Jos ihminen pelaa TODELLA paljon pelikoneita, niin onko hänellä varaa valittaa

pelaamiseen



älä anna rahaa enää

Kysy oman alueesi A-klinikalta.

Itse en olisi missään nimessä antanut rahaa pelikoneisiin sitä syytävälle vähävaraiselle. Olisin voinut hätätilassa ostaa ruokakassin, mutta en missään nimessä olisi antanut rahaa. Pidemmällä aikavälillä en antaisi ruokaakaan, sillä ihmisen täytyy itse priorisoida rahankäyttöä. Jos ei ole rahaa ruokaan, ei ole rahaa peleihinkään! Tuossa on kyse joko välinpitämättömyydestä (ei tarvitse itse budjetoida jos sinä ja muut autatte rahallisesti), jolloin se on törkeää, tai sitten addiktiosta, jolloin kaikki rahallinen apu vain pitkittää ongelman myöntämistä/siihen puuttumista.



Sinuna puhuisin VAKAVASTI äidille hänen pelaamisestaan ja asettaisin kaikenlaisen avun ehdoksi, että rahaa ei ole mennyt pelaamiseen.

ei ole itsellenikään. Sanoinkin hänelle että sitä rahaa et sitten pelaa, voin kuvitella etten saa sitä koskaan takaisin enkä halua minun rahojani tungettavan koneisiin.



osti sillä ruokaa (näin itse)



homma menee vaan niin että saa rahaa, pelaa suurimman osan, sitten valittaa ettei ole rahaa ja visalaskukin pitäisi maksaa.. no eipä sitä visaa kannata käyttää ellei rahaa ole.



en nyt sano että itse olen mikään mainio tuossa rahan käytössä, loppuu ne usein minultakin, mutta olen oppinut ainakin sen ettei sitä pidä tuhlata turhuuksiin ellei sitä ole.



ärsyttää vain niin kovin kun kuvittelee että mulla on sitä rahaa niin hirveästi kun saan lapsilisää, elatusapua sun muuta.. mutta on tosiaan 3 suuta jotka syö



nyt hän on käyttänyt visan yli (tai se on maksamatta) eikä voi siis sitä käyttää hätävarana. on hän monet kerrat minullekkin lainannut rahaa, mutta aina 20e kerrallaan, hän kehtaa minulta pyytää sataa euroa jonkin laskun maksamiseen

tuohan mahdollisti omien rahojen pelaamisen. ÄLÄ IKINÄ ANNA RAHAA.



Hae tukea itsellesi peliaddiktien omaisten ryhmästä ja yritä saada äitisi hakeutumaan hoitoon.

siis jos ei ole rahaa ruokaan.



sovimme joskus että nähdään keskustassa jossain, menemme paikalle ja on yllättäen pelaamassa, saamme odotella siinä sitten että toinen lopettaa, eikun hän pelaa kymppiin asti, ottaa ulos ja laittaa taas rahaa sisään. Olen monta kertaa lähtenyt kotiin ja sanonut vain etten tullut tänne seisoskelemaan ja katsomaan kun hän pelaa



no eipä kyllä ole rahaa lainatakkaan hänelle, hän ei saa seuraavaan 3 viikkoon mistään rahaa, saa nähdä mitä mahtaa keksiä

sinua kohtaan kuin olisi lapsesi, ei äitisi?



Käske katkaista Visa (jos ei maksa sitä niin kyllähän menettää sen sitten muuten ja ihan hyvä niin) ja lopeta molemminpuolinen rahan lainaaminen. Voithan antaa ruokaa lahjaksi esim. tuliaisiksi kahvikapetti ja kakku ja nyt jouluna herkkukorin tms. Mutta sinuna lopettaisin rahaliikenteen välillänne, se vain hankaloittaa äitisi kohdalla sitä että hän ymmärtäisi missä mättää.



Peliriippuvuus muistuttaa päihderiippuvuutta.

niin voihan mennä leipäjonoon.



Voit antaa ruokaa, mutta et rahaa, edes ruokaa varten.

hommaa peliriippuvuudesta tietoa ja kopioi äidillesi, jos jotenkin haluat auttaa, mutta vastuu on hänen, vaikka näkisit että antamasi raha menee ruokaan, hänen ruokarahansa on jo mennyt peleihin, älä edesauta pirunmyllyn pyörimistä, ja sano se myös ääneen

Sieltä pitäisi löytyä peliongelmaisille tarkoitetun auttavan puhelimen (Peluuri) numero, johon voit soittaa ja yrittää saada myös äitisi soittamaan. Peliaddiktio on samanlainen ongelma kuin alkoholismi, pelaaja kyllä keksii kaikenlaisia tekosyitä yms. eikä välttämättä pysty myöntämään ongelmaansa edes itselleen.



Äitisi voi pelaamisellaan hankkia itsensä todelliseen taloudelliseen pulaan, esim pahan velkakierteeseen. Näin pikavippifirmojen kulta-aikana se on vieläpä aika todennäköistä. Äitisi pitäisi saada tajuamaan, että mitä enemmän pelaa, sitä enemmän hävitää. Ne koneet on tehty sitä varten, että niillä kerätään rahaa.