6,5-vuotias poika arahko ja kömpelö liikkuja, muuttuukohan tilanne vielä?

luonteeltaan hieman varovainen ja kömpelö liikkeissään. Poikaa on aina rohkaistu liikkumaan mutta pakottaa ei voi eikä saa. On tärkeää yrittää löytää jokin liikuntamuoto joka sopii varovaiselle lapselle, tällä pojalla se on ollut ratsastus. Pientä " eteenpäinpotkimista" kannattaa kyllä harrastaa sillä nämä lapset jäävät helposti ulkopuolisiksi kun eivät uskalla osallistua kaikkeen vaikka monesti ehkä toisaalta haluaisivatkin. Toisaalta on tärkeää hyväksyä lapsi sellaisena kuin on, kaikista ei tarvitse tulla jääkiekkoilijoita tai muiden rajujen lajien harrastajia. Asperger lapsilla on usein tunne ulkopuolisena olemisesta ja sen vuoksi onkin tärkeää yrittää löytää joku juttu jota voi harrastaa muiden lasten kanssa, ei välttämättä liikuntaharrastus vaan jokin missä voi tuntea olevansa hyvä. Toisaalta liikunta on tärkeää ja auttaa osaltaan koordinaatiokyvyn kehittymistä. Itse kömpelyys aiheuttaa jo sinänsä ongelmia, pikku onnettomuuksia sattuu useammin ja aiheuttaa epäonnistumisen tunteita.

poika pitää hirmuisesti eläimistä ja se voisi olla tosi mukava harrastus hänelle. Mites on nykyisin, kiusataanko ratsastusta harrastavia poikia? Parikymmentä vuotta sitten en tuntenut itse yhtään ikäistäni poikaa joka olisi ratsastanut. Onko sitten pojalle liian kumma harrastus ikätoveireiden mielestä?

Suosittelisin vaikka judoa, karatea .... sinne voi ihan hyvin mennä arahko ja kömpelökin tai sitten jokin temppuratakoulu tms.

Kyllä ne molemmat ovat nimenomaan Aspergerin syndrooman oireita.

sikin Asperger, niin paljonkohan liikunta voisi auttaa siinäkin tapauksessa, ts. voiko Asperger-lasta kuntouttaa liikunnallisesti?

sitä enemmän siitä on hyötyä.



3-vuotiaana voi vallan hyvin mennä tanssiin/jumppaan tms.



Minusta futis ei ole paras aloitusharrastus, koska siinä tulee se ryhmäpaine mukaan ja muut saattavat hikeentyä kömpelykseen.



Parempi siis sellainen, jossa lapsi liikkuu enempi omaan tahtiin ja monipuolisesti ilman joukkueurheilun painetta.

Siis arkuus ja kömpelyys eivät tee lapsesta Asperger-lasta. Onko neuvolassa puututtu liikunnaliseen kehitykseen ja arkuuteen tai eskarissa tai päivähoidossa? Hyvä, että olette aloittaneet liikunnallisen harjoituksen. Jos asia vaivaa, ota yhteyttä neuvolaan tai kouluterveydenhoitoon, toimintaterapeutin testeillä saisitte jo asiaan paljon selvyyttä.

hellitä omista odotuksistasi.

on kyllä karhunpalvelus lapselle.



Pitääkö siis ärräviat, höröhampaat, kömpelyydet ja arkuudet tietoisesti jättää korjaamatta?

Edelleenkin suosittelisin esim. judoa ja jotain temppuratakoulua ... mitä enemmän lapsi liikkuu sitä enemmän taidot kasvavat. Eikä todellakaan ole liian myöhäistä aloittaa nyt. Jos toimintaterapeutille ja fysioterapeutille olisi mahdollisuus päästä, niin kannattaa käydä. Älkää unohtako myöskään pyöräilyä, uintia, kiipeilyä, hiihtoa, luistelua jne.

juttelevat helposti tuntemattomille ihmisille, haluavat olla keskipisteenä juhlissa ym. Ainahan on keskimärinkömpelömpiä lapsia, eikä todellakaan tarkoita aspergeria.

entä jos se onkin vain ominaisuus?



ja joo, kyllä minusta ainakin hörökorvien pitää antaa olla.

mutta minusta sen lajin ei pitäisi olla mikään sellainen, jonka kautta yritetään koulia lapsesta päinvastaista kuin mikä hän on. Vaan jotain sellaista liikuntaa mistä lapsi tykkää ja saa onnistumisen kokemuksia!!!

mutta ei se tarkoita sitä, etteikö kömpelöä lastakin voisi auttaa vähemmän kömpelöksi. Ei se ole paha asia.

eikä osoittaa omaa pettymystään, kun lapsi ei täytäkään kaikkia odotuksia: esim. poika ole mikään jalkapallovirtuoosi.



Hyvä itsetuntoinen kömpelö on voitto verrattuna itseään halveksivaan puolikömpelöön.



t.15

painostamisesta ja pettymyksistä??

käsitys siitä millainen pojan pitää olla.



Hänellähän ei ole minkäänlaista liikuntavammaa, eikä neuvolassa asiaa ole pidetty mitenkään ongelmallisena. Silloin on mahdollista, että hän ei vain satu täyttämään ap:n ihannepoikakuvaa.



t. 15

umaan! Mutta se judo voisi olla hyvä lisä. Onko judossa jotain sellaista, mikä olisi erityisen hyvä liikuntamuoto kömpelöille lapsille? Olisin kiinnostunut kuulemaan lisää.

Toimintaterapiaa on saatu vuosikausia. Judo oli toimintaterapeutin suositus ja oikeaan osui, laji on todella kiva. Jokainen etenee taitojensa mukaan, judo kehittää kehon hallintaa (koordinaatiota) ja meillä lapset 7 v ja 9 v ovat nyt jo ihan normaaleja liikunnallisilta taidoiltaan ja liikunnasta innostuneita. Huono karkea motoriikka heijastuu helposti oppimiskykyyn monissa kouluaineissa ja ennenkaikkea lapsen itsetuntoon eli siitä vaan judoa kokeilemaan. Jos ja kun jalkapallo myös tuntuu kivalta, niin pitäkää sekin harrastuu myös. Judo-ohjaajalle voi jo etukäteen kertoa lapsen olevan arka ja kömpelöhkö, niin osaa heti ohjata oikein ja kannustaa.

tasapainoa.



Alkuperäinen murheeni ketjussa oli siis, mahtaako kömpelöstä pojasta vielä voida tulla " sujvuvaliikkeisempi" kaveri myöhemmällä iällä. Mutta näistä liikuntamuotovinkeistä on ollut suurta hyötyä!



Ja meillä poika on saanut kyllä kasvaa hyvinkin rauhassa ihan sellaiseksi kuin on halunnut, pikemminkin herään nyt vasta siihen, että olisi pitänyt ehkä kannustaa liikkumaan enemmän jo kun oli pienempi. Pienenä kömpelyys vaan menee jotenkin siihen taaperouden piikkiin, niin ettei osaa olla riittävän huolestunut.



Hlökohtaisesti tiedän aikuisia ihmisiä, jotka ovat katkeria omille vanhemmileen siitä, että nämä eivät ole ohjanneet heitä liikkumaan nuorella iällä, koska nämä hlöt ovat kärsineet siitä mm. murrosiässä.



Rakastamme pientä poikaamme äärettömästi, ja hän on meille täydellinen sellaisena kuin on. Haluamme kuitenkin hänen parastaan, ja haluamme tukea ja auttaa häntä nyt, kun kömpelyyteen voi vielä ehkä vaikuttaa leikinomaisesti. Ja poikakin nauttii esim. tuosta jalkapallosta valtavasti, joten mikä sinusta liikunnan tukemisessa siis mättää?