Lue keskustelun säännöt.
18-vuotias poika menossa töihin, paljonko maksaa kotiin?
28.04.2008 |
Mitä te " ottaisitte" 18-vuotiaalta kotona asuvalta pojalta kuussa asmiseen ja ruokaan? Itse ajattelin että hän maksaisi 100e/kk sekä osallistusi joka 3. kk sähkölaskuun jollain summalla.
Tuntuu vaan inhottavalta olla käsi ojossa kun toinen alkaa tienaa, mutta en halua hänen olevan kotona täysihoidossakaan koska on kuitenkin jo täysikäinen. Kaikki maksaa ja pojankin on se ajoissa opittava.
Kommentit (118)
Vierailija:
Ja entä kun poika täyttää 20, 25. Entä jos asuu vielä 30-vuotiaana kotona?
Itse muutin 21-vuotiaana kotoa pois. 25- tai 30-vuotias on sitten jo asia erikseen. Jos on ns. normaalista ihmisestä kyse, niin kyllä tuon ikäinen haluaa jo pois kotoa. Itsekin maltoin tuskin odottaa, että pääsen kotoa pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sitten aikanaan.
Suvussani on tapaus, jossa kaikki neljä poikalasta on jääneet peräkamarinpojiksi ja jestas se on säälittävää katsottavaa.
Oikeasti, ovat neli-viisikymppisiä kaupunkilaisia aikapoikia.
Meillä aletaan maksaa just kun lapset menevät töihin (joka summa sitten voidaan vaikka säästää lapsen tilille/sijoitusasuntoon tms. lapsen tietämättä) ja kokonaan ulos kotoa viimeistään 25v.
Rakkaita ne ovat, mutta niin ne on varmaan aikapojatkin..
Minä taas (nyt 38v.) en ikinä ottaisi enää vanhemmiltani rahaa vastaan laskujen hoitoon tai elämiseen, lapsille saavat tietysti vaatteita ostaa.
Enkä olisi ottanut sitä rahaa 33-vuotiaanakaan.
Mitään isoja rahasummiakaan emme ole saaneet lapsille säästettyä, mutta heille jää kyllä aikanaan esim. mökki+tontti sekä omistusasuntomme, josta tosin vielä tällä hetkellä paljon velkaa.
Ja vaikka poikan sen satasen joutuu kotiin nyt pulittamaankin, on hänestä aina pidetty hyvää huolta ja autettu. Ja pidetään vastakin vaikka täysi-ikäinen onkin, se satanen eikä täysi-ikäisyys katkaise vanhemmuuttani.
ap
Nämä asiat eivät sulje toisiaan pois.
Toisaalta; muutin opiskelujen vuoksi kotoa jo 16-vuotiaana, ja olen kouluttautunut pitkälle. Ilman vanhempien tukea se ei olisi ollut siinä määrin mahdollista kuin se nyt on ollut.
Kotona käydessäni (ja toki esim. 16-20-vuotiaana vietin vielä lähes kaikki kesät ja lomat lapsuudenkodissani) olen aina saanut olla " kuin kotonani" . Koskaan ei ole peritty mistään rahaa, mutta tietenkin bensoja olen maksellut ja käynyt ruokakaupassa, varsinkin viime vuosina, aina kun tarvetta on ilmennyt.
Oma oletukseni on siis, etten koskaan tule perimään lapsiltani asumisesta tai ruoasta rahaa, vaan pyrin kannustamaan eteenpäin ja olemaan se, jonka luokse voi tulla syömään paremmin, kun opiskelukämpän kaapissa on vain makaronia. Toisaalta oletan lasteni muuttavan (edes tuettuina) omilleen viimeistään parikymppisinä, sillä minusta yli 20-vuotiaan kotona asuminen tuntuu oudolta.
Selvät sopimukset lienevät kaikissa tapauksissa hyvä ratkaisu, en siis varsinaisesti ota kantaa puoleen tai toiseen.
Pistä pihalle jos kert sul ei oo varaa poikaas elättää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Pistä pihalle jos kert sul ei oo varaa poikaas elättää!
että se lapsi ei pysy söpönä nyyttinä koko elämäänsä...
voisin jonkin summan pyytää, mutta laittaisin ne varmastikin säästötilille lasta varten. Tosin jos oma taloudellinen tilanne olisi huono, niin miksei auttaisi enemmänkin, jos kuitenkin normaali palkkaakin saa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä nuoren on hyvä oppia että eläminen maksaa, asuu sitten kotona tai kylässä. Mielestäni, jos ihmisellä on varaa esim. autoilla, on hänellä ensin oltava varaa maksaa myös asumisesta.
Meillä on sama tilanne kuin ap. llä. Nuori tienaa 1600 kuussa ja minä olen kotihoidontuella. On itsestään selvää että asumisesta maksetaan.
Nuori itsekkin ymmärtää että missään hän ei asu näin halvalla ja täysihoidossa kuin kotonaan.
Lapsesta otetaan vastuu pitkäksi aikaa. Se vastuu ei pääty siihen 3 vuoteen, kun hoitovapaa loppuu. Se vastuu jatkuu myös täysi-ikäisyyden jälkeen, jos nuori opiskelee. En ikinä ottaisi rahaa lapsen asumisesta lapsuudenkodissaan. Mieluummin kehoittaisin häntä säästämään rahojaan omaa kotiaan varten, ja ohjaisin oman kodin hankintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nyt onkin puhuttu TYÖSSÄKÄYVISTÄ lapsista eikä opiskelevista! LUE
ylimääräistä. Osti auton bensat + muut omat jutut omilla rahoillaan. Saman vuokran maksan oli hän kotona tai ei.
Nyt kun on taas opiskelijana, avustan vuorostani häntä silloin tällöin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
nyt onkin puhuttu TYÖSSÄKÄYVISTÄ lapsista eikä opiskelevista! LUE
Voi olla että annat sen singaalin että, äiti kyllä aina pelastaa ja ojentaa antavan kätensä kun omat rahat pääsi loppumaan.
Rakkautta on myös se että, opettaa lapselle että, raha ei kasva puussa ja mikään ei ole ilmaista ei, etes aikuisen kotona asuminen.
Lintuemokin työntää hellästi poikasensa pesästään jos se ei itse uskalla lähteä.
Se ei ainakaan ole pahasta jos oppii ottamaan vastuuta yhteisetä kodista, vaikka sitten niinkin että, maksaa asumisestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
miten joku kehtaa edes myöntää, että 33-vuotiaana ottaa vastaan rahaa äidiltänsä!!! TOSI NOLOA!!! Kannattas varmaan mennä töihin ja elättää itse itsensä ja oman perheensä!
Hei
Olen tämä haukkumasi 105.
Yliopistokoulutusta minulla ei ole, mutta ammattikorkean kävin ja valmistuin jo lukioaikana haluamaani ammattiin ja minulla on vakituinen työpaikka josta maksetaan ihan mukavasti.
Koska miehelläni ja minulla on vakituiset työpaikat ostimme kaupungin ulkopuolelta omakotitalon, alueelta jossa on koulu, päiväkoti ja paljon lapsiperheitä.
Työpaikat ovat keskustasta ja koska täältä ei linja-autot kulje usein otin autolainan autoa varten jotta pääsen töihin.
Kun olin työssä (ennen hoitovapaata) pystyin palkalla maksamaan hyvin lainanlyhennykset ja ruuat ja vaatteet, mutta nyt on tilanne eri.
Saan kelasta kotihoidontukea, kuntamme ei maksa kuntalisää ja mieheni tulojen takia emme saa hoitolisää joten tuloksena on se, että kotihoidontuki ei riitä lainanlyhennyksiin sekä elämiseen.
Lapsemme menee tarhaan kesän jälkeen ja silloin loppuu hoitovapaani ja menen takaisin töihin, jolloin en tarvitse enkä ota vanhemmiltani mitään rahoja, mutta nyt he haluavat auttaa että lainamme eivät jää maksamatta.
Nyt varmaan sanot, että myy talo. Miksi myisin 8kk hoitovapaan takia talon jossa viihdytään ja joka on mukava. Sitten kun taas syksyllä on rahaa niin ostammeko sitten uuden talon?
Sitten varmaan ehdotat auton myyntiä. Mutta kun sitä tarvitaan taas syksyllä ja talvella en täältä lähde millään romulla ajamaan.
Olemme nyt 8kk ajan rahapulassa ja vanhempani haluavat auttaa jotta selviämme taloudellisesti hoitovapaan yli.
Sain opiskeluaikana paljon apua ja nyt kun tarvitsen.
Mutta kyllä, syksyllä menen taas töihin ja elätän taas itseni.
Sitten kun oma lapseni kohtaa elämässään kausia (oli sitten itse hoitovapaalla tai muissa vaikeuksissa) jolloin taloudellisesti on tiukkaa, niin arvaa autanko häntä.
Vierailija:
Voi olla että annat sen singaalin että, äiti kyllä aina pelastaa ja ojentaa antavan kätensä kun omat rahat pääsi loppumaan.
Rakkautta on myös se että, opettaa lapselle että, raha ei kasva puussa ja mikään ei ole ilmaista ei, etes aikuisen kotona asuminen.
Lintuemokin työntää hellästi poikasensa pesästään jos se ei itse uskalla lähteä.
Se ei ainakaan ole pahasta jos oppii ottamaan vastuuta yhteisetä kodista, vaikka sitten niinkin että, maksaa asumisestaan.
Ja vieläpä niin, että lapsen ei tarvitse maksaa lapsuudenkodissaan asumisestaan. Sinun häpeäsihän se on, jos et itse osaa kasvatustyötäsi tehdä kunnolla.
Koti on aina se paikka minne voi tulla ja olla, SYÖDÄ. Laitan vaikka sen kassin ruokaa mukaan, vaikka lapsi olisi töissä. Kyllä rahan arvo opetetaan muullatavoin
ja sitten ihmetellään kun vanhukset makaa laitoksissa, niin makaisi minunkin vanhempani yksin, jos kotona ei saisi 18v syödä ilmaiseksi
Outoa, luulisi että vanhempiaan auttaa ihan vaan rakkaudesta.
No, meillä on nyt sitten kotona eilen juteltu tästä asiasta, ja sanoin pojalle että olin ajatelllut pojan osallistuvan kuluihinsa sadalla eurolla, sekä maksavan tietysti puhelinlaskunsa itse. Sähkölaskuun osallistumisen jätin pois, mutta koska poika on yksin kotona kesä-heinäkuun kun muut olemme mökillä, hän maksaa tuolta ajalta sen sähkölaskun ihan itse ja yksin, hän on ainoa joka silloin sähköä käyttää. Muuten sen laskun maksan jatkossakin minä.
Poika suhtautui asiaan tyynesti, sopii kuulemma hyvin tuo 100e.
Näin meillä siis tehdään, poika osallistuu sadalla eurolla kk omiin ruoka ym. kuluihinsa, ja pitää loput 1200 euroa itsellään. Vaikka hän laittaisi 700e/kk säästöön, jää siitä vieläkin paljon rahaa ihan käytettäväksi.
ap
hänelle ei niitä taitoja kotona opeteta, vaan kaikki annetaan itsestäänselvyytenä " äidinrakkauden" nimissä? Minkälaisia työntekijöitä ja kansalaisia tällaisista nuorista kasvaa? Nyt jo olen kuullut sivusta, kun nuoret toisilleen valittaa, kun joku siellä töissä aina nipottaa, kun mä soitan ja sanon että en tänään jaksa tulla kun vasta kymmenenksi töihin...