Lue keskustelun säännöt.
Miksi köyhät hankkivat liudan lapsia?
31.10.2014 |
Paljon on täälläkin keskustelua köyhistä lapsiperheistä, joilla ei meinaa rahat riittää. Haetaan ymmärrystä ja jopa hieman syyllistetään valtiota, ettei tueta enempää.
Mutta MIKSI niitä lapsia hankitaan enemmän kuin niihin olisi varaa? MIKSI ei pätkääkään mietitä, paljonko noista lapsista tulee kuluja sitten vauva-iän jälkeen?
Itsekin tiedän tällä hetkellä muutamia perheitä, joissa lapsia tehtaillaan vaikka varaa ei todellakaan olisi. Yhdessä on neljä lasta, molmmat vanhemmat työttömiä ja koulutus jäänyt peruskouluun. Toisessa on kolme, molemmilla siinäkin jäänyt koulut peruskouluun, äiti työtön ja isä hyvin pienipalkkaisessa työssä.
Oikeasti, mitä ihmettä te oikein ajattelette?
Kommentit (134)
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 14:28"]
Olen ap:n kanssa samoilla linjoilla. Me olemme molemmat vakityössä, keskiluokkaluokkaisia, toisella amk- ja toisella FM-tutkinto. Työpaikkojen takia on pakko asua pääkaupungin lähettyvillä (50km), mikä on. Laskemme kaikessa, mihin on varaa ja mihin ei. Meillä on kaksi lasta. Kovasti toivoisin kolmatta, mutta meillä ei yksinkertaisesti ole varaa kolmanteen lapseen. Me kustannamme kaiken itse, maksamme täydet hoitomaksut jne. Kolmannen kanssa olisi pakko hommata leveämpi auto, jotta turvaistuimet mahtuisivat autoon, ei varaa sellaiseen. Kaikki kulut kolminkertaistuisivat, koska esim. sairastaahan se kolmas lapsi siinä missä nuo kaksi ensimmäistäkin, tarvitsee vaatteita, pyörän, harrastuksen jne. Joten meillä lapsiluku jää kahteen.
Sitten on näitä, jotka tosiaant ehtailevat rakkaudenhedelmiä ja olettavat yhteiskunnan maksavan. Toinen jää ison lauman kanssa kotiin, koska hoitomaksut veisi toisen palkan. Eletään siis yhdellä palkalla ja tuilla. Sitten valitetaan, kuinka kallista on. Se on oma valinta!!!! Haluaisin minäkin monta lasta, monta autoa, ison talon jne. Mutta kaikkea en saa, koska kaikkeen ei rahat riitä. Yhteiskunta ei ole vastuullinen maksamaan mielihalujani.
[/quote]
Hyvin kirjoitettu keskiluokkaisten, työssäkäyvien suomalaisten tilanteesta. Tunnen paljon korkeasti koulutettuja joilla on kaksi lasta juuri samasta syystä kuin mitä kirjoitit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 14:21"]
Tuo on kyllä niin paha arvomaailman vääristymä, kun ruusunpunaiset lasit silmillä puhutaan "rakkaudella kasvaneista". Tuleeko koskaan mieleen, paljonko ruoka maksaa? Paljonko vaatteet maksaa? Harrastukset? Kuinka paljon lapset tykkäävät, kun sanot hellästi "Äiti rakastaa sinua. Mutta nyt ei ole rahaa ruokaan, niin tänään ei syödä"?
[/quote]
Lapset ei sitten muuten harrastakaan ratsastusta, lätkää tms. kalliita harrastuksia. Älä sinä nillitä muiden valinnoista tai vahingoista (ehkäisy pettää). Katso, että itse elät niin ettei kenelläkään ole huomauttamista sun touhuistasi.
Lapset ovat kuin rinnat. yksi on liian vähän ja kolme liikaa.
Varmaan kaikissa tuloluokissa on ihmisiä, joilla on joko lapsettomuutta/1-2-lasta/liuta lapsia. Köyhimmillä ja rikkaimmilla niitä tosin on lukumääräisesti eniten. Ehkä köyhissä perheissä on työttömyyttä, joten se että joutuu työelämän ulkopuolelle jos on pitkään vanhempainvapailla ei hetkauta, koska mitään mitä voisi menettää ei ole.Suurituloisilla taas on varaa kustantaa vanhempainvapaat, elättää puoliso joka on kotona lasten kanssa tai palkata kotiin hoitaja ilman että tarvitsee lähteä päiväkotiarkirumbaan ja väsyä siihen. On varaa ostaa lapsiperheen arkea helpottavia palveluita. Keskiluokkaisella taas on ehkä se oma asunto josta pitää maksaa säntillisesti velka, ja siksi on pakko pitää oma työmarkkina-asema kunnossa, ja uurastaa töissä. ei ole varaa samanaikaisesti sekä ylläpitää ammattitaitoa, työtä ja asuntoa sekä isoa lapsilaumaa kuten hyvätulosiilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 14:10"]Ehkäpä se on sellainen luonteiden ja arvomaailman eroavaisuus mitä et kykene ymmärtämään. Toiset ihan oikeasti tykkäävät lapsista ja siksi antavat tulla jos on tullakseen. Kuuntelin kerran yhtä miespuolista yrittäjää ja oli jotenkin hellyyttävää kun hän puhui lapsistaan ( 6 kpl) rakkauden hedelminä. Tuollaisia rakkauden hedelmiä ei ilmeisesti varakkaammissa perheissä synny.
[/quote]
Minäkin ihan oikeasti tykkään Ferrareista, mutta en odota, että yhteiskunta sellaisen minulle hankkisi.
Vitsi vitsinä, mutta asenteet kieltämättä ovat muuttuneet. Muutama vuosikymmen sitten perheet laskivat vielä hyvin tarkkaan riittävätkö rahat lapsen kasvattamiseen. Nykyään on näitä toisen ja kolmannenkin polven sossupummeja, jotka näkevät vain ns. oikeutensa, eivätkä velvollisuuksiaan tai vastuutaan. "Olisipa kiva hoidella kotona lasta, kun ei tuo työnteko (opiskeluista puhumattakaan) oikein nappaa. Rahaa ei kyllä ole kuin sidukkaan ja feikki-Vuittoneihin, mutta veronmaksajathan kustantavat kersani mielellään!" Voin kertoa, että emme.
Me tienataan n. 8000 kuussa ja yksi lapsi. En usko että enempään on varaa, sillä haluamme ylläpitää tietyn elintason myös tulevaisuudessa. Mutta nämähän on valintoja. Ikävähän se toki on maksaa 40 % veroa, että joku toinen voi lisääntyä mun rahoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 14:55"]
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 14:10"]Ehkäpä se on sellainen luonteiden ja arvomaailman eroavaisuus mitä et kykene ymmärtämään. Toiset ihan oikeasti tykkäävät lapsista ja siksi antavat tulla jos on tullakseen. Kuuntelin kerran yhtä miespuolista yrittäjää ja oli jotenkin hellyyttävää kun hän puhui lapsistaan ( 6 kpl) rakkauden hedelminä. Tuollaisia rakkauden hedelmiä ei ilmeisesti varakkaammissa perheissä synny. [/quote] Minäkin ihan oikeasti tykkään Ferrareista, mutta en odota, että yhteiskunta sellaisen minulle hankkisi. Vitsi vitsinä, mutta asenteet kieltämättä ovat muuttuneet. Muutama vuosikymmen sitten perheet laskivat vielä hyvin tarkkaan riittävätkö rahat lapsen kasvattamiseen. Nykyään on näitä toisen ja kolmannenkin polven sossupummeja, jotka näkevät vain ns. oikeutensa, eivätkä velvollisuuksiaan tai vastuutaan. "Olisipa kiva hoidella kotona lasta, kun ei tuo työnteko (opiskeluista puhumattakaan) oikein nappaa. Rahaa ei kyllä ole kuin sidukkaan ja feikki-Vuittoneihin, mutta veronmaksajathan kustantavat kersani mielellään!" Voin kertoa, että emme.
[/quote]
No se on sun mokasi. : ) Toiset eivät ole niin nokon nuukia. Ottavat vastaan tarjotut avut ja elävät niillä. Kun ei kuitenkaan saa ferraria, eikä isoa luksuskartanoa niin elää sitten sillä mitä saa ja käyttää hyväkseen kaikki edut mitä voi. Eihän siitä ole mitään väärää, että ottaa vastaan yhteiskunnan tarjoamat tuet ja madaltaa omaa vaatimustasoaan.
Samaa pohtinut. Syitä:
- tapa periytyy jo kotoa. Omat vanhemmat saaneet liudan lapsia 17-vuotiaasta alkaen, ja koulut jäivät käymättä.
- epärealistinen, tunneperäinen suhtautuminen elämään: yksi vauva vielä olis kiva! Ja hankkimaan. Ei mitään impulssienhallintaa tai järkiajattelua, millä se elätetään. Ei tajuta, että sen köyhyyskierteen voisi katkaista hankkimalla vain yhden lapsen: lapsi saisi enemmän resursseja (vanhempien aikaa, huomiota, rahaa ja kaikilla menisi paremmin niin henkisesti, fyysisesti, ajallisesti ja rahallisesti. Sen yhden lapsen harrastuksiin ja koulunkäyntiinkin jaksettaisiin panostaa paremmin kuin kymmenen).
- luulo, että lapsi tuo leivän: lue lapsilisät ym. tuet, joilla eletään. Ei tarvitse mennä työelämään, kun hoitaa lapsia kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo ja vielä ISOJA KOIRIA monta. Sitten valitetaan, kun pitää ostaa koiranruuat ja maksaa lääkärit niille.
Todella idioottimainen keskustelun aihe maassa, jossa on vain 5,4 milj. asukasta. Ok, voidaan lopettaa lapsiperheiden tuet vaikka kaikki, mutta tehkää rikkaat sitten niitä lapsia ja paljon... miel. väh. 5 kpl.
Vai haluatteko, että Suomi kuihtuu kokonaan ja loputkin muuttaa ulkomaille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on neljä lasta ihan siksi että tykätään lapsista. Emme kylläkään ole kumpikaan työttömiä tai ikinä olleetkaan ja olen alateeminen, mutta kummallakaan ei ole kovin suuri palkka. Olemme siis melko köyhä lapsiperhe ja toki rahaa olisi käytössä enemmän, jos lapsia olisi vähemmän. Kaikki ovat kuitenkin saaneet harrastaa ja siistit vaatteet päälle, emmekä ole tarvinneet tukea valtiolta lapsilisiä enempää. Omista menoista sitten tingitään ja niiden suhteen ja omien vaatteiden suhteen usein tulee sanottua ettei ole rahaa.
Meillä on molemmilla miehen kanssa yksi veli, joten ei meidän iso pehe ole mitenkään "periytynyt". Minulla ja miehellä on useampi tutkinto, itselläni kolme yliopistotutkintoa. Käymme töissä molemmat ja mitään tukia ei nosteta (paitsi lapsilisät). Köyhiä olemme silti, tai mikä nyt köyhän määritelmä on, mutta palkat alle keskitason molemmilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sellainen perhe köyhä, jossa on neljä lasta ja kaksi aikuista työttömänä? Huushollissa on niin paljon tavaraa ettei sisään tahdo mahtua. Kun menen ovesta sisään sinne, minulle esitellään heti kaikki uusimmat vempaimet ja mitä ihmeellisempiä laitehankintoja esim. perunankeitin. En ollut tiennyt, että sellasiakin on olemassa ja sain kuulla, että he välttämättä tarvitsevat sen. Siksi se oli hankittu. He olivat mitä onnellisempia ihmisiä. Mutta. --Parin päivän päästä perheen äiti soitti ja ruikutti rahahuolia noin tunnin puhelimessa. Ehdotin hänelle, että myy kirppiksellä jotakin kun sitä roinaa (minusta pelkkää tarpeetonta roinaa) on niin valtavasti. Hän vastasi, ettei kukaan osta niitä tavaroita. --En totta vie ainakaan minä osta.
Köyhän perheen lapsena on tullut paljon pohdittua tätä asiaa. Vanhempani saivat rahansa sosiaalitoimistosta ja elämä oli todella köyhää niin fyysisesti kuin henkisestikin. Ei ollut rahaa, jolla olisin voinut harrastaa mitään hienoa (esim. en ole koskaan lasketellut tai pelannut joukkuepelejä) enkä ollut myöskään koskaan käynyt ulkomailla ennen kuin aikuisena oli rahaa itse maksaa matka. Ruoka oli huonoa laatua, vaatteet sukulaisten lasten vanhoja.
Yksi asia oli kuitenkin kirjaston ansiosta ilmaista: lukeminen ja itsensä sivistäminen. Se lisäsi ymmärrystä maailmasta ja siitä, millainen vastuu perheen perustamisesta on. Ja voin kertoa, ettei lainkaan tee mieli toistaa oman lapsen kanssa omaa lapsuutta, joten olen päättänyt elää lapsettomana siitä yksinkertaisesta syystä, että vaikka olen koulutettu, alani on pienipalkkainen. Minulla ei todennäköisesti koskaan tule olemaan tarpeeksi resursseja siihen, että voisin tarjota lapselleni sen, mistä itse jäin paitsi.
Minut tekee surulliseksi se, että aina on kyse vanhempien oikeudesta lapseen - siitäkin huolimatta, että ollaan rutiköyhiä eikä parannusta ole näköpiirissä. Koskaan ei ajatella sitä, mikä on lapsen oikeus hyvään elämään, valoisaan tulevaisuuteen ja kannustaviin vanhempiin. Voidaankin lopulta miettiä sitä, kumpi onkaan itsekästä: lapsettomuus vai suuren perheen perustaminen, vaikka tiedetään ettei siihen oikeasti olisi varaa.
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 15:24"]
Köyhän perheen lapsena on tullut paljon pohdittua tätä asiaa. Vanhempani saivat rahansa sosiaalitoimistosta ja elämä oli todella köyhää niin fyysisesti kuin henkisestikin. Ei ollut rahaa, jolla olisin voinut harrastaa mitään hienoa (esim. en ole koskaan lasketellut tai pelannut joukkuepelejä) enkä ollut myöskään koskaan käynyt ulkomailla ennen kuin aikuisena oli rahaa itse maksaa matka. Ruoka oli huonoa laatua, vaatteet sukulaisten lasten vanhoja.
Yksi asia oli kuitenkin kirjaston ansiosta ilmaista: lukeminen ja itsensä sivistäminen. Se lisäsi ymmärrystä maailmasta ja siitä, millainen vastuu perheen perustamisesta on. Ja voin kertoa, ettei lainkaan tee mieli toistaa oman lapsen kanssa omaa lapsuutta, joten olen päättänyt elää lapsettomana siitä yksinkertaisesta syystä, että vaikka olen koulutettu, alani on pienipalkkainen. Minulla ei todennäköisesti koskaan tule olemaan tarpeeksi resursseja siihen, että voisin tarjota lapselleni sen, mistä itse jäin paitsi.
Minut tekee surulliseksi se, että aina on kyse vanhempien oikeudesta lapseen - siitäkin huolimatta, että ollaan rutiköyhiä eikä parannusta ole näköpiirissä. Koskaan ei ajatella sitä, mikä on lapsen oikeus hyvään elämään, valoisaan tulevaisuuteen ja kannustaviin vanhempiin. Voidaankin lopulta miettiä sitä, kumpi onkaan itsekästä: lapsettomuus vai suuren perheen perustaminen, vaikka tiedetään ettei siihen oikeasti olisi varaa.
[/quote]
Lapsettomuuden ja suuren perheen välissä ei sitten ole mitään muuta vaihtoehtoa? Yksi tai kaksi lasta esimerkiksi? Ymmärrän toki vapaahetoisen lapsettomuuden, mikäli syyt siihen on ihan rehellisesti siinä että lapsia ei haluta. Sitä en ymmärrä, että jäädään lapsettomiksi (ja sitten katkeroidutaan ja kadutaan vanhuksina) siksi että koetaan ettei voida tinkiä omista mukavuuksista ja elintasosta hetkellisesti lasten takia. Ei ne lapset kuitenkaan ikuisuutta lapsia ole. Suomessa ei ole enää nykypäivänä nähtykään absoluuttista köyhyyttä, vaan köyhyys on ihan subjektiivinen määritelmä. Mä en ole koskaan kuullut että kukaan vanhoilla päivillään katuisi sitä että tuli tehtyä lapsia, mutta sitä kuulee paljon että kadutaan kun pidettiin muita asioita tärkeämpinä eikä lisäännytty silloin kun sen aika olisi ollut.
t.vanhustenhoitaja
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 14:58"]
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 14:55"]
[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 14:10"] Eihän siitä ole mitään väärää, että ottaa vastaan yhteiskunnan tarjoamat tuet ja madaltaa omaa vaatimustasoaan.
[/quote]
Tällainen ajattelutapa on juuri niin VÄÄRÄ kuin vain voi olla."Olen pummi,elän tuilla,lisäännyn kuin kani,ei tässä voi olla mitään väärää kun minä nyt haluan elää tällä tavalla joten sen on oltava oikein."
Voi elämä! Siis oikeasti hienoa,että Suomessa on hyvä sosiaaliturva,ei tarvitse asua kadulla ja syödä roskiksista.Se ei silti tarkoita sitä,että sossupummeilla on jokin ihme oikeus pukata maailmaan koko ajan lisää sossupummeja. Hyvä pointti tuo novellista otettu kohta,jossa nainen sanoo että kävisi mielellään teatterissa,mutta rahan puutteessa jää iltaisin kotiin tekemään lapsia.Suomessa sossu kustantaa asiakkailleen ehkäisyn,joten rahan puute ei ole syy lisääntyä holtittomasti. Itsekin olen miehen kanssa työtön enkä voisi kuvitellakaan tekeväni lasta tällaisessa elämäntilanteessa,se ei olisi reilua ketään kohtaan. Ei se mene niin,että "kun tarjotaaan tukia niin täytyyhän ne ottaa vastaan!" vaan ennemminkin että yritetäään pärjätä,jos rahat ei oikeasti riitä,haetaan tukia.
Koska köyhät ovat yleensä sama ryhmä, kuin matalasti koulutetut. Ei ole järkeä päässä, ei osata suunnitella tai ottaa vastuuta tulevaisuudesta.
Omalla kohdalla voin sanoa, että hankittiin siksi, kun lapset ovat niin ihania. Lisäksi silloin oli taloudellinen tilanne erilainen, joten kuvitteli, että raha riittää elämiseen eri tavoin.
Nyt kun lapset ovat isompia ja raha ei tahdo riittää, teen kahta työtä ja silti tekee tiukkaa. Jaksaminen välillä tiukilla, koska vapaapäiviä ei ole ollut miesmuistiin, koska kaikki vapaapäivät heitän keikkatyötä.
Tässä yksi syy. Ihan tunneperäinen hurahdus.