5-vuotiaiden äidit? Puuttuisitko lapsesi käytökseen jos toimisi näin:
-hajottaisi toisten leluja, ei anteeksipyyntöä
-istuu kylässä kahvipöytään ja ilmoittaa, että otan mehua (ei siis pyydä vaan vaatii)
-sanoo kovaan ääneen että kakku on pahaa, en syö
-hyppii vieraiden sängyllä ja heittelee peitot ja tyynyt lattialle
Näin meillä käyttäytyi eräs lapsi ja äiti vaan hymyile eikä kertaakaan komentanut. Onko normaalia? Itsellä vasta pieni vauva niin ei ole kokemusta tuon ikäisistä mutta aika hurjalta tuntuu...
Kommentit (51)
Vierailija:
kiltti ja arka, ja yleensä ihan lukossa vieraassa paikassa. Ei uskaltaudu yksin toisiin huoneisiin. Joskus saattaa riehaantua heittelemään tyynyjä. Turha komentaminen pistää tytön entistä pahemmin lukkoon.
Hyvä jos saa mitään sanaa sanottua suustaan kahvipöydässä, ja jos se jotain sanoo, niin se on ilman turhia kiemuroita se hiljainen ja nariseva " mehuu" -kuiskaus.
Vierailija:
Sähän et siis halunnutkaan mitään muita näkemyksiä niin tässä saat sen mitä halusit.
Tämä on joku höpsähtänyt, hormonihirviö kotiäiti jonka ihrat hyllyy - hrr hrrr- samalla kun paukuttaa näppistä. Ja kun sen lapsesta tulee koulukiusaaja niin haukkuu opettajat pystyy kun hänen pikkuistaan syyttää.
Ihan eri näkökulmia hain, sillä eihän minulla ole kokemusta OMISTA samanikäisistä lapsista.
Ymmärrän kommentit, että tuo on normaalia lapsilta jne. Mutta EN ymmärrä tuota yhtä hyökkääjää, että minä " käskin lapsen makuuhuoneeseen vahtimaan omia kersojani" tai " miksi teillä on sänky olohuoneessa" ja tai " laiminlöit vieraita" . Herää kysymys, osaako henkilö ollenkaan lukea.
Kiitos asiallisista vastauksista, ja lisääkin lukisin mielellään.
Ap
Mutta minusta kuulostaa ihan, että 5-vuotias on halunnut hakea tavalla tai toisella äitinsä huomiota, kun hän on keskittynyt sinuun ja vauvaan. Kyllä meidänkin ipana olisi pistänyt ranttaliksi, jos hänen kyläilynsä vaikuttaisi tylsältä tai hän kokisi, että vauvastasi tykätään enemmän kuin hänestä. Jos hänet olisi paremmin huomioitu tai hänellä olisi ollut TODELLA mielekästä tekemistä, olisi hän EHKÄ osannut käyttäytyäkin.
Nimim. kokemuksen rintaäänellä - 5-vuotiaan äiti
is tieltä. Ja kyllä, sitä sanotaan vieraiden (sen lapsen) laimonlyömiseksi. En ole nähnyt lasta, joka huutaa MEHUA!, vielä sen jälkeen kun sitä on hänelle jo tarjottu. En ole nähnyt lasta, joka lähtee kahvipöydästä jossa hänen kanssaan keskustellaan vaeltelemaan makuuhuoneisiin ja availee suljettuja ovia itsekseen erikseen kehottamatta- tai varsinkaan jos häntä pyydetään jäämään pöytään. Ja siksi minun näkökulmastani on todennäköistä, että olet tehnyt niin, muttet halua sitä itse nähdä. mutta jos et kerran ole vaan kaikki johtuu lapsesta itsestään niin selvä homma.
Ja kyllä, minä osaan lukea. Minä vain yritän ymmärtää, miten tuommoinen tilanne voisi päästä syntymään.
Vierailija:
Ihan eri näkökulmia hain, sillä eihän minulla ole kokemusta OMISTA samanikäisistä lapsista.Ymmärrän kommentit, että tuo on normaalia lapsilta jne. Mutta EN ymmärrä tuota yhtä hyökkääjää, että minä " käskin lapsen makuuhuoneeseen vahtimaan omia kersojani" tai " miksi teillä on sänky olohuoneessa" ja tai " laiminlöit vieraita" . Herää kysymys, osaako henkilö ollenkaan lukea.
Kiitos asiallisista vastauksista, ja lisääkin lukisin mielellään.
Ap
ja minusta ap:n kuvailema tilanne on ihan realistinen. Lapsi saattaa noin toimia, eikä vielä ole merkki mistään ihmeellisestä. Mutta puuttuisin tietenkin, koska sehän nyt on ainoa tapa lasta kasvattaa. Ja toivoa, että pikkuhiljaa oppii fiksummin käyttäytymään.
Ja kyllä viisivuotiaan pitää oppia, ettei hänelle välttämättä ensimmäisenä tarjota, vuoroaan pitää osata odottaa. Ja että ruuasta ei saa sanoa, että on pahaa. Pakko ei ole tykätä ruuasta, mutta täytyy oppia käyttäytymään kohteliaasti. Maistaa, ja sitten syö minkä pystyy/jaksaa kommentoimatta. Omille lapsilleni opetan, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa ruuasta, ei sanota mitään.
Vierailija:
Kyllä meidänkin ipana olisi pistänyt ranttaliksi, jos hänen kyläilynsä vaikuttaisi tylsältä tai hän kokisi, että vauvastasi tykätään enemmän kuin hänestä. Jos hänet olisi paremmin huomioitu tai hänellä olisi ollut TODELLA mielekästä tekemistä, olisi hän EHKÄ osannut käyttäytyäkin.
Siis lapselle pitää joka kyläilyn ajaksi keksiä TODELLA MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ (sekin varmaan vaihtelee lapsen mielentilan mukaan) ja jos joku kehtaa kiinnittää huomiota mihinkään muuhun kun häneen, on oikeus " pistää ranttaliksi" ?
Puistatus.
eikä yritetäkään komentaa. Meillä ei hypitä sängyssä kotona eikä vallankaan kylässä.
Todella ärsyttävää kun saa vieraiden lähdettyä raivailla sänkyään sun muuta.
Viisi vuotias on jo niin iso ettei enää pitäisi tulla tuollaisia tilanteita. Aikapäiviä sitten oliisi jo pitänyt opettaa käytöstapaoja, alkaa pian olla myöhäistä.
Vierailija:
En ole nähnyt lasta, joka huutaa MEHUA!, vielä sen jälkeen kun sitä on hänelle jo tarjottu. En ole nähnyt lasta, joka lähtee kahvipöydästä jossa hänen kanssaan keskustellaan vaeltelemaan makuuhuoneisiin ja availee suljettuja ovia itsekseen erikseen kehottamatta- tai varsinkaan jos häntä pyydetään jäämään pöytään. Ja siksi minun näkökulmastani on todennäköistä, että olet tehnyt niin, muttet halua sitä itse nähdä. mutta jos et kerran ole vaan kaikki johtuu lapsesta itsestään niin selvä homma.
No, tämä lapsi on sellainen. Jos huudan olohuoneesta, että tulkaa pöytään, hän ilmoittaa " otan kokista!" " otan mehua!" ennenkuin on edes nähnyt mitä pöydässä on tarjolla. Ja kyllä, hänet kyllä huomioidaan, hänen kanssaan keskustellaan mutta lähes aina lähtee kahvipöydästä tutkimaan ympäri taloa. Tämä on se mitä en koskaan ole osannut pitää outona, minusta on luonnollista että lapsi ei kauaa jaksa istua paikallaan, varsinkin jos on mehunsa juonut ja kakkunsa syönyt. Hölmömmältä tuntuisi istuttaa häntä pöydässä puoli tuntia.
Mutta kuten sanoin, noiden sääntöjen luonti on hänen äitinsä asia. Seuraavaksi kun joku yhteinen tuttumme kertoo mitä tämä lapsi on hajottanut siellä tai miten on riehunut ja sotkenut niin olen sen verran viisaampi että osaan kertoa: kaikki johtuu emännän laiminlyönnistä, ei osaa tarjota oikeita juomia tai sitten ei osaa huomioida lasta joten tämä raukka joutuu nousemaan pöydästä ja menemään makkariin pomppimaan. Kiitos.
Tiedän kyllä toisenlaisiakin 5-vuotiaita. Meidän 5-vuotias tyttö on kohtelias, ottaa huomioon muut ihmiset, seuraa hetken aikaa miten kyläpaikassa voi olla, ei pompi sängyllä (kotonakaan ei saa, mutta välillä riehaantuu kotona).
Ehdottomasti puuttuisin jokaiseen noista ap:n mainitsemista käytöshäiriöistä, jos kyseessä olisi oma lapseni. Puuttuisin kyllä kylässä olevan vieraankin käytökseen siinä vaiheessa, jos rikkoo leluja tai pomppii sängyissä. Sanon lapselle kuin lapselle ystävällisesti, että meillä ei saa pomppia sängyssä jne. Tähän asti ovat totelleet ja leikki on jatkunut muulla tavoin.
Eihän 5-vuotiaan tarvitse olla mikään pikkuaikuinen, mutta kyllä häneltä voi jo vaatia kohtuullista käyttäytymistä, vaikka vilkas luonne olisikin.
Kertoi, että jotkut äidit kävivät melkeinpä vartijaan käsiksi, kun heidän pikku kullannuppunsa jäi myymälävarkaudesta kiinni. Että mites kehtaat kajota meidän Nico-Petterin yksityisyyteen.
Yksi äiti tässä ketjussa on juuri tätä ihmistyyppiä: kun lapsi tekee jotain väärin tai käyttäytyy huonosti, syy on aikuisissa, jotka provosoivat. Tällaisia satuja selitetään sitten itselleenkin aina kun tulee joku konflikti.
On todella junttimaista olla opettamatta lapselle käytöstapoja. Vanhemmat jotka eivät kylässä kiellä lastaan silloin kun olisi tarvetta ovat laiskoja ja varmaankin pelkäävät lapsen reaktiota. Ettei vaan meidän pikku masi suutu nyt enempää. Tai loukkaannu (hui kauheeta). On vastuutonta jättää lapsen kasvatus koulun ja kerhon vastuulle.
Olen nähnyt tällaisia huonosti käyttäytyviä lapsia ja monesti he terrorisoivat myös muita lapsia, ovat itsekkäitä ja vaativat koko ajan huomiota.
Ja auta armias jos joku muu komentaa lasta niin vanhemmat ovat naama mutturassa ja suurin piirtein katkaistaan välit.
Opettakaa niille kersoillenne jotain käytöstapoja!
No, oikeesti, mä olisin puuttunut noista ainakin lelujen rikkomiseen ja sängyllä pomppimiseen.
Kotona puutun myös ruuan arvostelemiseen, mutta se on mennyt perille vasta 14-vuotiaalle eikä aina sillekään.
Kasvattaminen on prosessi. Harva asia menee lapselle perille kerralla.
ja sanoi vielä ettei lapsen käytös häirinnyt niinkään vaan äidin.
että äiti ei reagoinut lapsen tekemisiin. Ei varmaan mene perille, jos ei edes yritä sanoa. Ja eihän lapset tyhmiä ole. Jos tajuaa, ettei viitsitä kylässä sanoa, niin siellähän sitten ollaan kuin ellun kanat.
...jo meidän 2-vuotiaan kohdalla. Toki ymmärtäisin että 2 vee ei vielä älyä ettei kakkua saa suureen ääneen arvostella, mutta mun mielestä nuo kuuluu sellaisiin käytöstapoihin joita aletaan opettaa jo vauvana.
Meillä 2-vuotias kysyy kotonakin ruokapöydässä " saisinko jotakin juotavaa" .
5v lapsen huonoon käytökseen niin milloin ajatteli alkaa jotain sanomaan. Kun lapsi on 13v? Lapsille pitää alusta asti opettaa mikä on oikein ja mikä väärin, 1 vuotiastakin voi opettaa, ei lapsella ole mitään " nyt olen kyllin vanha jotta minulle voi alkaa opettamaan käyttäytymissääntöjä- ikää" .
Jos on ok seurata vierestä hymistellen 5v huonoa käytöstä ja olla puuttumatta, niin mikä on se ikä että jotain kannattaa äitillä sanoa?
Sehän on selvä, että ei 5-vuotias varmasti tottele jokaista kehotusta tai edes ymmärrä kaikkia käytössääntöjä, mutta eikö hänelle tule kuitenkin huomauttaa? Jos ei nyt aloita niin milloin sitten? Teini-iässä on jo myöhäistä.
Ap
Jos on saanut 5 vuotta elämästään tehdä mitä lystää, tuskin 6-vuotiaana - vaikkakin olisi äitinsä mielestä sopivan kypsä vastaanottamaan rajoja - alkaa nätisti tottelemaan.
Vierailija:
Sähän et siis halunnutkaan mitään muita näkemyksiä niin tässä saat sen mitä halusit.