Perätila / pelkosektioasiaa
Minulla on ensi viikolla viimeinen lääkäriaika synnytyssairaalassa. Pelkopolikäyntejä on takana 3 kertaa, enkä ole mieltäni muuttanut sektion suhteen.
Eli ensi viikolla päätetään leikkauspäivä.
Vauva on kuitenkin kääntynyt reilu viikko sitten perätilaan, joten jo senkin puolesta sektiopäätös tulisi.
Lähinnä mietityttää se, että jos lääkäri kirjoittaa sektion syyksi perätilan, eikä synnytyspelkoa, onko vaarana, että joudun alakautta synnyttämään, jos vauva päättääkin vielä kääntyä pää alaspäin?
Eli kannattaako vaatia merkitsemään päätökseen syyksi synnytyspelko?
Kommentit (26)
Perätilakaan ei välttämättä ole syy sektiolle. Itse sain vaatimalla vaatia sektion, kun lapsi oli perätilassa. Tuli huomattua, että saman sairaalan sisälläkin eri henkilöt suhtautuivat asiaan hyvin eri tavoin.
Minullakin vauva oli perätilassa mutta kääntyi pari viikkoa ennen laskettua aikaa ja se ei ole epätavallista! Olin myös pelkosektiopotilas ja vielä leikkausaamuna lääkäri kysyi, olenko nyt varma vai synnyttäisinkö sittenkin alakautta kun vauva kääntynyt!
Itse synnytin yli 4kg lapsen perätilassa ja oikein hyvin meni, perätilaa ei kannata pelätä, isompi se leikkaus on kuin normaali synnytys.
Ennemmin kannataa niitä sektioita pelätä, ne ovat luonnottomia, jos nyt jotain haluaa ja pitää pelätä noin kovasti.
Jännää on myös se että kohta ei ole enää lääkäreillä edes kokemusta miten suoritetaan perätilasynntys, kun kukaan ei uskalla synnyttää.
leikatun äidin viereen yhdeksi yöksi. Voisi kummasti mieli muuttua. Itse synnytin alakautta mutta viereisessä petisä oli sektiopotilas, joka vaikersi (ulisi) koko yön, kun oli niin kovat kivut. Ja lääkettä ei voitu antaa enempää kun oli jo saanut maksimimäärät. Sanoi minulle seuraavana päivänä, että jos olisi tiennyt millaista sektio on, niin ei ikinä olisi vaatinut sitä.
Pelko tuntematonta kohtaan on todella luonnollinen ja normaali asia.
Olen itse pelkosektoitu ja todellakin sama on edessä seuraavankin pian syntyvän lapseni kohdalla. En halua huutaa tuskasta kun synnytän tuntikausia. Sektiokipuun saa lääkettä. Minua säälitti sairaalla ne renkaan päällä istuvat alatieäidit, jotka oli tosi kipeän oloisia.
pelätä.
Ettekö te mieti näitä asioita ennen kuin hankkiudutte raskaaksi?
Raskaaksi tuleminen ei pelota mutta oman lapsen saattaminen maailmaan voi olla noin paha asia, sitä en ymmärrä en.
Itsekin tottakai jännitin synnytystä ja toista myös, mutta en ikina haluisi itseäni turhan takia leikeltävän. Ei kiitos.
Synnytys on ihana asia ja pelot on psyykkisiä, niin saa HOITOA.
Leikkaus ei ole hoito vaan pakotie.
AP: lle sen verran, että ymmärrän täysin häntä, jos hän haluaa sektion, apon kokenut synnytyksen ja ilmeisesti sieltä ikävästä päästä vielä, joten hänellä onkin syy ihan pyyntöönsä, ymmärrän hyvin kaksi lasta itse synnyttäneenä ap:n kannan.
Itse tekisin varmaan samoin.
Tottakai mietimme asioita ennen raskaaksi tulemista. Tiesin kyllä jo ennen raskautta, että mitä todennäköisimmin haluan sektion ja kun otin asioista paljon selvää raskauden aikana, päätös varmistui.
SINÄ et halua leikeltäväksi. Sitten sinun luulisi tajuavan sen tunteen, mitä on, kun ei voi ajatellakaan joutuvansa johonkin tilanteeseen kuin pakon edessä vaikka siihen liittyykin niin ihana asia kuin oman lapsen syntymä. Minä vaan en halua alateitse, sinä et sektiolla. Siinä ei ole mistään kovin monimutkaisesta kyse. Kyllä minä pystyn ymmärtämään, ettet halua sektioon. Ihmettelen, jos sinä et pysty ymmärtämään, että koen ihan samoja tunteita alatiesynnytystä kohtaan.
On sääli, että annat itseäsi leikeltävän turhaan.
Minulla itselläni synnytykset ovat olleet kohtuullisen helppoja (JOO tiedän olevani onnekas) ja epiduraali on auttanut hyvin.
Sen sijaan se minun huonekaverini tosiaan ULISI sektion jälkeen kipujaan koko yön. Kätilöt kävi huoneessa moneen otteeseen ja pahoitteli, että eivät voineet antaa kipulääkettä enempää. Siis sitä oli ihan hirveä katsella ja kuunnella.
Näiden kokemusten perusteella kun kolmas synnytys on kohta ajankohtainen, niin minä ihan rehellisesti pelkäisin paljon enemmän jos joutuisin jostain syystä sektioon.
Vierailija:
Olen itse pelkosektoitu ja todellakin sama on edessä seuraavankin pian syntyvän lapseni kohdalla. En halua huutaa tuskasta kun synnytän tuntikausia. Sektiokipuun saa lääkettä. Minua säälitti sairaalla ne renkaan päällä istuvat alatieäidit, jotka oli tosi kipeän oloisia.
tiedän aiheuttavan umpimielisissiä ihmisissä kauheaa ahdistusta ja halveksintaa. Älä sääli, koska olen ratkaisuuni ehdottoman tyytyväinen. Koin synnytyksen juuri kuten halusin. Sekö on säälittävää? Lopputuloksena oli aivan mahtavan upea lapsi ja muistona lisäksi pieni haalea arpi bikinirajassa.
Sinä olet ottanut pelollesi pakotien, vaikka olisi tervettä kohdata pelot.
Itse en ole halunnut sektiota vaikka olisin saanutkin, toisen lapsen perätilan takia, koska minulla ei ollyt syytä siihen, tottakai olisi sektio tehty jos synnytyksessä olisi tullut hidasteita, mutta itsekin otin asioista selvää jo hyvissä ajoin ennen perätilasynnystä ja monen lääkärin kanssa todettiin että lapsi mahtuu tulemaan hyvin ja leikkaus on suurempi riski.
Pelot saa kohdata ja pitääkin kohdata, mutta ymmärrän että joillakin sellainen luonne, että siihen ei pysty, se on minusta hyvin ikävää.
Pelkosektio ensimäisessä synnytyksessä pitäisi kyllä laittaa harkkinan varaan, se maksaakin jo aika paljon yhteiskunnalle.
Muuten, pitääkö jokaisen naisen kokea synnytys? Tarkoitan että jääkö jostain paitsi jos saa lapset muuta kautta?
Itse olen aina pelännyt synnytystä. En ihan niin paljoa että olisin pelkosektioa vaatinut, mutta niin paljon kuitenkin että tuo vei unia koko raskauden ajalta. Lopulta molemmat lapset päätyivät sektioon lääketrieteellisistä syistä ja minulle nuo olivat helpotuksia. Tällä hetkellä suunnitellaan kolmatta raskautta ja olen vain huojentunut kun tiedän ettei enää tarvitse synnytystä ajatellakaan! En koe jääneeni paitsi mistään (mitä haluaisin kokea) ja olen täysin tyytyväinen sektioihini.
Olenko siis äitinä jotenkin " viallinen" ?
Plus lisäksi synnytyspelko vaikeuttaa synnytystä ja ikävä synnytyskokemus aiheuttaa synnytyksen jälkeistä masennusta, joka on jo lapsen kehitykselle haitallista.
Ei sinullakaan sitten tuolla logiikallasi ole ymmärrystä, kun et ole kokenut sektiota. Et tajua, miksi joku päätyy erilaiseen ratkaisuun kuin sinä. Se kertoo ymmärryksesi tasosta jotakin.
Minulle ei sen sijaan tuota vaikeuksia ymmärtää että joku ei halua sektioon vaikka itse halusinkin. Olen sitten vaan sinua fiksumpi.
Jos mun lapsi olisi syntynyt alakautta, hän olisi joko kuollut tai vammautunut hapenpuutteen vuoksi. Sehän olisi aivan luonnollista, eikö vain? Minuun ei tämän vuoksi tehoa mikään luonnollisuuteen viittaaminen.
Ne on niin mulkeroita siellä laitoksella että ei niistä tiedä mitä ne keksii jos ei kaikki ole sovittuna etukäteen.
t. Yks jota kiusattiin asialla kuukausikaupalla.