Lue keskustelun säännöt.
Mies purki kihlauksen mutta ei tahdo erota?
09.04.2008 |
Eli tilanne on sellainen että mies oli yhden riidan aikana ottanut sormuksen pois sormesta (tästä on aikaa nyt jo muutama kuukasusi).
Riita kesti muutaman päivän, olin vähän kriisissä itseni kanssa ja aiheutin koko riidan.
No riita selvitettiin kyllä.
Kysyin sitten sormuksesta että miksi on pois ottanut jne. Mies vastasi siihen että on vähän sitä mieltä ettei tahdo naimisiin mennä. Ei näe siinä mitään järkeä.
Tämä tietysti satutti minua enkä oikein ymmärrä miksi tahtoo olla kanssani vaikkei naimisiin tahdokkaan.
Meillä on siis takana 14vuotta yhteiseloa, kaksi lasta, oma talo jne... Kihloissa ollaan oltu jo useampi vuosi, tai oltiin oltu.
Nyt menee muuten ihan hyvin mutta tämä asia painaa edelleen mieltäni. Olen hyvin tarkasti kertonut miehelle että minä tahtoisin naimisiin ja mielestäni hän ei voi olla ihan tosissaan kanssani jos voi purkaa kihlauksen noin vain.
Mies vaan sanoo että on ihan yhtä tosissaan kuin ennenkin muttei vaan tahdo naimisiin.
Mielipiteitä tilanteesta? Mitä mieltä itse olisitte jos puolisonne tekisi samalla lailla kuin mieheni?
Kommentit (113)
Vierailija:
Vai osoittaako se, kuinka tosissaan sinä olet päättänyt, että miehen on näytettävä siltä?
Uhkasin miestä aseella, ja hän joutui allekirjoittamaan paperin, jossa sitoutuu naimaan minut... Just! :D
Mikäli luit aiempia viestejäni, kirjoitin että mies kosi minua, ja sen jälkeen sopisimme häät tälle vuodelle. Meinasi vaan käydä niin, että ne ois lykkääntyny ihan itsestään ilman aloitekykyäni, muiden kiireiden alle.
Eli tässä mielessä kyllä: se osoitta, kuinka tosissani minä olen. Pelkät haaveet eivät riitä minulle - minä myös toteutan unelmiani. Ne eivät tule itsestään.
Ja kyllä, se osoittaa samalla että myös miehen on pidettävä sanansa. Näyttämistähän se on, mitäs muuta? Itse tiedän jo vastauksen. Mutta haluamme näyttää sen myös muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Jos naimisiinmeno on miehenkin unelma niin miksi häntä piti painostaa?Se kuka päättää servettien ja kukkien väristä ei ole olennaista, kun koko kukkia ei tarvita ollenkaan, mutta jotenkin vaan särähti korvaan tuo että sinä toteutat omaa unelmaasi tässä.
Älä vedä niin nopeasti johtopäätöksiä........
Sulkeeko minun unelmani pois miehen unelman?
Minä voin puhua omasta puolestani, mutta kaikki muu on sinun tulkintaasi.
Tän viestiketjun otsikko on" Mies purki kihlauksen mutta ei tahdo erota?"
Mitäs sinä ap olet tehnyt sen jälkeen? Jatkanut vaan niin kuin ei mitään? En suostuisi jatkamaan kuin ei mitään olis tapahtunut, en suostuis alistumaan tuollaiseen.
Oli syy mikä hyvänsä, miehen suunnitelmat ovat muuttuneet teidän yhteisistänne ja teidän on joko syytä tehdä uudet YHTEISET suunnitelmat, olettehan PARIsuhteessa, jolloin molemmilla on sanavalta, tai erota.
Kertoo jotain sun epätoivosta ja yksinäisyydestä, hylätyksi tulemisen tunteesta tässä asiassa, kun täältä haet tukea tunteillesi. Eikä siinä mitään, hyvä vaan jos osataan jotenkin auttaa? Yritän kai vain sanoa, että älä hyvä nainen alistu mihin vaan. Vaadi selitystä ja vaadi ne sormukset takaisin, tai sitten heitä mies mäelle.
on välillä sellasta rautalangasta vääntämistä että saan tuon tajuamaan, eihän meille kai muuten olis nytkään tälläinen tilanne etten tiedä miksi tuo noin teki.
123, en todellakaan sillon antanut asian olla vaan yritin saada syytä irti, mutta kun syyksi vaan ilmoitti että on tullut siihen tulokseen ettei avioliitto ole häntä varten..
Olin aika väsynyt vielä muutama kuukausi sitten kun tuo pienempi piti hereillä yötä päivää ja en jaksanut silloin sen isompaa juttua tästä tehdä.
Nyt kun on saanut nukuttua ja mieli on virkeämpi noin muuten niin asia on alkanut painaa mieltä.
ap
Itse puhun meidän parisuhteesta ystävieni kanssa jotka tuntevat miehen hyvin ja olen selittänyt miehelleni et tämä kun on myös mun elämä ja tykkään jakaa asioitani ystävieni kanssa. Mies on okeastaan ihan tyytyväinen kun sen ei tarvitse vääntää asioita mun kanssa. Minusta et ole tehnyt mitään väärää. Ajatuksena oli lähinnä se et mies saisi enemmän näkökulmaa asiaan tämän keskustelun myötä ja siten teidän keskustelu ehkä helpottuisi. Meillä ainakin usein menee vain riidaksi ja minä itken eli asia ei selviä eikä keskutelu hyödytä ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ollenkaan...
Voitteko kuvitella, eilen kävi niin että yritti nostaa mua ja mä rimpuilin vastaan (pelleiltiin vähän) enkä antanut kantaa.
Niin mies heitää, että eihän me voida mennä naimisiin kun et ikinä anna mun kantaa sua. (viittasi kynnyksen yli kantamiseen).
Tokasin siihen vaan että ei se nyt ihan siitä tainnu kiinni olla.
Ei sitten oikeen sanonu tuohon enää mitään.
On kuitenkin tainnut hänenkin päässä asia pyöriä?? Ihme ukko kyllä koko mies...
ap
noin tokassa...
No täytyy tässä kyllä ottaa puheeksi koko asia ja laittaa ukko tiukille. Eli selvittää missä mennään.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sormus on tärkeämpi kuin se ihminen.
kysynyt ja sanoo että rakastaa ja että sormuksen pois ottamisella ja sillä ettei tahdo naimisiin ei ole mitään tekemistä rakastamisen kanssa.
35, minä en ole suhdetta lopettamassa ja tottakai mies on minulle tärkeämpi kuin sormus. Mutta kyllä tämä tilanne silti pistää miettimään...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On aivan eriasia elää yhdessä 14v avoparina kuin olla oikea perhe ja naimisissa. Avioliitossa on elatusvelvollisuus puolisoa kohden avoliitossa ei. Avioliitto myös turvaa vaimon ja lapsen aseman. Minusta avoliitossa ihminen elää yhdessä toisen kanssa mutta kaiken voi muuttaa nopeastikin. Seurustelusuhde ja avioliitto ovat eriasioita ja kun pari seurustelee vaikka kauankin se ei tarkoita että he olisivat oikea perhe. Kunnioitus on minusta tässä se avainsana ja rakkaus. Miksi jatkaa yhdessä vain tavan vuoksi jos toinen ei rakasta kuitenkaan tarpeeksi?
ikää meillä oli 30-vuotta ja hieman yli, kun kaverit menivät naimisiin, sanoi hän oudosti" Kyllä sinäkin vielä naimisiin pääset" . Nuoruuden tyttöystävänsä oli melkein jättänyt alttarille, sain tietää myöhemmin...Erohan siitä tuli, onneksi. Todella outo tilanne sinulla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja jos kerran rakastaa, miksi haluaisi jättää oman perheensä sen turvan ulkopuolelle.
" lmeinen jatkokysymys: no minkä kanssa sillä on tekemistä?"
Niin, mies vaan sanoo että rakastaa ihan yhtälailla nytkin kuin sormus sormessa ja se ettei tahdo naimisiin ei vähennä hänen rakkauttaan minuun.
Eli ilmeisesti toisinsanoen ajattelee myös asian niin että ei se naimisiinmeno rakkautta lisää..
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
et kun ette menneet naimisiin silloin alkuaikoina jolloin mies oli rakastunut ja valmis, nyt myöhemmin ei enää kiinnosta kun ei ole rakastunut vaan rakastaa. Asiassa ei ole enää mitään romanttista ja ehkä mies toivoo et tapaisi vielä jionkun johon rakastua ja haluaa avioitua silloin. Mun mielestä tälläisissä tilanteessa sen jolle se on merkityksetöntä tulisi antaa periksi. Koska on hankalampi luopua unelmistaan kuin tehdä jotain sellaista joka ei itselle merkitse niin paljon.
kyllä se vaan muuttaa. Toi lause on ihan puppupuhetta. Sama asia kuin sanoisi et jos on seksiä kerran viikossa tai vain kerran vuodessa niin ei se vaikuta tunteisiin mitenkään
enkä jäänyt keräämään rahaa, että saisi isot juhlat.
Naimisiin pääsee halvemmallakin ja pienemmällä tohinalla. Mutta toisille se päivä prinsessana on tärkeämpi kuin avioliitto.
siis mies haluaa pitää takaportin auki, tuohan on selvä asia eikä se siitä kaunistelmalla parane.
Jos teillä muutti, niin joka perheessä täytyy olla samalla tavalla?
Niinpä niin, pärjäilköön se puoliso omillaan, jos minulle jotain sattuisi. Sehän se on todellista välittämistä !
Jos naimisiinmeno on miehenkin unelma niin miksi häntä piti painostaa?
Se kuka päättää servettien ja kukkien väristä ei ole olennaista, kun koko kukkia ei tarvita ollenkaan, mutta jotenkin vaan särähti korvaan tuo että sinä toteutat omaa unelmaasi tässä.