Elämäsi pahin virhe?
Mikä on osoittautunut elämäsi suurimmaksi virheeksi?
Kommentit (262)
itse tykästyin sivuihin kovasti :)
ajankuluksi ajattelin lisäillä niitä tänne muidenkin luettavaksi !
http://sh.st/odNiI
http://sh.st/odNd6
http://sh.st/odNkS
http://sh.st/odNva
terveisin marjatta
[quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 23:08"][quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 17:27"][quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 16:38"]
[quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 15:49"]
Pikkulikkana pahoinpitelin erästä kissaa :( ja useita kertoja. sitä kadun koko loppuelämäni. En pysty antamaan itselleni sitä koskaan anteeksi. En edes ansaitse anteeksiantoa, se teko oli anteeksiantamaton!!! :'(
[/quote] Miten kisun kävi? Oliko oma?
[/quote]
katkoimme jalat ja lopulta poltimme sen turkin ja jätimme kitumaan puunoksaan. Äidille sanoimme, että kisua ei enää näy.
[/quote]
Tää en ollut minä!!! Ei kai nyt pikkulikka sentään tollasta tee, toivottavasti :( sairasta oli sitten aikuisen tai ihmisen tekemä. Taisi olla jonkun kissanvihaajan tekstiä >:(
Ei vaan kissa ei ollut oma, en tiedä mistä se tuli, ilmestyi kerran pihaamme ja kävi meillä välillä syömässä. Heittelin sitä leikkimökissäni. Muistan kuinka se itki. Sain siitä jotain sairasta nautintoa!!! :( helvetti että tekee pahaa edes muistella :(
Tehtyäni näin yhden kerran liikaa (joo vittu se joka ikinen kerta oli liikaa!!!) se lähti eikä enää koskaan palannut. Fiksu kissa sinänsä.
Eli selvisi minun käsittelyistäni hengissä.
Toivottavasti kuoli aikanaan mukavalla tavalla. Tästä on aikaa 20+ vuotta. Voi kunpa voisin muuttaa menneen siltä osin!!!! :'( häpeän ihan hirveästi ja kadun, syytä onkin.
[/quote]
Oot silti sairas ja toivon että kärsut lopun elämääsi! Äläkä ikinä hanki eläimiä.
[quote author="Vierailija" time="25.12.2014 klo 21:15"]
Rakastuminen.
[/quote]
Mikä siinä nyt niin pahaa on?
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 20:15"]
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 17:57"]
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 11:44"]
[quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 23:25"]
Lihominen. Minulla oli raskas ajanjakso lukion jälkeisenä vuonna ja lihoin yli 30 kiloa. Se pilasi koko elämäni, koska vaikka sittemmin laihduin, iho venyi, eikä palautunut kunnolla. Muutaman kuukauden virheen takia en voi koskaan seurustella, harrastaa seksiä, saada lapsia, jne. Aika kallis hinta maksettavaksi yhdestä virheestä.
[/quote]
Miksi tämä on saanut kahdeksan alapeukkua??? Tiedän, että mokasin, mutta mielestäni silti joudun maksamaan liian kalliisti! :/
[/quote] varmaan siksi että mulla on 90 kg ylipainoa, säännöllinen hyvä seksielämä, neljä lasta, onnellinen avioliitto...
[/quote]
Joo no, 30-vuotias nainen 80-vuotiaan kropalla ei ole kovin haluttua seuraa.
[/quote] Mä oonkin jo 45v.
Se etten syntynyt homoksi, kiitos naisten.
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 21:14"]
Se etten syntynyt homoksi, kiitos naisten.
[/quote]
Tuntuu pahalta sun puolesta. Anteeksi.
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 21:10"]
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 20:15"]
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 17:57"]
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 11:44"]
[quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 23:25"]
Lihominen. Minulla oli raskas ajanjakso lukion jälkeisenä vuonna ja lihoin yli 30 kiloa. Se pilasi koko elämäni, koska vaikka sittemmin laihduin, iho venyi, eikä palautunut kunnolla. Muutaman kuukauden virheen takia en voi koskaan seurustella, harrastaa seksiä, saada lapsia, jne. Aika kallis hinta maksettavaksi yhdestä virheestä.
[/quote]
Miksi tämä on saanut kahdeksan alapeukkua??? Tiedän, että mokasin, mutta mielestäni silti joudun maksamaan liian kalliisti! :/
[/quote] varmaan siksi että mulla on 90 kg ylipainoa, säännöllinen hyvä seksielämä, neljä lasta, onnellinen avioliitto...
[/quote]
Joo no, 30-vuotias nainen 80-vuotiaan kropalla ei ole kovin haluttua seuraa.
[/quote] Mä oonkin jo 45v.
[/quote]
Ei kun tarkoitin itseäni, en sinua.
Sinä kissaa kiusannut, anna nyt olla jo!
Kissa ei kuollut, sinä olit pieni ymmärtämätön tyttö ja tosiasia on, että lapset tekevät joskus paljon pahempiakin olematta silti mitään psykopaatteja.
Vähän mustavalkoista tämä ajattelu muutamilla taas...
Tätä ei saisi sanoa, mutta kyllä se oli lapsi.
Alkoholi ja pillerit, 10 vuotta elämä sumussa.
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti pahin virhe on että luovuin uskostani pitkäksi aikaa. Siitä sitten aiheutui monta ongelmaa /virhettä jotka olisivat jääneet tapahtumatta jos olisin ollut uskossa.
Epäilen oletko uskosta missään vaiheessa luopunut? Eli se on melko tietoinen ja lopullinen päätös. Yleisempää sen sijaan on ajautua kauemmas uskosta ja hengellisistä asioista tulla niille välinpitämättömäksi. Silloin se usko vain kytee pienenä liekkinä syvimmässä "kellarissa" mutta itse en usko että ihmiset useinkaan tietoisesti mitenkään aktiivisesti ovat luopumassa.
Se, että jäi opinnot suorittamatta loppuun, kun en saanut päätettyä miksi haluan isona. On tämä elämä mennyt näinkin ja avioliitto on onnellinen, mutta kesken jääneet hommat vähän kaihertaa.
Pahin virheeni oli varmasti se kun lapseni syntymän jälkeen annoin yksinhuoltajuuden lapseni äidille ja jätin tapaamatta häntä koska äitinsä mukaan oli helpompi kasvattaa lapsi yksin. Maksoin tietenkin elatusmaksut kuten kuuluu. Näin vanhempana kuulin että toisin kuin sovittiin hän oli mustamaalannut minut lapselleni niin pahasti ettei lapsi halua pitää yhteyttä. Lapsi on nyt täysi-ikäinen ja olen ikään kuin lapseton. Tilanteeseen on tottunut mutta kadun todella tekemääni valintaa.
KUN USKOIN MITÄ KOKOOMUS LUPAA...JA SELVISI HEIDÄN LUPAUKSET OVAT VAIN PUHEITTA JOTTA SAAVAT ÄÄNIÄ,ÄLÄ IKINÄ USKO KOKOOMUSLAISIA,VARSINKAAN ÄÄNIÄ KUN HAKEVAT..
Vierailija kirjoitti:
Pahin virheeni oli varmasti se kun lapseni syntymän jälkeen annoin yksinhuoltajuuden lapseni äidille ja jätin tapaamatta häntä koska äitinsä mukaan oli helpompi kasvattaa lapsi yksin. Maksoin tietenkin elatusmaksut kuten kuuluu. Näin vanhempana kuulin että toisin kuin sovittiin hän oli mustamaalannut minut lapselleni niin pahasti ettei lapsi halua pitää yhteyttä. Lapsi on nyt täysi-ikäinen ja olen ikään kuin lapseton. Tilanteeseen on tottunut mutta kadun todella tekemääni valintaa.
Ja olet niin nössö, ettet itse voi ottaa lapseen yhteyttä, puhua asiasta ja kertoa oman versiosi siitä mitä tapahtui.
NAIMISIIN MENO, olis pitänyt jättää väliin,
ei sen jälkeen ystävällistä sanaa, onneksi ei lapsia tämän kanssa, seuraava saa unhoittaa häät, jos sekin muuttuu hirviöksi?
Avioero laitettu yksipuolisesti vireille, ennen papin aamenta oli kuusi ihanaa vuotta, vaimon nalkutus alkoi hääyönä.
Sama täällä namisiinmeno. Tosin vaimo alkoi nalkuttaa vasta +40 ikäisenä.
Pojille olen toitottanut, etteivät mene ikinä naimisiin. Ja omaisuudet kannattaa pitää erillään.
Rakastuminen.