tai muun keinokuituvaatteen valmistus.
Turkiksia ei saa markkinoida ympäristöystävällisinä
Vuonna 2012 Euroopan turkistuottajien kustantama, turkistuotteiden ympäristöystävällisyyttä korostanut mainos tuomittiin harhaanjohtavaksi. Isossa-Britanniassa mainonnan totuudenmukaisuutta sekä eettisyyttä tarkkaileva mainosalan itsesäätelyelin ASA totesi, että mainos, jonka mukaan ”turkistuotteiden käyttö on ympäristöystävällistä” (it’s eco-friendly to wear fur), on väitteessään sekä harhaanjohtava että perusteeton. Asa kielsi turkistuottajien ympäristömainoksen käytön. Myös Suomen kuluttaja-asiamies on kieltänyt turkisten mainostamisen ympäristöystävällisempinä kuin keinoturkikset jo vuonna 1993.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on. En käytä mitään halpoja kopioita, sitäpaitsi muovi ei hajoa koskaan.
Kuluttaja-asiamies kielsi jo 90-luvun alussa tämän "luonnontuotteen" (turkisten) mainostamisen ympäristöystävällisenä. Siinä, että tungetaan villieläin (turkiseläimiä ei ole jalostettu kesymmiksi ja käsiteltävämmiksi, jalostuksessa katsotaan karvan laatua, eläimen kokoa, yms., mitään kesyjä ne eivät ole) pieneen häkkiin ilman virikkeitä, nyljetään se ja käsitellään sen karva kaiken maailman myrkyillä lahoamisen estämiseksi, on luonnollisuus kaukana. Monia muovilaatuja ei ole sen sijaan todettu mitenkään toksisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on. En käytä mitään halpoja kopioita, sitäpaitsi muovi ei hajoa koskaan.
Ei sen vaatteen ole mikään pakko olla muovia ja on yhtälailla turhaa vertailuttaa turkiksia ja tekoturkiksia kun kumpiakaan ei tarvita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viimeaikaisten kyselyjen mukaan mistä lehdissäkin kerrottu niin suomalaisista jo yli 70% vastustaa turkistarhausta nykymuodossaan.
Suurin osa muovista meriin tulee autoista ja laivoista. Turkisteollisuus saastuttaa pistemäisesti ja sen jäte on väkevämpää kuin liha/maitoteolliisuuden, vesistöt ovat tarhojen läheisyydessä ihan kuolleita. Täysin turha ja saastuttava ala, joutaa suljettavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, eihäm esim. fleece ole täysin ongelmaton. Onneksi sitä voidaan tehdä esim. kierrätysmuovista ja eipä siihen ainakaan sentään liity kärsimyksen tuottamista.
Maat, joissa turkistarhaus on kielletty
Turkistarhaus on kielletty useissa maissa. Kielto on voimassa Isossa-Britanniassa (vuodesta 2000), Itävallassa (2005), Kroatiassa (2017), Tanskassa (kettutarhaus 2009) ja Alankomaissa, jossa kettujen ja chinchillojen tarhaus on ollut kiellettyä vuodesta 2005 lähtien ja minkkien tarhaus loppuu vuoteen 2024 mennessä.
Virossa turkistarhauksen kielto tulee voimaan siirtymäajan jälkeen vuonna 2026. Kesäkuussa 2021 Israel kielsi turkisten myynnin muotiteollisuudelle.
Japanissa minkkien tarhaus loppui vuonna 2016 viimeisen minkkitarhan lopetettua toimintansa. Uusien minkkifarmien perustaminen oli kielletty vuodesta 2006; minkkien tarhaaminen rikkoi haitallisten vieraslajien kasvattamisen kieltoa, joka on ollut voimassa vuodesta 2006.
Espanjassa minkki on määritelty vieraslajiksi, minkä takia uusien minkkitarhojen perustaminen on kiellettyä (2016 lähtien).
Turkistarhaus on kielletty myös Sloveniassa (2013), Pohjois-Makedoniassa (2014), Serbiassa (2019), Bosnia-Herzegovinassa (2028 mennessä), Ranskassa (2021), Slovakiassa (2025 mennessä), Norjassa (2025 mennessä), Belgiassa (2023 mennessä), Luxemburgissa (2018), Tšekissä (2019) ja Italiassa (2022 mennessä).
Unkari kielsi turkistarhauksen vuonna 2020, kielto koskee minkkien, kettujen, hillerien ja nutrioiden tarhausta.
Maat, joissa eläinsuojelulaki vaatii lajityypillisempiä oloja
Tarhausta on rajoitettu tai tehty käytännössä taloudellisesti kannattamattomaksi tiukalla eläinsuojelulainsäädännöllä Italiassa, Uudessa-Seelannissa, Saksassa ja kettujen kohdalla myös Ruotsissa.
Lähde: wikipedia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noiden vääristelevä markkinointi on kielletty jo aikapäiviä sitten, ja suhteessa myös tekoturkiksiin kuten aiemmin todettua.
"Turkiksia ei saa markkinoida ympäristöystävällisinä
Vuonna 2012 Euroopan turkistuottajien kustantama, turkistuotteiden ympäristöystävällisyyttä korostanut mainos tuomittiin harhaanjohtavaksi. Isossa-Britanniassa mainonnan totuudenmukaisuutta sekä eettisyyttä tarkkaileva mainosalan itsesäätelyelin ASA totesi, että mainos, jonka mukaan ”turkistuotteiden käyttö on ympäristöystävällistä” (it’s eco-friendly to wear fur), on väitteessään sekä harhaanjohtava että perusteeton. Asa kielsi turkistuottajien ympäristömainoksen käytön. Myös Suomen kuluttaja-asiamies on kieltänyt turkisten mainostamisen ympäristöystävällisempinä kuin keinoturkikset jo vuonna 1993."
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin on. En käytä mitään halpoja kopioita, sitäpaitsi muovi ei hajoa koskaan.
Turkisten ja nahkojen käsittelyssä käytetään oikeasti myrkyllisiä kemikaaleja joista moni ei myöskään katoaa minnekään pitkässäkään ajassa vaan jää saastuttamaan ympäristöä. Varsinkin käsittelyvaiheessa nämä ovat ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lainsäädännöllisten rajoitusten ohella lukuisat muotisuunnittelijat, tekstiilivalmistajat ja vaateliikkeet ympäri maailmaa ovat vapaaehtoisesti kieltäytyneet käyttämästä eläinperäisiä turkiksia vaatteidensa materiaalina. Turkiksista mallistoissaan luopuneita muotisuunnittelijoita ja -taloja ovat muun muassa Giorgio Armani (omistaa vaateliikkeet Giorgio Armani, Emporio Group, AJ Armani Jeans ja Armani Casa), Hugo Boss, Tommy Hilfiger, Gucci ja Calvin Klein. Lähde: wikipedia.
Pointteja turkistarhauksesta: Se on 1. eläinrääkkäystä 2. turhaan verorahoilla tuettua, koska ei kannata niinkään 3. puhtaan veden ja energian tuhlausta 4. riski eläintautien leviämisestä ihmisiin 5. vettä ja maaperää saastuttavaa 6. valtaosan kansasta vastustamaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anopilta peritty pitkä minkkiturkki.
Vierailija kirjoitti:
Joo, eihäm esim. fleece ole täysin ongelmaton. Onneksi sitä voidaan tehdä esim. kierrätysmuovista ja eipä siihen ainakaan sentään liity kärsimyksen tuottamista.
Fleece on yksi pahimmista mikromuovin lähteistä.
Olennaista on se mitkä on oikeasti todettu ympäristömyrkyiksi, mitkä taas ei.
Vierailija kirjoitti:
Joo, eihäm esim. fleece ole täysin ongelmaton. Onneksi sitä voidaan tehdä esim. kierrätysmuovista ja eipä siihen ainakaan sentään liity kärsimyksen tuottamista.
Paitsi sitten vesistöissä ja sitten kun päätyy veden mukana elimistöön.
Eläinperäiset materiaalit vaatetuksessa
Miten turkiksia, villaa, nahkaa ja untuvaa tuotetaan? Millaisissa oloissa eläimiä pidetään? Muun muassa näihin kysymyksiin löydät vastauksen alla olevasta artikkelista.
https://oikeuttaelaimille.fi/elainperaiset-materiaalit-vaatetuksessa
"Turkis
Suomi on maailman merkittävimpiä turkistuottajamaita ja maailman toiseksi suurin ketunnahkojen tuottaja. Suomen turkistarhoilla tapetaan joka vuosi noin kolme miljoonaa eläintä: naaleja, kettuja, minkkejä ja supikoiria. Tämä tapahtuu talvella, jolloin pennut ovat noin puolivuotiaita. Jäljelle jäävät siitoseläimet (20–40 prosenttia), joita pidetään elossa 3–4 vuoden ikään asti. Yleensä turkistarhoilla ketut ja supikoirat tapetaan sähköllä ja minkit hiilimonoksidilla. Sähköllä tapettaessa virta johdetaan eläimen vartalon läpi elektrodeilla, joista toinen on sen suussa ja toinen peräaukossa. Hiilimonoksidilla tapettaessa eläin pudotetaan laatikkoon, johon kaasu johdetaan.
Turkistarhoilla eläimet pidetään pienissä verkkopohjaisissa häkeissä. Tällä hetkellä esimerkiksi ketuilla on oltava tilaa ainoastaan 0,8 neliömetriä ja minkeillä 0,25 neliömetriä.
Vaikka turkistarhoilla eläimet elävät koko elämänsä häkissä, ne eivät ole sopeutuneet häkkielämään. Niillä on edelleen kaikki villien serkkujensa käyttäytymistarpeet. Pienissä ja virikkeettömissä häkeissä elävillä eläimillä on monenlaisia oireita, jotka kertovat henkisestä häiriintymisestä. Yhä useampi Euroopan maa onkin päätynyt luopumaan turkistarhauksesta.
Oikeutta eläimille -yhdistys on julkaissut kuvia ja videoita yli 100 turkistarhalta (videoita täällä ja kuvia täällä). Tämä on yli 10 % kaikista Suomen tarhoista. Silmätulehdukset, stereotyyppinen häiriökäyttäytyminen, apaattisuus, korvaongelmat, kannibalismi, vammat ja avohaavat ovat arkipäivää Suomen turkistarhoilla. Viime aikoina kuvat suomalaisista jättiketuista ovat saaneet paljon kansainvälistä julkisuutta.
Kokoturkisten suosion hiivuttua turkiksia on alettu yhä enemmän käyttää somisteina ulkoiluvaatteissa, esimerkiksi huppujen reunuksina tai pipojen tupsuina. Turkissomisteet eivät ole ylijäämäpaloja, vaan somistetuotanto on turkisteollisuuden keskeinen osa-alue.
Turkistarhaus on merkittävä ympäristön kuormittaja. Turkiseläimien lanta ja virtsa aiheuttavat typpi- ja fosforipäästöjä, jotka kuormittavat vesistöjä ja ovat pilanneet pohjavesiä. Turkiksen valmistus kuluttaa enemmän öljyä, fossiilisia polttoaineita ja energiaa kuin vastaavan tekoturkiksen valmistus.
Lampaantaljat ja muut lammasturkikset ovat peräisin lampaanlihan ja villan tuotannosta. Niissä on monia eettisiä epäkohtia, oli kyseessä sitten suomalainen tai ulkomaalainen tuotanto. Lue lisää esitteestä Painettu villaisella (pdf). Karakul-rotuisia lampaita kasvatetaan ainoastaan niiden turkkien takia. Karakul-lampaista valmistetut krimiturkit ovat peräisin joko vastasyntyneistä karitsoista tai lampaiden sikiöistä."
"Nahka
Suurin osa nahkatuotteista on peräisin teuraseläimistä, jotka ovat eläneet tehdasmaisissa tehomaatalouden oloissa. Liha-, maito- ja nahkateollisuus ovat toisiinsa kytkeytyneitä. Eläinten osien yhteenlaskettu arvo ratkaisee, kuinka kannattavaa eläinten kasvatus on. Suurin osa teuraseläimestä saatavasta tuotosta tulee lihasta, mutta nahka on lihan jälkeen toiseksi arvokkain ruhon osa. Maailman suurimmista lihantuottajista monet jatkojalostavat nahat omissa nahkatehtaissaan. Nahkateollisuus linkittyy maidontuotantoon muun muassa siten, että nuorten vasikoiden pehmeä nahka on haluttua raaka-ainetta. Lehmän on synnytettävä vuosittain, jotta maidontuotanto pysyy käynnissä. Vasikat teurastetaan usein jo parin kuukauden ikäisinä. Osa vasikannahoista on puolestaan peräisin syntymättömistä vasikoista.
Nahkateollisuus käyttää niin eläintuotannossa olevia kuin luonnonvaraisiakin eläimiä. Nahka voi nautojen lisäksi olla peräisin muun muassa sioista, hevosista, lampaista, vuohista, poroista, biisoneista, mufloneista, kenguruista, koirista, käärmeistä, kameleista, strutseista ja alligaattoreista. Myös ankeriaan-, sammakon-, seepran-, villisian-, saksanhirven-, norsun-, tiikerin-, hain-, delfiinin-, hylkeen- ja mursunnahkaa käytetään. Esimerkiksi kengurunnahkaa käytetään muun muassa urheilujalkineissa. Noin kolmannes eksoottisten eläinlajien nahoista on peräisin uhanalaisista eläimistä.
Nahantuotanto myös saastuttaa ympäristöä. Eläinten kasvatus aiheuttaa ympäristöongelmia, kuten myös nahkatavaroiden valmistus. Nahkaa muun muassa liotetaan, muokataan ja värjätään sekä käsitellään useilla kemikaaleilla. Valtaosa nahkatavaroista käsitellään kromilla. Tällöin ympäristöön pääsee useita myrkyllisiä aineita, kuten lyijyä, sinkkiä, formaldehydiä, väriaineita ja muita syanidipohjaisia yhdisteitä. Energian suurkuluttajana nahkateollisuus on samaa luokkaa alumiini-, paperi-, teräs-, sementti- ja öljyteollisuuden kanssa."
No itse en käytä edes tekoturkista. Ensinnäkin se on ekologisesti varsinainen turhake ja toiseksi on käynyt ilmi, että joskus tekoturkis onkin aitoa turkista.