6,5-vuotias poika arahko ja kömpelö liikkuja, muuttuukohan tilanne vielä?

ja olen iloinen, että olin väärässä.



Noin yleisesti minnua määttää se, että pojilta odotetaan sukupuolensa takia, että he olisivat kaikki todella hyviä jääkiekossa ja jalkapallossa, vaikka jonkun pojan lahjat voisivat viitata vaikka trumpetinsoittoon ennemmin. Trumpetinsoiton harrastajankin on tietysti hyvä harrastaa kunto- ja hyötyliikuntaa, ei ne toisiaan poissulje. Mutta kaikessa ei tarvitse olla paras.

ei kerran tykkää niin ei tykkää. Vähän tuon soitonopettelun vuoksi jäi liikuntaharrastuksen hommaaminenkin, kun en halunnut kahta harrastusta silloin vielä pienelle lapselle (aloitti soittamisen siis kun oli 4v).



Ja varalta selvennykseksi: en siis oikeasti ihan hammasta purren lasta sinne retuuttanut, vaan kyllä lapsi oli itsekin (ajoittain) innostunut. Ei siitä kuitenkaan oikein sellaista sydänharrastusta tullut, ja vaikka tunneilla oli pojan mielestä kivaa, niin harjoittelu oli työn ja tuskan takana, joten päätettiin yhteistuumin lopettaa.



Eli vaikka väen vängällä koitin kasvattaa " herkkää musikaalista poikaa" (noin niin kuin vähän karrikoidusti ilmaistuna), niin perinteinen jalkkis sitä kuitenkin aidosti kiinnosti.

Ei kai nyt kukaan 4-vuotiaalle hommaa soittoharrastusta, jossa on läksyt ja kaikki. Ja vielä väen väkisin puurra niitä läksyjä?



Haloo...

..ei pärjännyt joukkuelajeissa ym

Sen sijaan elämässä on mennyt hyvin: vaimo, lapsia, hyvä ura, kaikki kunnossa.

Että ei kaikista tarvitse tulla urheilijoita.

Liikunta tosin on hyvä harrastus jo ihan terveyden takia.

Lapsen elämä vaan tulisi olemaan helpompaa, kun liikuntatunnit eivät ole painajaisia ja lapsi tule kiusatuksi! Ja ihan oikeasti kaikkea oppimista helpottaa se, että karkeamotoriset perustaidot ovat kunnossa. Ap:n lapsi saa ne varmasti kuntoon.

pyörällä ajon opettelussa on tosi arka, hiihtämään oppi kunnolla vasta tänä talvena, luistelee mutta vielä mielestäni aika horjuvasti. Fudiksesta tai ylipäätänsä mistään joukkuelajista ei ole kiinnostunut pätkääkään.



Sen sijaan osaa kyllä mainiosti uida kroolia, selkää ja koiraa ja rakastaa puissa kiipeilemistä (kunhan vaan mukana on aikuinen joka auttaa alas!). Pitää myös potkulautailemisesta ja trampoliinista.



Pienempänä kävi jumpassa, josta piti kovasti, mutta huomasin hänen silti olevan aika kömpelö muihin verrattuna. Meilläkin uusi urheiluharrastus hakusessa, mutta ei ole vielä löytynyt sopivaa, tällä paikkakunnalla kun ei ole enää sopivaa jumpparyhmää.



Ja todellakin kannattaa tukea lasta liikunnassa, muuten tulee kyllä liikuntatunnit koulussa olemaan tosi tuskallisia.

aspergeria. Ei sosiaalista tilannetajua eli menee höpöttämään omia juttujaa vieraille, on itsekäs ja haluaa leikkiä vain omilla ehdoillaan. Määräilee muita lapsia ja saa raivareita helposti. Onko teillä tallaista?

eli tietää esim. dinosauruksista ja eri aikakausista " kaiken" . Lukee kirjoja päivät pitkät ja laskee sujuvasti allekkain yhteen- ja vähennyslaskuja.



Leikkii hetken ikäistensä kanssa (jos leikki on sellainen, että se kiinnostaa itseään), mutta sitten jo vetäytyy lukemaan tai puuhailemaan jotain omia juttuja. Kiinnostuksen kohteet vaihtuvat aikakausittain, mutta nyt ovat in siis nuo dinosaurukset. Hirvittävän herttainen ja suloinen poika, mutta suuttuu (etenkin itselleen) todella helposti. Keksii mielellään omia sääntöjä (esim. ei halua askarrella tai leipoa ohjeen mukaan vaan keksii aina mieluummin itse).



Joskus tuntuu, että on myös hieman ääniyliherkkyyttä, eli kun keskittyy esim. telkkariohjelmaan ei kestä sitä että joku pälisee vieressä (vaikka puhuisi hiljaisella äänellä).

niin ja ei siis todellakaan pidä mistään tilaisuuksista missä on paljon ihmisiä (esim. jalkapallon peluu). Kylään lähtemiset ovat välillä yhtä tuskaa ja kaikkein mieluiten olisi aina kotosalla ja oman perheen parissa.



Siirtymätilanteet tekemisestä toiseen ovat ajoittain hankalia ja jos joutuu vieraasee tilanteeseen kaikki menee hyvin jos tilanne etenee niin kuin on alunperin kerrottu. Jos tilanteessa tapahtuu joku muutos poika saattaa suuttua eikä välttämättä halua tehdä enää jotain kivaa tekemistä laisinkaan.





Esim. jos olemme menossa mummon luokse kylään ja sieltä olisi tarkoitus vaikka lähteä yhdessä marjaan oman perheen ja mummon sekä ukin kanssa, poika ei välttämättä kestä sitä, jos marjareissu vaihtuisi vaikka kalastusreissuksi ystäväperheen kanssa vaikka muuten pitäisi kalastuksesta yhtä paljon kuin marjastuksesta.

5-vuotisneuvolan seulassa jäätiin kiinni motorisissa testeissä tasapainon puolieroista. Olemme siitä asti käyneet fysioterapeutin kontrolleissa puolivuosittain, toimintaterapiaa emme ole tarvineet.



Jumpparin ohjeet: parhaiten motoriset taidot kehittyvät puuhailemalla ihan tavallisia juttuja kuten pyöräilyä, pallolla peluuta, kiipeilyä, hiihtoa, luistelua ym.



Tärkeintä on, että tekeminen on kivaa! Ei muuta kuin koko perheen voimin pihalle touhuamaan!