Vähän ehkä säälittää ne joilla 2 lasta samaa sukupuolta

Vierailija:

Älä nyt viitti jos sinä olet tapellut siskosi kanssa, mutta et veljesi niin silloin kaikilla muillakin on pakosta mennyt näin.

Hei jos mun täytyy keskimäärin kerran kuukaudessa huomauttaa lapsille, että lopettakaa toi lällättely niin ei se minusta tappelulta vaikuta. Ja todellakin kaverin tyttö ja poika on päivittäin toistensa kurkussa kiinni näin on ollut myös kaikilla minun kavereilla joilla on ollut isoveljet vähintään joka toinen päivä meni painiksi.

Eli meillä ei lapset tappele keskenään toki voihan homma muuttua kun ovat teinejä, mutta se on sitten ei nyt. Vielä alakoululaisina siis eivät tappele.

Hienoahan se on jos teillä ei tarvitse kuin kerran kuussa huomauttaa riitelystä. Mutta ei se ole mikää auvo välttämättä että on sisko pienellä ikäerolla. Itse tykkään siskostani ja toki olen iloinen että hän on elämässäni, mutta ei se ole aina ollut päivänpaistetta. Joo, ja varsinkin teini-iässä, oli " kurjaa" kun oli sisko. Ja mä inhosin sitä että " perin" hänen vaatteensa :) Toki ymmärrän vanhempiani ja muita jotka kierrättää vaatteet lapselta toiselle, mutta se joka aina saa ne vanhat kuteet, ei varmasti osaa ajatella että, " kiva, nyt vanhemmat säästi rahaa"

Ja ihan samaa on kaverini kertoneet, en ole ainoa lajissani jolla on vähän vanhempi isosisko.

Mitä tulee läheisyyteen, niin siskoni kanssa ollaan paljon tekemisissä, se on mun kaveri. Mutta kyllä veljeni on mulle se läheisempi sisar, hänen kanssaan tulen toimeen paremmin ja meillä on samanlainen huumorintaju.

meillä on kaksi poikaa, ja odotan nyt kolmatta. ja täytyy myöntää, että toivon... POIKAA!

" Itse myönnän rehellisesti, että toista lasta odottaessani toivoin salaa tyttöä, koska esikoinen on poika. Toki myös poika olisi ollut tervetullut."



Toivoin pikkuisen enemmän tyttöä, kun esikoinen oli poika. Mutta toinen on kuitenkin poika, ja paremmin ei olisi voinut sattua. Olen erittäin onnellinen, että meillä on kaksi poikaa, jotka tulee juttuun todella hyvin toistensa kanssa.



En osaa kokea jääneeni paitsi mistään vaikka minulla ei ole tyttöä.. Enemmänkin ihmetyttää se, että jotkut aikuiset(?) ihmiset pitävät tosissaan parempana toista sukupuolta tai perhettä jossa on tyttöjä ja poikia. Käyttäytyminen ja luonne, kun eivät ole sukupuolisidonnaisia asioita. Toisekseen itse en ainakaan katsele lapsiani sukupuolen läpi, yksilöitähän he molemmat ovat.

Aloitus oli outo, mutta jotenkin jotkut viestit tässä vielä oudompia. Siis eikö oo ihan selvä, että eri ihmiset toivoo erilaisia asioita ja näissä nyt ei voi tilata, tulee mitä tulee eikä siitä nyt ketään tarvi sääliä?



Mua säälittää korkeintaan ne perheet, joissa esim. isä tykkää vain pojista ja touhuaa niiden kanssa ja tytär jää huomiotta tms.

muuta täällä maan päällä. He ovat elämäni auringot - joka päivä :)



Ja minuako säälit ap?! Taitaa olla ongelma nyt siellä päässä.