Matkustelun vaaroista lasten kanssa

Olimme miehen kanssa reilu kymmenen vuotta sitten Espanjassa. Tehtiin päiväretki laivalla Ceutan puolelle. Miehen vatsa oireili ja ryntäsi heti satamaan päästyä etsimään vessaa ja sovittiin kohta, missä nähdään.



Oli kamala ryysis. Ihmiset yritti kaikki sulloa kerralla ulos. Siinä ryysiksessä mun käsi yht'äkkiä väännettiin taakse ja mua alettiin raahaamaan sivuun. Mies sölkötti jotain huonolla englannilla, en saanut selvää mitä.



Siinä rimpuilin ja huusin minkä pystyin. Luojan kiitos, mies rynnisti apuun. En tiedä, miten muuten olisi käynyt. HUOM HUOM. Kukaan ympärillä olevista ihmisistä ei tehnyt mitään auttaakseen! Se oli kaikkein kamalinta :(.



Jos joku on viedäkseen lapsen, niin ei siinä paljoa äiti auta... valitettavasti. Äidin voi lyödä tajuttomaksi tms. Eli suurempi akuisten joukko mukaan lasten kanssa matkustellessa, tai me ei lähdetä.

kaappausuhka siellä todellinen. Meiilä kuopus kauhea häviämään, vaikka kuinka vahtisi. Joten emme matkustele.

Alkaa hirvittää tuo Espanjaan lähtö, manner-Espanja kyseessä. Ja mennään sukulaisen luokse (suomalainen).



Mitenkähän saisi miehenkin tajuamaan, että lapsia on vahdittava kuin haukkaa. Itse kyllä niin teenkin, ja rattaissa pienempi on aina valjaissa kiinni. Mahdankohan uskaltaa liikkua siellä ollenkaan. Muutenkin hirvittää jo lentomatkakin...mutta pakko kait tuon sukulaisen luokse on mentävä, kun on niin kovasti sinne pyytänyt. Ja mies ei ymmärrä lentopelkoani eikä tuota lapsien menettämisen pelkoa (matkustellut vähemmän kuin minä).

äidiltään. Äiti sai onneksi juostua kaappaajan kiinni. Siitä oli lehdissäkin juttua. Kyseessä siis suomalainen lapsi.

sinä espanjaan lähtijä. ja ois hyvä että liikkus tosiaan enemmän aikusia aina vierellä.

mihin sitä enää uskaltaa lähteä... Me ollaan matkusteltu todella paljon lasten kanssa, ihan siitä lähtien kun olivat pieniä. Ollaan käyty niin Mauritiukset, Meksikot, Kreikat kuin Kanariatkin. Nyt ovat jo kouluikäisiä, ja matka taas hiihtolomalla edessä.... Mä olen suht vapaasti antanut varsinkin isomman 10v kulkea uima-altaalla, esim. mennä yksin allasalueen vessaan, mutta enpä taida enää antaa... Hui. Tai ovat saaneet mennä pelaamaan vaikka pingistä kahdestaan (jos allasalueella on sellainen ollut). Tai ovat olleet näissä lastenkerhoissa, ja sieltä sitten tulleet keskenään aina meidän luo. Tai ovat käyneet ostamassa jädet... Kyse siis jo kouluikäisistä, joidenkin 5-vuotiaiden en tietenkään antaisi koskaan liikkua yksin. Mutta, kaipa tuo vapaus loppuu nyt noiltakin, en mä enää uskalla antaa heidän liikkua yksin missään :(.

ja otettiin aurinkoa. Lapset oli menneet lastenkerhoon. Siihen tuli sitten yksi henkilökuntaan kuuluva tarjoilija ja kysyi meiltä, että missä teidän lapset on? Me sanottiin että kerhossa, ja sitten hän vaan oli, että okei, hän vaan ihmetteli kun heitä ei näkynyt. Oliko sitten oikeasti huolissaan, mietitytti vaan, että oliko siellä joskus sitten jotain sattunut?

Voisi kuvitella että joku isompi jo osaisi enemmän huutaa ja pistää vastaan, herättää huomiota, kun taas joku ihan pieni alle 4-vuotias olisi suurimmassa vaarassa? Tietääkö joku?

Japaniin. Siellä on todella lämpimät kesät. Vaikka ihmisiä on paljon kukaan ei ryyskää eikä töni. Japani on maailman turvallisimpia maita, ihmiset eivät lukitse siellä edes pyöriään ja olen nähnyt kuinka mies jätti lompakon ja auton avaimet kahvilan pöydälle poistuessaan vessaan. Japani on myös siisti maa, ja itse en ole siellä mitään tautia saanut toisin kuin Italiasta. Ja Japanissa on paljon ilmaisia julkisia vessoja, jotka ovat ilmaisia ja todella siistejä. On yksi niistä maista mihin lapseni vien, sitten kun hän vain ensiksi syntyy. Japaniin menossa mietityttää vain se 9 tunnin lentomatka.

Tallinnan päiväristeilyllä kävi niin, että mieheni siskon lapset (6 ja 8 v) olivat anopin ja appiukon mukana juhlissa (lounastaminen laivalla, juhlat jatkuivat myöhemmin ja sinne lasten ei ollut tarkoitus enää tulla mukaan ). Laivalla anoppi ja appiukko antoivat alsten juoksennella vapaasti ympäriinsä, he istuutuivat mukavasti tuoleihin seurustelemaan. Onneksi yksi seurueen jäesenistä WC:ssä käydessään kiinnitti huomiota , että nuoremmalle (pojalle) joku mies tarjosi isoa tukkua rahaa ja houkutteli mukaansa..... mies lähti pois kun huomasi seuruueemme jäsenen tulevan kysymään mitä asiaa miehellä on tälle pojalle....mitä olisi tapahtunut jos ei olisi puuttunut tilanteeseen??



Että ihan missä vaan voi tapahtua mitä vaan, lapsista on pidettävä huolta. Mekin matkustellaan 2 -v:n kanssa paljon sekä ulko- että kotimaassa. Pidän aina silmällä, en hetkeksikään päästä silmistäni, Nukkumaan en missään tapauksessa jätä ulos rattaissa (tai hotellihuoneeseen tms.) ellen itse istu vieressä/ole samassa tilassa (kotona nukkuu hälyttimen kanssa ulkona, en voisi ajatellakaan tekeväni samaa muualla).



Vilinässä istuu rattaissa valjaat kiinnitettynä, sylissä tai kävelee käsikädessä jommankumman kanssa.



Rannalla muuten olen kauhulla katsonut kun monet antaavat tuulisellakin säällä pikkulasten leikkiä ihan rantaviivassa ja itse löhöilevät kauempana peitolla. JOs tulee isompi aalto joka kaataa lapsen, ei lasta ole helppoa löytää koska vesi on niin sakeaa. Siis tarkoitan valtameriä :). Huiiiii...itse seison vedessä lapsen kanssa, käsivarrenmitan päässä. Ehkä olen hysteerinen, mutta minä nyt olenkin sellainen "kaikkeen varautuja" luonteeltani

me oltiin 10v sitten Hawaijilla miehen kanssa, ja se oli ihan täynnä japanilaisia. Se oli jotain aivan järkyttävää se ryysääminen. Liikkuivat vielä isoissa ryhmissä, ja joka paikkaan ryysäsivät kuin mitkäkin. Ei mitään käytöstapoja. Hissiinkin ryysäsivät ensimmäisenä vaikka muita oli ennen. Näkeehän sen ruotsinlaivoillakin, eivät he kunnioita jonoja yhtään vaan ryysäävät vaan ensimmäisenä. Mä en Japaniin lähtisi kyllä ikinä, toi Hawaijin reissu oli sen verran kamala kokemus japanilaisista.

joka vuosi etelässä ja euroopassa myös lasten kanssa, eikä ikinä ole tapahtunut mitään epämiellyttävää, edes tavaroita ei ole varastettu, lapsista nyt puhumattakaan. En ole myöskään kuullut että kenellekään muulle olisi käynyt niin. Tai okei, kerran Lontoossa kaverilta vietiin lompakko. Ollaan kyllä yleensä oltu pienissä hotelleissa, koska en hirveästi valtavista hotellikomplekseista pidä ihan muista syistä. Mutta joo, lasten kaappaukset ovat erittäin harvinaisia, ja esim. kun Madeleine McCann katosi, Englannin lehdistö löysi yhden aiemman tapauksen, jossa englantilainen 2-vuotias poika oli hävinnyt joltain Kreikan saarelta parikymmentä vuotta sitten. Ja englantilaisia on Etelä-Euroopassa lomalla joka vuosi miljoonia.

vuosittain, ja kuinka monta kaappausjuttua muistatte tuon Madeleinen lisäksi? Itse en muista yhtään, ainoastaan tuon norjalaisen tytön raiskauksen muistan lukeneeni. Eli kyllä se on todella harvinaista, että länsimaalainen lapsi kaapataan ulkomailla, kyllä siitä nousisi heti isot jutut lehtiin. Mutta, aina pitää lapsia vahtia silti, mutta ei nyt hysteerinen tarvitse olla.

ovat suurin vaara turistilapselle. Iso aalto nappaa lapsen paljon helpommin kuin aikuisen, ja moni on hukkunut myös uima-altaaseen. Näitä juttuja tapahtuu joka vuosi.

tuo sinun Hawajin kokemuksesi. En sitten tiedä, josko kohtaamillasi Japseilla unohtui pakata käytöstavat mukaan matkalle niin kuin moni suomalainenkin käyttäytyy eri tavalla ruotsinlaivalla ja etelän-lomilla. Itse olen kahdesti Japanissa käynyt (muuallakin kuin Tokiossa) eikä kertaakaan kukaan ole astunut kannoilleni kuin esim Stockalla lähes aina. Ihmiset ovat olleet todella ystävällisiä ja tarjonneet apua heti kun vain olen näyttänyt olevani hukassa kartanlukuni kanssa. Ruuhkaisissa metroissakaan kukaan ei töninyt--ihmisillä oli mentaliteetti, että jos en mahdu tuohon lähtöön niin sitten tulee uusi, jossa on varmaankin tilaa. Minusta oli mukava matkustuskohde, kun ei tarvinnut pitää kiinni lompakosta tai pelätä, että eksyisi "väärälle" alueelle, pystyi keskittymään nautintoihin ja rentoutumaan. Ja edelleenkin ihmettelen kuinka niin kuumassa maassa, jossa pitäisi olla eri bakteerit en ole saanut tautia tai mitään vaivaa. Paikat olivat hyvin siistejä todellakin toisin kuin Italiassa Roomassa.

tuo tapahtui thaimaassa, kauhistelin sitä nimittäin kun oltiin just itse lähdössä sinne lasten kanssa.

no ihan ok meni sekin reissu lasten kanssa, kuten moni muukin, mutta tarkkana pitää aina olla ja tehdä laspille selväksi että missään vilinässä, markkinoilla tai lentokentillä tms ei lähdetä mihinkään yksin vanhemman käsipuolesta.

vähän aikaa sittenhän oli lehdissäkin

olikohan se just espanjassa, kun suomalainen pari metriä edellä kulkenut muutaman vuoden ikäinen lapsi yritettiin viedä keskellä päivää. äiti lähti perään ja sai kiskottua lapsen takaisin. huh.

mutta kuka haluaa että oma lapsi on se yksi kymmenestä miljoonasta turistilapsesta joka viedään? ei siinä paljon harvinaisuudet lohduta.



ja uskon että sen takia on harvinaista että länsimaalaiset pitävät huolta lapsistaan ja vahtivat niitä. ei sen takia ettei kysyntää lapsille olisi, potentiaalisia sieppaajia. heitä on varmasti. ja paljon. kyse on vaan siitä että saavatko he tilaisuuden viedä lapsen.

Ap, oikeasti ulkomailla ei ole sen turvattomampaa kuin kotimaassa. Suomalaislapset eivät ole niin suloisia, että "ulkomaalaiset" heitä joukolla, suu kuolaa valuen vaanisivat.



Totta kai suurkaupungeissa on syytä valvoa lapsiaan, jo liikenteen ja taskuvarkaidenkin takia. Mutta että lapsia revittäisiin pedofiilien mukaan tuosta vaan... kumma, kun sellaisista ei mediassa kerrota, vaan aina ovat näitä "tutulle kävi kerran niin, että..."



Joten hiukan maalaisjärkeä peliin. Isompi riski ulkomailla on joutua auto-onnettomuuteen tai saada joku kulkutauti kuin joutua pedofiilin tai lapsikaapparin uhriksi.



Pienimmät lapset kulkevat rattaissa ja isompia pidetään vilinässä kädestä jo siksikin, etteivät eksy vanhemmistaan. Samalla tavalla siis kuin toimitaan Helsingin keskustassa...



Ja massaturistikohteille on hyviä vaihtoehtoja, joissa pääsee nauttimaan lämmöstä vähän autenttisemmilla paikoilla. Mikään ei estä vaikkapa vuokraamasta asuntoa (Interhome on loistava palvelu ja muita vastaavia on monta) ja autoa ja liikkumasta omin nokkineen.

En usko ollenkaan tuohon kertomukseen kahdesta, saman perheen siepatusta lapsesta. Moinenhan olisi valtava uutinen täällä Suomessa.



Katsoin huvikseni Hesarin arkistosta kaikki jutut vuodesta 1990 lähtien, jossa olivat sanat lapsi siepattiin.



Yhtäkään tuollaista juttua ei löytynyt, ja itsekin muistaisin moisen kohun. Lapsikaappauksissa on melkein säännönmukaisesti kyse siitä, että lapsen isä/äiti on ulkomaalainen, pariskunnalle tulee ero ja isä/äiti sieppaa lapset kotimaahansa.



Näin kirjoitti HS vuonna 2000:



"HS - Ulkomaat - 27.4.2000 -



Suomalaisten sieppaukset ulkomailla harvinaisia

Suomalaisturistien sieppaukset ulkomailla ovat äärimmäisen harvinaisia. Hallinnollinen ulkoasiainsihteeri Tuula Wakonen ulkoministeriöstä kertoo, että 1990-luvulla tahti on kuitenkin hieman kiihtynyt.



"Suomalaiset matkustavat yhä eksoottisimpiin paikkoihin maailmalla. Mitä enemmän matkustetaan, sitä enemmän tapahtuu", Wakonen arvelee.



Vuosi sitten huhtikuussa suomalaispariskunta siepattiin veneestään Afrikan rannikolla Djiboutin edustalla. Somalialaiskaappaajat pitivät pariskuntaa panttivankeinaan neljä päivää Bossasson kaupungissa Somaliassa.



----------

Kaksi yksityisellä matkalla ollutta parikymppistä suomalaismiestä joutui kurdien sieppaamaksi Itä-Turkissa vuonna 1994. Kurdit pysäyttivät tiesululla omalla autollaan liikkuneet miehet ja pakottivat nämä mukaansa vuoristoleiriinsä. Syyksi sieppaukseen itsenäistä valtiota havittelevat kurdisissit sanoivat sen, että suomalaisilta puuttui kurdien alueelleen vaatima kulkulupa.



--------------------

Myös muutama suomalainen liikemies on siepattu Venäjällä. Wakosen mukaan kyse ei ole ollut varsinaisesti sieppauksista vaan laittomasta vapaudenriistosta, joka johtui liikeasioiden selvittelystä. Usein kyseessä olivat maksamattomat velat.



Lisäksi 1990-luvulla on siepattu kymmenkunta suomalaislasta Suomesta ulkomaille. Sieppari on yleensä ollut lapsen ulkomaalainen isä.



-----------------"



Jo tuostakin pitäisi ap:n tehdä johtopäätös, että hänen on turha jättää matkustamatta siepparipelon takia.



Pikemminkin kannattaa kysyä itseltään, onko tuo pelko tekosyy, joka peittää jotain muuta taakseen. Yleistä pelkoa lasten takia, arkuutta matkustaa tms.

sitten jo aikalialla vain huonoa tuuria jos käy niinkuin vaikkapa Jolon saarella indonesiassa aikoinaan, todennäköisempää on jäädä auton alle suomessa tai joutua hirvikolariin.



mutta ennakoimalla ja maalaisjärjellä pärjää pitkälle, eikä sitä kannata tuon pelon vuoksi kotiinsakaan linnoittautua ja sille hysterialle antaa voittoa.