Miehen rothwayler Tim näyttää kulman koirille paikan.

Sitten meillä on tää Tim. Se ei ole mikään hihnan päässä vikisevä puudeli, vaan aito ja rehellinen ROTHWAYLERSSI, jolla on asenne kohdallaan. Kun Tim astuu kadulle, siellä alkaa välittömästi hiljainen hetki muut koirat ja niiden omistajat kääntävät katseensa maahan ja ottavat hatkat. Ne tietävät, että nyt tulee korttelin sheriffi paikalle.

Timillä on se sama vika kuin isännällään: se ei pyydä tilaa, se ottaa sen. Jo pikkupentuna se huusi kerrostalossa sellaisella baritonilla, että isännöitsijällä meni aamukahvit väärään kurkkuun ja valitusrumba alkoi heti. Mutta se on johtajuutta, se on sitä kuuluisaa alfa-energiaa. Tim on ensiluokkainen sotalaiva, palkintokaapit on täynnä kiiltävää ja käytös on herrasmiesmäistä silloin kun sille päälle sattuu.

Se on tasan tarkkaan isäntänsä kuva: kova luonne, joka ei kumarra ketään, ja jopa talon mamma tietää paikkansa, kun kaksi tällaista alfa-urosta täyttää huoneen. Se on se Viikingin veri, joka virtaa niin miehessä kuin koirassakin. Siinä ei paljoa selittelyjä kaivata, kun katsotaan kuka on kukkulan kuningas. Siinä me mentiin, kaksi sataakahtakymmentä kiloa puhdasta suomalaista terästä ja yksi neliapilainen Rottweiler, joka painaa enemmän kuin useimmat punaviiniä lipittävät runonlausujat yhteensä. Tim käveli siinä rinnalla kuin tankki, rinta rottingilla ja katse sellainen, että se sanoi kaikille vastaantulijoille: Tervetuloa helvettiin, tästä ette ohi kävele.

Sitten sieltä tuli joku sateenkaarenvärisissä trikoissa hölkkäävä maratoonari, joka ei älynnyt siirtyä pientareelle. Se yritti jotain mutista etuoikeuksistaan, mutta Tim antoi sellaisen matalan murinan, että kaverin syke nousi välittömästi kahteensataan ilman yhtäkään juoksuaskelta. Mä katsoin sitä tyyppiä silmiin ja totesin, että täällä Suomessa on isännät ja sitten on ne, jotka väistää ja sä et näytä isännältä. 

Siinä ei paljoa selittelyjä kaivattu. Se kaveri teki uukkarit niin nopeasti, että lenkkarit savusi. Me jatkettiin Timin kanssa matkaa, ja mä tiesin, että siinä on koira, joka ymmärtää elämän peruslain: Voima on nopeutta, ja vahvin on aina paras omassa lajissaan. Me ei pyydetä anteeksi olemassaoloamme, me vaan ollaan olemassa ja muut saa sopeutua siihen. Se on sitä Viikingin perintöä, ja Tim on sen perinnön paras vartija.

Vierailija kirjoitti:

Osaako koira kierrepotkun?

Mulle tuli ihan sama mieleen, mutta kerkesit ensin. 

Vierailija kirjoitti:

Sitten meillä on tää Tim. Se ei ole mikään hihnan päässä vikisevä puudeli, vaan aito ja rehellinen ROTHWAYLERSSI, jolla on asenne kohdallaan. Kun Tim astuu kadulle, siellä alkaa välittömästi hiljainen hetki muut koirat ja niiden omistajat kääntävät katseensa maahan ja ottavat hatkat. Ne tietävät, että nyt tulee korttelin sheriffi paikalle.

Timillä on se sama vika kuin isännällään: se ei pyydä tilaa, se ottaa sen. Jo pikkupentuna se huusi kerrostalossa sellaisella baritonilla, että isännöitsijällä meni aamukahvit väärään kurkkuun ja valitusrumba alkoi heti. Mutta se on johtajuutta, se on sitä kuuluisaa alfa-energiaa. Tim on ensiluokkainen sotalaiva, palkintokaapit on täynnä kiiltävää ja käytös on herrasmiesmäistä silloin kun sille päälle sattuu.

Se on tasan tarkkaan isäntänsä kuva: kova luonne, joka ei kumarra ketään, ja jopa talon mamma tietää paikkansa, kun kaksi tällaista alfa-urosta täyttää huoneen. Se on se Viikingin veri, joka virtaa niin miehessä kuin koirassakin. Siinä ei paljoa selittelyjä kaivata, kun katsotaan kuka on kukkulan kuningas. Siinä me mentiin, kaksi sataakahtakymmentä kiloa puhdasta suomalaista terästä ja yksi neliapilainen Rottweiler, joka painaa enemmän kuin useimmat punaviiniä lipittävät runonlausujat yhteensä. Tim käveli siinä rinnalla kuin tankki, rinta rottingilla ja katse sellainen, että se sanoi kaikille vastaantulijoille: Tervetuloa helvettiin, tästä ette ohi kävele.

Sitten sieltä tuli joku sateenkaarenvärisissä trikoissa hölkkäävä maratoonari, joka ei älynnyt siirtyä pientareelle. Se yritti jotain mutista etuoikeuksistaan, mutta Tim antoi sellaisen matalan murinan, että kaverin syke nousi välittömästi kahteensataan ilman yhtäkään juoksuaskelta. Mä katsoin sitä tyyppiä silmiin ja totesin, että täällä Suomessa on isännät ja sitten on ne, jotka väistää ja sä et näytä isännältä. 

Siinä ei paljoa selittelyjä kaivattu. Se kaveri teki uukkarit niin nopeasti, että lenkkarit savusi. Me jatkettiin Timin kanssa matkaa, ja mä tiesin, että siinä on koira, joka ymmärtää elämän peruslain: Voima on nopeutta, ja vahvin on aina paras omassa lajissaan. Me ei pyydetä anteeksi olemassaoloamme, me vaan ollaan olemassa ja muut saa sopeutua siihen. Se on sitä Viikingin perintöä, ja Tim on sen perinnön paras vartija.

12 vuotta vanha aloitus, SUKSI VIT TUUN ÄÄLIÖ.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitten meillä on tää Tim. Se ei ole mikään hihnan päässä vikisevä puudeli, vaan aito ja rehellinen ROTHWAYLERSSI, jolla on asenne kohdallaan. Kun Tim astuu kadulle, siellä alkaa välittömästi hiljainen hetki muut koirat ja niiden omistajat kääntävät katseensa maahan ja ottavat hatkat. Ne tietävät, että nyt tulee korttelin sheriffi paikalle.

Timillä on se sama vika kuin isännällään: se ei pyydä tilaa, se ottaa sen. Jo pikkupentuna se huusi kerrostalossa sellaisella baritonilla, että isännöitsijällä meni aamukahvit väärään kurkkuun ja valitusrumba alkoi heti. Mutta se on johtajuutta, se on sitä kuuluisaa alfa-energiaa. Tim on ensiluokkainen sotalaiva, palkintokaapit on täynnä kiiltävää ja käytös on herrasmiesmäistä silloin kun sille päälle sattuu.

Se on tasan tarkkaan isäntänsä kuva: kova luonne, joka ei kumarra ketään, ja jopa talon mamma tietää paikkansa, kun kaksi tällaista alfa-urosta täyttää huoneen. Se on se Viikingin veri, joka virtaa niin miehessä kuin koirassakin. Siinä ei paljoa selittelyjä kaivata, kun katsotaan kuka on kukkulan kuningas. Siinä me mentiin, kaksi sataakahtakymmentä kiloa puhdasta suomalaista terästä ja yksi neliapilainen Rottweiler, joka painaa enemmän kuin useimmat punaviiniä lipittävät runonlausujat yhteensä. Tim käveli siinä rinnalla kuin tankki, rinta rottingilla ja katse sellainen, että se sanoi kaikille vastaantulijoille: Tervetuloa helvettiin, tästä ette ohi kävele.

Sitten sieltä tuli joku sateenkaarenvärisissä trikoissa hölkkäävä maratoonari, joka ei älynnyt siirtyä pientareelle. Se yritti jotain mutista etuoikeuksistaan, mutta Tim antoi sellaisen matalan murinan, että kaverin syke nousi välittömästi kahteensataan ilman yhtäkään juoksuaskelta. Mä katsoin sitä tyyppiä silmiin ja totesin, että täällä Suomessa on isännät ja sitten on ne, jotka väistää ja sä et näytä isännältä. 

Siinä ei paljoa selittelyjä kaivattu. Se kaveri teki uukkarit niin nopeasti, että lenkkarit savusi. Me jatkettiin Timin kanssa matkaa, ja mä tiesin, että siinä on koira, joka ymmärtää elämän peruslain: Voima on nopeutta, ja vahvin on aina paras omassa lajissaan. Me ei pyydetä anteeksi olemassaoloamme, me vaan ollaan olemassa ja muut saa sopeutua siihen. Se on sitä Viikingin perintöä, ja Tim on sen perinnön paras vartija.

12 vuotta vanha aloitus, SUKSI VIT TUUN ÄÄLIÖ.

Rothwayler never dies.

No jo on köppänen mies, on siinä naapureilla naurussa piteleminen.

Se kakan vääntö olis voinu olla tehokkaampi, olis tullu kunnon fiikki vaikutelma heille pelotteeksi, nyt vaan kattovat et mikä teinimeuhkaaminen sillä on menossa :-)

Ei jumalauta.. vedet lentää silmistä ku naurattaa..

Ap:n mies tarvitsee kipeästi menttaalihuoltoa... Sihisevä mies koivun kimpussa.. ei ei ei... XD

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitten meillä on tää Tim. Se ei ole mikään hihnan päässä vikisevä puudeli, vaan aito ja rehellinen ROTHWAYLERSSI, jolla on asenne kohdallaan. Kun Tim astuu kadulle, siellä alkaa välittömästi hiljainen hetki muut koirat ja niiden omistajat kääntävät katseensa maahan ja ottavat hatkat. Ne tietävät, että nyt tulee korttelin sheriffi paikalle.

Timillä on se sama vika kuin isännällään: se ei pyydä tilaa, se ottaa sen. Jo pikkupentuna se huusi kerrostalossa sellaisella baritonilla, että isännöitsijällä meni aamukahvit väärään kurkkuun ja valitusrumba alkoi heti. Mutta se on johtajuutta, se on sitä kuuluisaa alfa-energiaa. Tim on ensiluokkainen sotalaiva, palkintokaapit on täynnä kiiltävää ja käytös on herrasmiesmäistä silloin kun sille päälle sattuu.

Se on tasan tarkkaan isäntänsä kuva: kova luonne, joka ei kumarra ketään, ja jopa talon mamma tietää paikkansa, kun kaksi tällaista alfa-urosta täyttää huoneen. Se on se Viikingin veri, joka virtaa niin miehessä kuin koirassakin. Siinä ei paljoa selittelyjä kaivata, kun katsotaan kuka on kukkulan kuningas. Siinä me mentiin, kaksi sataakahtakymmentä kiloa puhdasta suomalaista terästä ja yksi neliapilainen Rottweiler, joka painaa enemmän kuin useimmat punaviiniä lipittävät runonlausujat yhteensä. Tim käveli siinä rinnalla kuin tankki, rinta rottingilla ja katse sellainen, että se sanoi kaikille vastaantulijoille: Tervetuloa helvettiin, tästä ette ohi kävele.

Sitten sieltä tuli joku sateenkaarenvärisissä trikoissa hölkkäävä maratoonari, joka ei älynnyt siirtyä pientareelle. Se yritti jotain mutista etuoikeuksistaan, mutta Tim antoi sellaisen matalan murinan, että kaverin syke nousi välittömästi kahteensataan ilman yhtäkään juoksuaskelta. Mä katsoin sitä tyyppiä silmiin ja totesin, että täällä Suomessa on isännät ja sitten on ne, jotka väistää ja sä et näytä isännältä. 

Siinä ei paljoa selittelyjä kaivattu. Se kaveri teki uukkarit niin nopeasti, että lenkkarit savusi. Me jatkettiin Timin kanssa matkaa, ja mä tiesin, että siinä on koira, joka ymmärtää elämän peruslain: Voima on nopeutta, ja vahvin on aina paras omassa lajissaan. Me ei pyydetä anteeksi olemassaoloamme, me vaan ollaan olemassa ja muut saa sopeutua siihen. Se on sitä Viikingin perintöä, ja Tim on sen perinnön paras vartija.

12 vuotta vanha aloitus, SUKSI VIT TUUN ÄÄLIÖ.

Näissä klassikoissa on enemmän laatua kuin kymmenessä nykyisessä. Taso on laskenut tosi paljon 12 vuodessa. 

Ap, kuinka usein miehesi astuttaa itseään Timillä?

Vierailija kirjoitti:

Ap, kuinka usein miehesi astuttaa itseään Timillä?

Ainoastaan viikonloppuisin. Arkisin minä nuoletan itseäni OnlyFans-kanavalla.

Ap

Ihana Tim.

Vierailija kirjoitti:

Ap, kuinka usein miehesi astuttaa itseään Timillä?

Tämä on nykyään aihe vapaan laatua. Eläimiin sekaantuminen, mt-ongelmaiset viestit ja huumehörhöt. Kyllä tulee ikävä vanhaa aihe vapaata ennen persujen jytkyjä ja avohoitotapausten kirjoituksia.