Mistä kertoo tälläinen käytös koiralla (rottweiler)
Nuori uros, alkanut hieman mahtailla, ja kokeilla paikkaansa laumassa. Saattaa esimerkiksi murista minulle, jolloin palautan koiran nopeasti ruotuun ja tilanne menee ohi. Kuitenkin koira mielistelee minua ihan kamalasti, matelee edessäni häntää vispaten, pyrkii nuolemaan suupieliä jne..
Eikö tuo ole ristiriitaista?
Kommentit (51)
varoitusnäykkää ja tuon kokoisen koiran varoitusnäykkäyskin voi tehdä ikävää jälkeä esim. lapsen kasvoihin huonolla tuurilla. Miehesi tietysti voisi mennä sinne koulutuksiin koiran kanssa jo nyt, kun sinä et raskaudeltasi kykene. Siellä löytyy ihmisiä, joilla on kokemusta katsoa tämän tyyppisiä koiria ja neuvoa teitä.
7
Vierailija:
Tässä eilenkin piti mennä väliin, kun pojat taistelivat hirviöillään, muurina oli selällään makaava koira, jonka ylitse hirviöt hyökkäilivät. Koira vaan makasi tyytyväisenä, kun hiriöt taistelivat rintakehällänsä. Ei siis kuulosta kovin vaaralliselta pedolta mielestäni?
kynnyksellä, mutta teidän metodeissanne on kyllä paljon toivomisen varaa. Fyysinen kurittaminen lisää aggressiota, joku päivä se voi hermostua ja antaa hormonimyrskyssään takaisin.
Rauhallista, määrätietoista treeniä ilman liikaa fyysistä voimaa - se tehoaa. Jos lähdet rotikkauroksen kanssa potkimis- ja niskastaretuutustielle, voi tulla päivä kun se antaa takaisin eikä siinä ihmisellä voimat riitä.
Koiraa ei potkita. Sängyssä nukuttaminen on myös arveluttavaa, koska se saa koiran luulemaan, että se on samalla tasolla teidän kanssanne ja voi kyseenalaistaa asemanne jossain vaiheessa.
Koiralle oma paikka, jossa se saa halutessaan olla rauhassa. Eikä sille saa aina antaa huomiota kun se itse haluaa, ei mitään paijailuja ja sylittelyjä. Kutsutte sen luokse jos haluatte silitellä, muutoin sen omiin silityksenpyyntöihin tulee suhtautua välinpitämättömästi. Teillä koira käskee rapsuttamaan ja te rapsutatte. Ei se niin saa mennä.
Jos koira tietäisi olevansa lauman alin, se tietäisi myös, että lapset ovat johtajan omaisuutta, eikä niille edes murista! Se, että se luulee lasten olevan sen, voi jossain vaiheessa olla vaarallista esim jos joku vieras lapsi lähestyy " sen" lapsia tms. OIKEASTI, nyt ottamaan selvää koiran laumakäyttäytymisasioista, miten itse pitäis käyttäytyä koiraa kohtaan, jotta se tajuaisi paikkansa.
Mistähän kertoo tuo kamala läheisyydenkaipuu? Koira makaa aina siellä missä muutkin, ja aina niin että on fyysinen kontakti johonkin perheenjäseneen.
Sängyssä nukkumista koira saa jatkaa, siihen en puutu. Perhepeti-ihmisille pieni provokaatio: meillä koirat ovat aina nukkuneet sängyssä, lapset aina omissa sängyissään. Jos 3-vuotias yöllä herää ja kömpii sänkyymme, koira ei protestoi, vaan hinkkautuu kiinni lapseen´.
ap
Vierailija:
Jos koira tietäisi olevansa lauman alin, se tietäisi myös, että lapset ovat johtajan omaisuutta, eikä niille edes murista!.
neuvoisin että vastedes ette anna koiran enää nukkua sängyssänne.
Sänky on todellakin johtajan paikka ja koira joka on perheen=lauman alinta kastia, kuuluu lattialle. Annatte koiran nyt luulla että se on " samaa tasoa" johtajan kanssa kun saa nukkua samassa paikassa.
Rottweiler on dominoiva rotu ja koiranne on nyt hankalassa iässä. Meillä on samanikäinen rottweiler uros mutta se ei ole koskaan murissutkaan meille ihmisille. Koiralle on tehty selväksi sen paikka tässä perheessä. Suosittelen että puututte pikimmiten asiaan ettei tilanne käy hankalaksi, ensimmäinen askel on tuo sängystä pois häätäminen. Meillä koiralla ei ole asiaa edes sohvalle, sen paikka on lattiatasossa.
Määrätietoista käsittelyä vain. Läheisyydenhakuun opeta käsky riittää, jos koira ei sitä jo osaa. Sinä rapsuttelet koiraa niin kauan kuin viitsit, sitten käsket sen pois vierestä nyhjäämästä. Ja siitä olen kyllä sen yhden kirjoittajan kanssa samaa mieltä, että ison koiran kanssa ei kannata alkaa hirveästi fyysisiin valtataisteluihin, mutta toki koiraa voi pannasta tai niskanahasta ohjata pois kielletystä paikasta tms. jos käsky ei heti mene perille.
7
Vierailija:
Mistähän kertoo tuo kamala läheisyydenkaipuu? Koira makaa aina siellä missä muutkin, ja aina niin että on fyysinen kontakti johonkin perheenjäseneen.Sängyssä nukkumista koira saa jatkaa, siihen en puutu. Perhepeti-ihmisille pieni provokaatio: meillä koirat ovat aina nukkuneet sängyssä, lapset aina omissa sängyissään. Jos 3-vuotias yöllä herää ja kömpii sänkyymme, koira ei protestoi, vaan hinkkautuu kiinni lapseen´.
ap
Tietenkin laumanjohtajan täytyy pitää huolta laumastaan, ja on siksi koko ajan hollilla. Ja kun se haluaa läheisyyttä ja rapsutuksia, se sitä ilmeisesti saakin, ja sekin on " väärä" viesti koiralle juuri tätä paikan näyttämistä ajatellen. Jos oikeasti haluat koiranne sinne lauman alimmalle tasolle, et voi luistaa joistain jutuista, kuten sängyssä nukkumisessa. Kaikki tai ei mitään,varsinkin jos kyseessä vahvaluonteinen tapaus.
Vierailija:
Mistähän kertoo tuo kamala läheisyydenkaipuu? Koira makaa aina siellä missä muutkin, ja aina niin että on fyysinen kontakti johonkin perheenjäseneen.Sängyssä nukkumista koira saa jatkaa, siihen en puutu. Perhepeti-ihmisille pieni provokaatio: meillä koirat ovat aina nukkuneet sängyssä, lapset aina omissa sängyissään. Jos 3-vuotias yöllä herää ja kömpii sänkyymme, koira ei protestoi, vaan hinkkautuu kiinni lapseen´.
ap
melkein nopeaa, vähän ulvaisua muistuttavaa kertaäännähdystä, niin ei se ole mitään aggressiivisuutta. Jopa meidän superlellukka- koira päästi sellaisen, kun 1-vuotias ehätti vahtimisesta huolimatta roikkumaan sen kulmakarvoista... Sen jälkeen koira paineli pää painuksissa olkkarin nurkkaan mahdollisimman kauas lapsesta. Kävi kyllä koiraa sääliksi, mutta ainakin tuli selväksi että se tiesi paikkansa: yksin nurkassa, jos kerran ei kestä ihmislasten touhuja.
Toi miten koira on lasten kanssa ja sinun jaloissa kuulostaa ihan hyvältä. Minua huolettaa eniten se, että murisee sinulle jos lähestyt sen ruokakuppia. Sitä ei saa kitkettyä pelkällä sen tilanteen opettelulla vaan koiran on sisäistettävä kertakaikkiaan että sinä saat ihan milloin vain viedä siltä ihan mitä vain pois. Totta, kuten 7 sanoi, siitä johtajuudesta vouhkataan usein liikaa, mutta ihmiselle murisevan urosrotikan kanssa se on aika hemmetin tärkeä juttu. Siksi sitä kannattaa harjoitella jokapäiväisillä asioilla koirakoulun lisäksi.
na arjessa sen koiran kanssa pitäisi olla. Kun johtajuus on kunnossa, on sitäpaitsi paljon helpompaa opettaa koiralle niitä temppuja. Netistäkin saa tosi paljon tietoa tähän aiheeseen. Samoin on monia hyviä kirjoja.
T. eräs, joka ennen luuli että parilla selätyksellä ja silmiin tuijottamisella saa koiran kun koiran ruotuun.
Rotikankin kanssa olen asunnon jakanut, mutta ei ollut oma koira, vaan ex-avomiehen.
7
Lisäksi palveluskoirayhdistysten kentiltä löytyy aina ihmisiä, joilla on kokemusta sen dominoivan rotikkauroksenkin kanssa elämisestä. Minusta juuri nuo silmiin tuijottelut ja selätykset ja ovista kulkemiset yms. ovat sitä pahinta humpuukkia. Voi tietysti joillain koirilla toimiakin, mutta ovat vain temppukavalkadi. Oikeasti homma toimii niin, että ihan koko ajan arjessa ollaan varma ja luotettava pomo. Sillä ei ole mitään väliä, saako koira mennä sohvalle tai sänkyyn, mutta sillä on, että se tietää, että sieltä pitää käskystä poistua. Sillä ei ole mitään väliä, tuleeko koira itse rapsutettavaksi vai kutsutaanko se, mutta sillä on, että ihminen päättää, koska riittää.
7
Vierailija:
na arjessa sen koiran kanssa pitäisi olla. Kun johtajuus on kunnossa, on sitäpaitsi paljon helpompaa opettaa koiralle niitä temppuja. Netistäkin saa tosi paljon tietoa tähän aiheeseen. Samoin on monia hyviä kirjoja.T. eräs, joka ennen luuli että parilla selätyksellä ja silmiin tuijottamisella saa koiran kun koiran ruotuun.
Vierailija:
Minusta juuri nuo silmiin tuijottelut ja selätykset ja ovista kulkemiset yms. ovat sitä pahinta humpuukkia. Sillä ei ole mitään väliä, saako koira mennä sohvalle tai sänkyyn, mutta sillä on, että se tietää, että sieltä pitää käskystä poistua. Sillä ei ole mitään väliä, tuleeko koira itse rapsutettavaksi vai kutsutaanko se, mutta sillä on, että ihminen päättää, koska riittää.
:
Olen pilannut yhden koiran kokemattomuuttani, kun luulin tosiaan että nämä metodit tepsii. Sitten perehdyin noihin laumakäyttäytymis asioihin, ja koin ahaa elämyksen. Ei ne koiratkaan toisiaan selättele, kun paikkaansa hakevat. Eivät myöskään potki.
Minusta koiraa ei koskaan aleta rapsutella jos se tunkee syliin. Meillä ainakin koirat kutsutaan rapsuteltaviksi, kun minä haluan. Eivätkä ole tunkemassakaan minun reviirilleni näin ollen. Jokainen määritelköön itse oman reviirinsä, meillä se on puolisen metriä. Sen lähemmäs ei tulla, ellen pyydä.
t. se ENTINEN selättäjä
Vai että koiraa pitäisi koko ajan komentaa ja kieltää ja käskyttää, siihen ei saisi kiinnittää mitään huomiota, koira ei saa tulla syliin/sänkyyn/sohvalle, koiraa ei paijata..Kuulostaa oudolta. Voin ymmärtää tuon ongelmakoiran koulutuksen yhtenä lyhytkestoisena vaiheena, että koira jätetään täysin yksin jolloin sen " itsetunto" ja uho latistuvat, mutta jos koiran koko elämä on tuollaista sietämätöntä pomotusta ja muuten taas huomiotta jättämistä omistajan taholta, niin onko se nyt sitten elämää. Koira tarvitsee sen paikkansa laumassa, tietenkin se on aina lauman alin, mutta ei silti hylkiö.
Älkää ottako koiraa, jos haluatte sen avulla vain päästä testaamaan taitojanne laumanjohtajana ja jos saatte jotain tyydytystä koiran alistamisesta.
Tietenkin koiralle on opetettava sen asema omassa laumassa. koiraa on myös koulutettava jotta siitä tulisi yhteiskuntakelpoinen. jos tapakasvatus ja tottelevaisuuskouluttaminen laiminlyödään tulee ongelmia varmasti lupaan sen. kaikki koirat tarvitsevat hyvän laumanjohtajan itselleen. se helpottaa koiran omaakin olemista kun se selkeästi tietää paikkansa.
Näillä seikoilla varmistetaan mahdollisuus hyvään ja tasapainoiseen elämään koiran kanssa. myöskin sellaiseen josta koira nauttii. kikkailla voi aina ja hauskahan koiraa on koulutella, mutta koiran elämä ei ole pelkästään koulutuskentällä, sitä se on myös kotona ja arkipäivän ympäristöissä ihan missä vaan. myös siellä sen tulee osata käyttäytyä.
...että koiran kanssa on tehtävä " töitä" pienestä pitäen ja koko ajan. pohja tulevaisuudelle alkaa rakentua heti pennun tullessa kotiin. pohjustustyötä tehdään siksikin, että se helpottaa koiran kanssa elämistä sekä kouluttelemista myöhemmin. joka koiran hankkii, sen täytyy ymmärtää että koira on eläin, ei pehmolelu. koiran kanssa täytyy olla ja tehdä. varsinkin kun kyseessä on aloittajan mainitsema isokokoinen rotu, rottweiler, se tarvitsee erityisen paljon aikaa ja paneutumista, jotta siitä kasvaisi tuo yhteiskuntakelpoinen ja hyvä koira. valitettavasti monesti saa nähdä ja kuulla tapauksista joissa ei ole käytetty tarpeeksi harkintaa rotuvalinnassa, jolloin koiran ottajan omat tietotaidot eivät ole riittävät ko koirarodun laadukkaaseen tapakasvatukseen/muuhunkaan järjestelmälliseen kouluttamiseen.
aloittajalle onnea ja menestystä koiranne kanssa. toivottavasti nämä kirjoitukset herättävät aloittajassa jonkinlaisia ajatuksia omista tietotaidoista koulutuksen ja tapakasvatuksen suhteen ko rodun kohdalla. ja miks ei muidenkin.
Tässä eilenkin piti mennä väliin, kun pojat taistelivat hirviöillään, muurina oli selällään makaava koira, jonka ylitse hirviöt hyökkäilivät. Koira vaan makasi tyytyväisenä, kun hiriöt taistelivat rintakehällänsä. Ei siis kuulosta kovin vaaralliselta pedolta mielestäni?