Mitä syömistä erittäin nirsolle?

mutta turha niillekkään on tunkee evästä suuhun jos kaikki pursuu pois.



Eskarilaisen pitää osasta jo syödä nirsoilematta.



Maksalootaa ei suositella ihan viikon kuuria...

Maksalaatikko vastaan nälkiintyminen?

Kyse oli siitä että vain ani harvat ruuat kelpaa.

eli ei sitä ihan kuinka paljon vaan voi syödä, mieluummin sitten syököön vaikka niitä karjalanpiirakoita.

sanoo kuka? Moni aikuinenkin on luonnostaan nirso, se ei ole siis mikään opittu piirre, vaan jotkut vaan ovat nirsoja luonnostaan. Nirsous on yleensä myös perinnöllistä.

ei meillä lapset oikeestaan syö mitään esim silloin kun on hammas irtoamassa tai puhkeamassa tai flunssassa.

Pari kolme päivää menee liki syömättä. Hengissä ovat



Mites ap jos kasvattais sitä ruokahalua? hiihtoa, luistelua, ulkoilua ja sit pöytään.... tarjolle jotain toiseksi parasta?? ei niitä mitkä menee varmasti

Maksalaatikko vastaan nälkiintyminen?

Ei tässä maassa ketään lasta päästetä nälkään kuolemaan. Jos maksalaatikko menee, entä maksaton maksalaatikko eli riisipuuro + rusinat?

Tarinasi kuulostaa hyvin tutulta.

Ainoa ero meillä on se että meillä lapsi syntyi keskosena, joten uskon osittain syömisvaikeuksien oikeasti juontavan juurensa sieltä.

Mutta mitä syömiseen tulee, voin kertoa et nuo ruokamäärät kuulostavat tutuilta. Mä olin joskus niin väsynyt tuohon ruokatouhuun, et tuntui oikeasti et sekoan itsekin. Sit lapsen ollessa 2v. päätin et lopetan tuputtamisen . Jos ei oikeasti syö niin sit kuolee.Ja sillä oli usko tai älä ihme vaikutus lapseen.Hän rupesi pikku hiljaa haluamaan erilaisia juttuja, mitä ei aikaisemmin olisi koskaan syönyt.Hän meni tarhaan 3,5v.Siellä vasta muiden esimerkistä tilanne parani meillä normaalimmaksi.Ja muistan et vasta joskus 4-5v. söi ekan kerran esim. näkkileivän.

Mä suosittelisin et hölläät otetta ja katot onko sillä mitään vaikutusta lapseen.Mä uskon vahvasti myös et tuollainen on psyykkistä ja et lapsen tapa osoittaa et minuahan ei määräillä.

sanoo kuka? Moni aikuinenkin on luonnostaan nirso, se ei ole siis mikään opittu piirre, vaan jotkut vaan ovat nirsoja luonnostaan. Nirsous on yleensä myös perinnöllistä.

Mitä tulee koulunkäynnistä jos ei syödä? ei mitään

Aikuisten ihmisten nirsoilu on minusta taas erittäin huonoa käytöstä. Kotonaan toki jokainen aikuinen voi tehdä niinkuin lystää, mutta ei esim toisten tarjoiluille nirsoilla.

Nirsoilu on opitttua

jos lapsi nyt kuitenkin jotain syö, ei ole jatkuvasti sairaana, kasvaa kuitenkin jotenkin, saa vitamiineja sit vaikka sieltä purkista, niin älä turhia stressaa. Jos olisi pieni vauva kyseessä, niin olisi eri juttu, koska hän ei osaisi kertoa jos joku on vikana. Tuonikäinen kuitenkin osaa sanoa jos joku on vikana, hänelle vaan ehkä se ruoka ei ole mikään "juttu". Ei ole mulle itsellenikään, minäkin voisin ihan hyvin elää pelkällä näkkileivällä, en saa ruoasta sen enempää mitään nautintoa. Unohda vähäksi aikaa koko juttu, anna lapsen syödä mitä syö (kunhan nyt jotain syö!), äläkä ns. nosta kissaa pöydälle. Se vaan aiheuttaa lisästressiä lapselle. Meillä erittäin nirson lapsen sai syömään vihanneksia sillä tavalla, että tehtiin dippilautanen, johon laitettiin pikkuporkkanoita, kirsikkatomaatteja, juustopaloja, kukkakaalia, viinirypäleitä yms. Siihen lisäksi sitten erilaisia dippikastikkeita. Ne laitettiin isolle tarjottimelle, ja se sitten nostettiin olohuoneen pöydälle ja siinä koko perhe yhdessä söi sitä "herkkulautasta" samalla kun katsottiin tv:tä (oli usein sellainen lauantai-illan juttu). Huomaamattaan tyttökin söi ihan reippaasti vihanneksia, koska se oli niin kiva "ohjelmanumero" perheen kesken.

Mitä tulee koulunkäynnistä jos ei syödä? ei mitään

Aikuisten ihmisten nirsoilu on minusta taas erittäin huonoa käytöstä. Kotonaan toki jokainen aikuinen voi tehdä niinkuin lystää, mutta ei esim toisten tarjoiluille nirsoilla.

Nirsoilu on opitttua

Kyllä koulunkäynti meni mulla erittäin hyvin, vaikka se ruokailu siellä ei ollutkaan se pääjuttu. Söin sen mitä söin, ja that´s it. Nirsoilu ei todellakaan ole opittua, vaan se on perinnöllistä! Kaikille se ruoka ei ole mikään "juttu"!

lapsi ei kasva ja että on sairaaloissakin käynyt,ja ravintoterapeutilla?Näin mä ainakin käsitin?

Moni aikuinenkin on luonnostaan nirso, se ei ole siis mikään opittu piirre, vaan jotkut vaan ovat nirsoja luonnostaan. Nirsous on yleensä myös perinnöllistä.

eli syön reippaasti kaiken mitä meillä on pöydässä. Inhoaisin esimerkiksi sianlihakastiketta, mutta meillä ei sitä koskaan ole. Lapsi ei ole ikinä nänyt meillä kenenkään nirsoilevan.

Mutta uskon että tämä on jossain geeneissä syvällä... Itse esimerkiksi en pidä että ruokia sotketaan keskenään. En esim pidä siitä että kastike kaadetaan ruuan päälle niin että vihannekset ja salaattikin ui siinä. Lapsella on mielestäni jotain samanlaista meneillään.

Yksi työkaverini on ihan järkyttävän nirso. On erittäin harvoja ruokia joita hän syö kakomatta, aina se nostelee lautasen reunalle jotain kökköjä ja irvistelee ja näykkii ruokaansa. Ihan kamalaa katsottavaa. Tekisi mieli huutaa että miksi ihmeessä yleensä syöt kun se on noin vaikeaa.

ruokaa on niin paljon tarjolla että ollaan alettu kuvitella että siitä voi sitten hyljeksiä..



Luulempa että jos länsimaalaiset lähtis tuonne Afrikkaan elämäntapa kouluun niin kelpais ....

- lapsi mukaan kauppaan ja saa valita ihan mitä tahansa hedelmiä ja vihanneksia. Yleensä löytyy 3, jopa 4 erilaista mitä kuvitteelee voivansa ainakin maistaa.



- Yllättäen pakastemarjat (ei sekaisin eri lajisia marjoja keskenään) maistuvat mutta vain ilman sokeria



- Leipä maistuu, mutta vain jos siihen ei ole laitettu yhtään margariinia ja jos siinä ei ole "nippuloita". Juusto ei kelpaa eikä levitteet, aina siis kinkkusivu kuivan leivän päällä.



- riisi ja makarooni jopa perunat maistuu yksinään, lihapalat yksinään, mutta ei koskaan kastikkeessa sekaisin



- hedelmäsalaattia syö tosi mielellään, etenkin jos on itse leikannut kaikkien hedelmät (tietää näin, että siellä ei ole mukana "ällötyksiä"



- jogurtti maistuu, jos on aivan sileää (ei saa olla marjanjyviä tai hedelmäklönttejä)



- uuden maun voi saada ruokalistalle, jos ottaa lapsen mukaan ruoanvalmistukseen. Me ostimme lasten keittokirjan ja sieltä on itse valinnut mitä voisi maistaa itsetehtynä





Ja joo tuomitkaa vaan, mutta nirsojen lasten vanhemmat kyllä ymmärtävät tämän. Meilläkin eikoinen ja kuopus syövät kuin possut ihan mitä vaan ja hyvällä ruokavaliolla, vain tämä keskimmäinen on sellainen, jolle ei ruoka maistu juuri laisinkaan. Asiaan vaikuttaa ehkä lievä asperger sekä allergiat?

eli ei se siitä yltäkylläisyydestä kiinni ole...

http://yle.fi/uutiset/arkisto/2003/10/tutkimus_lapset_nirsoja_luonnosta…

aikuisella siis. Lapsi voi tehdä sitä ihan valtataistelun nimissä ja nautinnonhaluaan... siis kun haluasi jotain lempparia.



Nyt minä ymmärrän sen miksi kouluruoka ei kelpaa, se heitetään roskiin, hedelmillä ja kasviksilla nakellaan kavereita. Sit mennään lähikauppaan ostamaan munkit

Kotoa opittua. Periytyvää se ei voi olla kun näin ei 70- ja 80 luvulla kouluissa tapahtunut.

Kävi myös tipassa kuivumisen takia ja heille ainakin ohjeistettiin et joka päivä on juotava 1 apteekista saatava lisäravinne,nimeä en muista mutta on muutaman desin purkki suklaanmakuista litkua jossa on 500kcal ja ravinteita.siinä tulee se välttämätön ja muuten syö miten syö.tosta juomasta puhutaan lapselle lääkkeenä ei ruokana ja sen hän juo joka ikinen päivä aamuisin jollain keinolla,niin ja neuvottiin juomaan mielellään kerralla ettei korvaa pitkin päivää lipitettynä vähäisiäkin ruokia.

ehkä joskus kivikaudella oli noin, mutta ihminen muuttuu maailman mukana.

Nykyään nirsoillaan sen takia kun on herkkuja. Syödään niitä mielummin, ja sitten kun on tämän napostelukulttuuri että koko ajan suu käy. Ei ole nälkää enää koskaan, ja jos joskus on siihen heitetään joku patukka.

ja nirsoilu on periytyvää, siitä on monia tutkimuksiakin. Ja kuten tuossa yhdessä artikkelisakin sanotaan, se on ollut jopa selviytymiskeino.

pienenä ruokapöydässä oppii sen vanhana taitaa. Eli joko kokeilemaan eri ruokia tai nirsoilemaan