Terveydenhoitaja lähes tappoi vauvani

keksitään jokin kieltoperuste ja lätkäistään se kieltävä vastaus takaisin. Ja unohdetaan koko juttu.

asiaan liittyen. tapaus käydään läpi jne.



potilasasiamies kyllä auttaa jos tarvitsee. tosin sen voi ihan vapaamuotoisesti tehdä ja lähettää johtavalle ylilääkärille.

Sori, mutta sellaista nyt vaan sattuu. Vauvalla menee muutama minuutti kääntymiseen, joten voi kääntyä vaikka siinä välissä kun käyt suihkussa. Tai olla kääntymättä. Eikö pääasia ole, että vauva selvisi hengissä?

Suomessa tehdään aivan liian vähän ylipäänsä mistään valituksia, ja erityisesti juuri terveydenhuollosta (esim. täysin epäonnistunut hoitotakuu).

Ei asioihin saada parannuksia, jos epäkohdista tai epäonnistumisista ei valiteta!!

Ultralaitteet olisivat mahtavia neuvoloissa, niin ei tällaisi pääsisi sattumaan. Ammattitaito ei ihan huipussaan ole tuolla terveydenhoitajalle, siksi olisi fiksua ottaa asia potilasasiamiehen kanssa puheeksi. Tapahtunut, mikä tapahtunut, mutta opiksi pitää virheistään ottaa. Mitään erityisiä seuraamuksia tästä ei tule, en ainakaan usko, mutta tärkeää on käsitellä asia.

ennakoida ja suunnitella ja hallita, vaikka kovasti siihen uskomme ja sitä yritämme. Yhtä hyvin voisi väittää että itse melkein tapoit vauvasi kun hänet teit ja sait. jos et olisi hankkiutunut raskaaksi, ei tuotakaan episodia olisi tapahtunut. Ja samalla lailla voisi jaaritella miljoonasta muustakin asiasta. Elämää nyt vaan ei voi ennakoida eikä hallita.

ja th tunnusteli ja sanoi että hänen mielestään tämä lapsi on istualteen eli pää ylhäälläpäin. Lähdettiin sitten äitipolille käymään ja ultralla näkyi vauvan olevan pää alaspäin. Ei ne terveydenhoitajat välttämättä kaikkea osaa tunnustella. Se vauva ei siis muljahdellut siinä välissä ollenkaan. olisin kyllä tuntenut sen.

stressaantuneella äänellä. Miksei hoitajista valiteta, vaikka ovat vähällä tappaa potilaan, usein välinpitämättömyydellään?!

" Ei th voi millekään mitään" jne. Eikö se sitten olisi aivan sama jättää kaikki rutiinitutkimukset tekemättä, jos th ei millekään asialle kuitenkaan voi mitään tehdä eikä mihinkään vaikuttaa? Th:n tekemät mittaukset ovat tärkeitä juuri siksi, että jos niissä löytyy jotain hälyttävää, on asia laitettava eteenpäin lääkäreille. Että sinänsä on väliä.

Tämä niille, jotka epäilee, että vauva olis kääntyny just ennen synnytystä. Sitäpaitsi jos olis kääntynyt, niin olisit takuulla niin ison muljahduksen tuntenut. Ja kyllä raskaanaolevan (varsinkin ensisynnyttäjän) pitäisi voida luottaa terveydenhoitajan ammattitaitoon. Aika vähättelevä oli muuten tuo th:n kommentti. olis voinut edes pyytää anteeksi. Tapaus pitäsi mun mielestä muutenkin purkaa auki, jotta sinä saat siinä samalla " kriisiapua" ja th vois jotakin oppiakin.

Vierailija:

ja th tunnusteli ja sanoi että hänen mielestään tämä lapsi on istualteen eli pää ylhäälläpäin. Lähdettiin sitten äitipolille käymään ja ultralla näkyi vauvan olevan pää alaspäin. Ei ne terveydenhoitajat välttämättä kaikkea osaa tunnustella. Se vauva ei siis muljahdellut siinä välissä ollenkaan. olisin kyllä tuntenut sen.

Olisipa ap: kin lähetettty.

Virheistä pitää oppia... muuten voi käydä jollekin vielä huonommin.



...oma lapseni neuvolajärjestelmän mokan vuoksi liikuntavammainen tällä hetkellä.

perätilassa jo pidemmän aikaa- sen vahvisti synnytyslääkäri (näki heti vauvan jalkojen asennosta).

En todellakaan halua muuta kun huomautuksen th:lle. Tälläistä ei saisi tapahtua kenellekään muulle- meille kävi hyvin ja lapsi on terve mutta entä sille seuraavalle..



t. ap

On kamalaa tajuta, että oman lapsen hengen lähtö tai vammautuminen liittyy jollain tapaa ihmiseen, joka on tarkkaillut raskautta juuri siksi, ettei tällaisia tilanteita yllättäen syntyisi. Siihen ihmiseen on luottanut aika monta kuukautta. Itselläni on saman tapainen kokemus, viikolla 38 verenpaine oli koholla ja sf-mitta laskusuunnassa, lähetettä äitipolille en saanut enkä kokemattomuuttani (eka raskaus) osannut sitä pyytää. Onni oli synnytyksessä matkassa, lapsi syntyi hätäsektiolla terveenä, mutta jo pitempään kasvuhäiriöstä kärsineenä ja pienenä.



Olen kuitenkin samaa mieltä usean edellisen kirjoittajan kanssa siitä, että virhearvioita tapahtuu kokeneellekin. On helppo sanoa, ettei virheitä saisi tällaisessa asiassa tulla, mutta niitä tulee. On arpapeliä, kenen kohdalle huono tuuri osuu. Terveydenhuollon ammattihenkilöstö on ammatissa, jossa virheitä pelätään ja niiden riskit yritetään minimoida. Jokainen vastaa itse omasta toiminnastaan ja varmasti pyritään suureen huolellisuuteen. Sitten kun virhe tapahtuu, se on eri suuruusluokkaa vaikutuksiltaan kuin jossain toimistotyössä keskimäärin. (Tästä saataisiin oiva linkki viime syksynä velloneisiin hoitajien palkkakeskusteluihin...) Inhimillisessä toiminnassa tapahtuu virheitä, jopa äidit tekeävt omien lastensa kohdalla virheitä ja vahinkoja sattuu (lapsi putoaa sängyltä tai nielee/vetää henkeen jotain jne) Virheistä pitää oppia mutta myös saada jatkaa eteenpäin.



Ap, jos asia painaa mieltäsi kovasti, pyydä ammattiapua. Voi nimittäin olla, että tämän th:n kanssa asiaa puimalla et pääse vielä/juuri nyt kovin pitkälle, sillä myös th:n saattaa olla vaikeaa käsittää ja hyväksyä sitä, että on tehnyt virheen. Silloin ihminen voi käyttäytyä defensiivisesti, vähätellä virhettään tai syyttää jotakuta muuta (vaikka sinua) siitä. Sellainen keskustelu ei palvele ketään.



Toki voit tehdä huomautuksen ylihoitajalle/palveluesimiehelle, se tuskin johtaa muuhun kuin esimiehen kanssa käytävään keskusteluun.

Sehän on jo äidille niin kivuliastakin, että yleensä heräävät vaikka sikeimmästä unesta, jos vauva tuossa vaiheessa alkaa kääntyillä.

hoitoon ja kohteluun liittyviin muistutuksiin (jotka tehdään terveydenhuollon yksikköön johtavalle ylilääkärille) vastataan kirjallisesti ja tapaus käydään läpi hoitajan kanssa. muistutusta ei tule mutta organisaatiossa otetaan asiaa esille.



asiakaspalaute on sitten erikseen ja sen voi tehdä jollekin palvelujohtajalle tms.



ja edellä tuossa mainitsin teosta sekä potilasvakuutuksesta (joka on ainut paikka mistä haetaan rahallista korvausta).

Kyllä varmasti ovat. Tulee mieleen montakin tilannetta, missä voisi käydä huonosti jos terveydenhoitaja olisi unohtanut jotakin.



Ja ei ensisynnyttäjä välttämättä tiedä mitä kaikkea neuvolassa tehdään, eikä näinollen osaa vaatia, jos terveydenhoitaja unohtaa jotakin.

Mietin vielä mitä teen vai teenkö mitään. Luottamus neuvolajärjestelmään meni kyllä ihan totaalisesti.



t. ap

Laki edellyttää, että tuollainen järjestelmä on, mutta siinä lääketieteen edustajat puntaroivat kollegoidensa toilailuja. Eli käytännössä paikkaavat jäljet. Lain kirjain täyttyy, potilaalle lätkäistään hankalan maine sivumarginaaliin ja homma jatkuu.

Ei kaikki huomaa, jos vauva kääntyy, eikä se välttämättä ole kivuliasta!



Mun KAKSOSISTA toinen kääntyi joskus rv38+6 jälkeen perätilasta raivotarjontaan. Syntyi rv39+2 ja painoi 3500g.. Eli ei mikään pieni tyttö, mutta mulla ei ollut kääntymisestä mitään havaintoa!! Ja en todellakaan ollut kipeä.. :)



Tämä ei siis ap:lle, asiahan on selvä jos lapsen jalkojen asennosta kerran näkee että on ollut jo jonkin aikaa perätilassa VAAN niille jäärääjille, jotka levittelevät mutu-tietoa faktana: ärsyttäväää!