Vähän ehkä säälittää ne joilla 2 lasta samaa sukupuolta

Toiset tykkää saada samaa sukupuolta, toise eri sukupuolta ja toislle sillä ei ole mitään merkitystä. Minulle oli... ja sanoisinko, että ilokseni meillä on 2 tyttöä. Oikeasti toivoin 3 tyttöä...

Mies toivo toisesta tyttöö vaikka luulin sen olevan poika. ONNEKS EI OLLU. Meidän onni sukupuolen suhteen on täydellinen.

Mies sano ilosta pinkeenä synnärillä että " me saatiin tyttö, TYTTÖ"



Tervetuloo kysyyn meiltä mitä mieltä me ollaan.



Kyllä on ihanaa kattella kahden tytön leikkejä kun ne on niin samanlaisia vuodesta toiseen ja tuntuu ymmärtävän paljon paremmin toistensa leikkejä kun sisko-veli yhdistelmät.

ymmartaa, etta maailmassa on paljon aiteja, jotka haluavat vaikka vaan poikia tai vaan tyttoja tai siten vaan lapsia sukupuolesta valittamatta. Joten suosittelen kovasti ap sulle, etta yrittaisit katsella maailmaa vahan laajemmasta nakokulmasta niin ymmartaisit kuinka turhaa toi sun saalis on muita aiteja kohtaan. Toisaalta ymmarran sua ap, koska sa katselet maailmaa pelkastaan omien tunteidesi ja ajatuksiesi kautta etka osaa ajatella, etta kaikki eivat ajattele asioita samalla tavalla kuin sina ap.



Ma tosiaankaan en toivonut tyttoa ja poikaa vaan toivoin lapsia (terveita)...toivoin etta raskaus ja synnytys sujuu ilman ongelmia...toivoin etta olisin hyva aiti lapsilleni olivatpa ne sitten tyttoja tai poikia....en mitenkaan osaa ajatella, etta olisin takertunut vain miettimaan sukupuolta. Ja olen onnellinen kahdesta tytostani. Heilla leikit sujuu ihanasti kun ovat samaa sukupuolta (samat asiat kiinnostaa) ja kun kasvavat vanhemmiksi niin uskon siihen, etta kun ovat samaa sukupuolta pysyvat todennakoisemmin laheisina toisilleen kuin jos olisivat eri sukupuolta (enka tosiaankaan tarkoita, etta eri sukupuolta olevat eivat vois olla laheisia toisilleen) Ja en tosiaankaan tunne tarvetta tehda kolmatta vain sen takia etta josko saisin viela sen pojan.

kovin on pitänyt toitottaa, että ei ole väliä. Mutta ihan varmasti on ainakin jossain mielen sopukoissa joskus mietitty, että olisipa ollut kiva, jos olisi kumpaakin sukupuolta. Varsinkin perheissä, joissa on enemmän kuin kaksi lasta.

onnellinen mummo vastata?



Meillä on kolme tytärtä ja kolme tyttärentytärtä. Ihania kaikki :)

En ole koskaan niin tykännyt tyttölapsista, vaikka rakashan se oma sitten olisi.

Olen tosi iloinen (vaikkakin ihan mikä tahansa sukupuoli olisi ollut yhtä tervetullut) kun tytöillä on toisensa. Heillä on pieni ikäero ja ovat tosi läheisiä keskenään. Itselläni on isoveli eikä muita sisaruksia. Olen aina kadehtinut ystäviäni, kun heillä on siskoja. Oma veljeni on perheetön ja tosi etäinen, vaikka meilläkin on vain pieni ikäero.



Kyllä minä lapsen synnyttyä olen ollut kummallakin kerralla tosi onnellinen siitä, että lapsi on ollut terve! Sukupuolta vauvassa en ole edes ajatellut - paitsi siinä vaiheessa, kun on nimeä mietitty.

Mutta sitten haukutte suoraan sitä sitä sukupuolta josta teillä ei ole kokemusta. Ketäköhän täällä on vähän pimeä. Ap ei sentään haukkunut lapsia sukupuolen mukaan niin kuin te tekopyhät.

Meillä on yksi tyttö, odotan nyt toista lasta.

Lapsille tulee ikäeroa 10 vuotta, että en sitten aiemmin yrittänyt saada sitä poikaa " täydentämään" perhettämme.



Toivon, että tulokas olisi tyttö, mutta miehen suvussa lähes kaikki on poikia.... eli todennäköisesti myös tämä tulokas.



Pelkään, etten rakasta poikaa yhtä paljon, vaikka tiedän, että tulen rakastamaan :)

Mieheltä en ole kysynyt kumpaa toivoisi.

Meillä 2 poikaa ja odotamme 3 lasta... Ärsyttää jo etukäteen kaikenmaailman tätit, setät, mammat ja papat jotka tulevat voivottelemaan että " Onkos tyttö tilauksessa?" " Toivottavasti nyt tulee tyttö niin on satsi valmis" ja " Voi voi kurjaa kun saitte kolmannen pojan"



Grrrr... Pistää vihaksi! Toivottavasti saadaan kolmas poika! Meillä on tärkeä vain kolmas lapsi, ei hänen sukupuolensa. Ärsyttää että ihmiset suhtautuvat meidän rakkaaseen kolmanteen lapseen jotenkin säälien ja harmitellen jos hän on poika.

Onneks ei oo vaan kahta kun muutenhan sä säälisit meitä:D



Niin ja kaikki pojat on aivan äärettömän rakkaita eikä meille edes tyttöä kaivata!:)



t. 8 pojan äiti

Vierailija:

Mies toivo toisesta tyttöö vaikka luulin sen olevan poika. ONNEKS EI OLLU. Meidän onni sukupuolen suhteen on täydellinen.

Mies sano ilosta pinkeenä synnärillä että " me saatiin tyttö, TYTTÖ"

Tervetuloo kysyyn meiltä mitä mieltä me ollaan.

Kyllä on ihanaa kattella kahden tytön leikkejä kun ne on niin samanlaisia vuodesta toiseen ja tuntuu ymmärtävän paljon paremmin toistensa leikkejä kun sisko-veli yhdistelmät.

Jos on noin kova pelko saada poikalapsi, niin kannattais jättää lapsen teko niille jotka niitä oikeesti haluavat.

T: Pojan ja tytön onnellinen äiti

Miten uskalsitte hankkia lapsia ylipäätään jos vaikkapa pojan saaminen olisi ollut suurikin katastrofi? Mitä olisitte tehneet jos " väärää" olisi tullut?



Ymmärrän ap:n pointin kyllä siinä mielessä että uskon että molempien sukupuolien vanhemmuuden kokeminen on eräänlainen rikkaus. Toisaalta taas lapsille itselleen samaa sukupuolta oleva sisarus voi olla elämässä rakkaampi ja läheisempi kuin vastakkaista oleva. Mulla on 3 poikaa ja aihe liippaa sikäli läheltä että kyllä musta tuntuu haikealta kun ei ole tyttöä, enkä tiedä tuleeko sitä enää koskaan. Mutta ei se tarkoita että olisin jotenkin onneton tai että mua pitäisi sääliä, olen silti hyvin onnellinen perheestäni ja ylpeä hienosta poikasarjastani.



Mutta, vaikka olen raskausaikana tyttöä toivonut niin ajatus etten tahtoisi sitä lasta mikä sieltä on tulossa on aivan kummallinen ja kamala.

Minulla on kaksi lasta, tyttö ja poika. Olen silti eri mieltä Ap:n kanssa. Rakastan omia lapsiani, mutta yhtä lailla iloinen olisin ollut kahdesta tytöstä tai kahdesta pojastakin. Itse asiassa haluaisin kolmannen lapsen, mutta en voi enää koskaan tulla raskaaksi :( Siksipä minulle olisi ollut sama, vaikka minulla olisi ollut KOLME lasta samaa sukupuolta.

Mutta sitä mä vähän ihmettelen, näin tytön ja pojan äitinä, että joku ei halua missään nimessä tyttöä/poikaa. Että se toinen sukupuoli on ihan ehdoton " hyi, en halua poikaa/tyttöä" .

Mahdollisuus on kuitenkin saada se ei haluttu sukupuoli, jos ei tätä aikuiset ihmiset ymmärrä, niin ehkä ei oikeesti edes kannata ruveta lapsia tekemään.

jotka oikeasti kovastikin toivoisivat sitä toista sukupuolta, muta verhoavat sen tuohon ylettömään vouhotukseen siitä kuinka he ovat juuri saaneet sitä " oikeaa" sukupuolta!!



Nimittäin eihän kukaan täysin järkevä ihminen oikeasti voi sanoa ettei todellakaan koskaan, missään nimessä halua sitä toista sukupuolta!! Se kun on VAIN 50% mahdollisuus joka raskaudessa saada sitä toivottua sukupuolta oleva lapsi!



Ja tällä olettamuksella väitänkin, että olipa noilla ihmisillä se ensimmäinen lapsi kumpaa sukupuolta tahansa, niin koskaan he eivät olisi sitä toista halunneet;D



t. äiti, jolla on sekä tyttöjä että poikia ja molempia useampi kuin yksi...

on se, että ne on hankittu miehen kanssa.

Aika läpinäkyvää touhotus tyyliin " neljännenkin on pakko olla tyttö, kun pojat on niin hirveitä.."

Neljäs toiveissa ja saisi olla poika. On niin mukavaa, kun veljekset ovat parhaita kavereita keskenään.

Ihminen, joka saa vuosikausien yrittämisen jälkeen lapsia ei tasan tarkkaa mieti sukupuolta vaan on vilpittömän onnellinen siitä, että yleensä sai lapsia.



Oletkos ap miettinyt tätä näkökohtaa? Epäilen.