Mies kertoi vihdoin syyn seksittömyyteen

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 15:19"]

Entä jos äiti jatkaisikin elämäänsä samaan tapaan. Mies voi jäädä hoitamaan lasta kotiin vanhempainlomalla, ja vaimo takaisin töihin ja harrastuksiin. Luulisin , että sitten vaimoki olisi taas pirtsakka, spontaani.

"Lähdenkin tyttökavereiden kanssa kylpylään, nähdään sunnuntai-ilatan. Pusi-pusi Minulla on tänään illalla kahvakuulaa ja sit maanantaina tuun myöhään, koska meillä on tiimin illalnvietto. Torsatina mennään sit elokuviin siskon kanssa. Nähdään! Voisit muuten siivota kylppärin suihkukopin hiukan paremmin, ei vedä kunnolla. Ja mun shampoo on loppu, käy ostaa sieltä mun kampaamosta vaunulenkin yhteydessä. Moi

[/quote]

Tämä on sitä uhriutumista ja pyhää äitiyden ylistystä!

Samaan aikaan ette luota miehen kykyyn hoitaa lasta.

Mikä estää normaalin elämän yhdistämisen lapsiin? Ei niin mikään.

Normaalissa parisuhteessa menot kuin menot saa sovittua, ei fakkiutua äitiyteen ja uhrina olemiseen.

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 15:10"]

Mies hoitamaan vauvaa ja naiselle omaa aikaa ja harrastuksia myös. Voi olla taas pirtsakampi mamma, ja ehkä mieskin oppii tajuamaan, mitä se lapsen tulo oikeasti tarkoittaa, ja millaista on pienen vauvan hoito.

[/quote]

Hah hah. Osallistuin isänä tuohon sen minkä jaksoin ja missä minusta oli hyötyä. En ehtinyt seuraamaan, oliko mamma pirtsakampi vai ei, ainoastaan yksi asia oli varmaa: ei seksiä ENÄÄ IKINÄ, jos seuraukset on tässä.

Siis seksinpuutteestahan tässä oli alun perin kyse.

Jätä se.

Niin, ap:lle ei tunnu olevan sitä normaalia parisuhdetta. Jos mies tulee töistä, ja röhähtää sohvalle, tai menee omiin harrastuksiinsa, niin vaikea siinä on jakaa vanhemmuutta. Pitäisikö naisen unohtaa se vauva, ja toimia spontaanisti? Miksi naisen tulee luopua elämästään, työstään ja harrastuksistaan (ainakin joksinkin aikaa, jos mies ei hoida lasta, mutta miehen ei mistään?

Meillä parisuhde voi silloinkin hyvin, koska mies otti vastuun myös isänä, ja jaettiin sen lapsen hoito (miehen tultua töistä), niin molemmilla jäi aikaa myös huomioida toista. 

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 14:38"]

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 14:32"]

Onpa tylsää että sinulla on noin lapsellinen mies.

Sinä olet mennyt elämässä eteenpäin ja sinusta on kasvanut aikuinen nainen ja äiti.

Mies taas ei ole vielä kasvanut aikuiseksi vaan haluaisi elää "bailaten" niinkuin ennen lasta.

Fakta kuitenkin on että teillä on se lapsi ja muut asiat on tärkeimpiä kuin juhliminen. Toki lasten vanhemmatkin välillä juhlii mutta arki on se mikä pitää perheen kasassa.

Ja se arki yleensä voi olla tylsääkin mutta ei se tarkoita että puoliso on tylsä :(

[/quote]

Jeesus mitä sontaa kirjoitat!

Äitiys = aikuisuus ja elämän täyttymys?

Ota se pääsi pois sen Niclas-Jaminan paskavaipasta pois, ja havahdu todellisuuteen.

[/quote]

Ai, tännekin se velatollo ehti sekaantumaan.

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 15:23"]

Oletko miettinyt että voisiko miehelläsi mahdollisesti olla salasuhde?

[/quote]

Jos ei ole, niin kohta on. Miten mies muka kestää noin kauan ilman seksiä? Ei todellakaan :-D Nyt kun on vakivaimon kanssa saatu jälkikasvua turvallisesti, niin voi rauhassa hakea oikeat hupinsa suhteen ulkopuolelta.

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 15:13"]

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 15:07"]

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 14:39"]

Tuskinpa tässä nyt pelkästään alkoholiin ja juhlintaan viitataan. Kenties olet muuttunut tylsemmäksi, jäykemmäksi ja kontrolloidummaksi - huonolla tavalla. Jos puoliso tottui ja rakastui siihen pirteään ja ihanan spontaaniin naiseen, ei ihmekään jos ei enää uusi versio sytytä.

[/quote]

Lasten saamisen jälkeen on vaimon hymyt ja ennen kaikkea naurut olleet vähissä. Ja niihin juuri ihastuin. Hän on todellakin muuttunut tylsäksi ja vakavaksi. Kyllä minä ymmärrän lasten hoitamisen, harrastamisen ja heidän vaatteidein jahtaamisen alennusmyynneistä. Sitä minä en ymmärrä miksei voi vitsailla, hymyillä, nauraa näitä tehdessä. Eikö se sovi äidin arvolle?

[/quote]

Jos vaimo kokee , että hän jouttu yksin tekemään kaiken ja ei saa mieheltä tukea? Jos äiti yrittää liikaa siksi, että on itsekin epävarma, eikä koe voivansa jakaa sitä epävarmuutta. Mitä mies tekee lasten hoitamisen ja lasten muidenkin asioiden eteen? Muuta kuin "ymmärtää"...

[/quote]

No jos meistä puhutaan, niin kyllä minä osallistun lasten hoitoon ja harrastuksiin, siivoamiseen ja ruoan laittoon. Varmasti vähemmän kuin vaimo, mutta työpaikkani on naapurikaupungissa, joten en vain ehdi kotiin niin pian, että voisin aikaisin alkaviin harrastuksiin ketään viedä. Järjestän välillä puoli päivää vapaata, jotta voin viedä lapsia hammaslääkäriin tai harrastuksiin. Minun ainoa harrastus on pojan salibandyjoukkueen kaitseminen. Vaimo kyllä ehtii jumppiin ja kahvakuuliin.

Ymmärrän sen, ettei arjen pyöritys lapsiperheessä ole hauskaa ja virkistävää, mutta ei ole minun työnikään. Kyllä silti voi välillä pitää hauskaa ja vitsailla ihan perheen kesken tai kahdestaan. Edes joskus. Yllytän välillä lapsia kanssani kutittamaan vaimoa, jotta kuulisin hänen nauravan. Siitäkin suututaan. On menny turhan totiseksi tämä touhu. Nauran nykyään vain lasten kanssa. Tylsää.

27

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 15:07"]

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 14:56"]

Kiitos vastauksista! Olenhan mä alkanut enemmän nalkuttamaan, ja verskat ovat nykyään lempihousuni, myönnetään. Mutta mies käy töissä ja harrastaa, joten aika pitkälti vauvanhoito on mun vastuulla. Kaverit ovat kaikki lapsettomia, joten olen jäänyt heidänkin piireistä vähän etäiseksi. Mä rakastan tätä elämää näin, kotimme on siisti ja viihtyisä, nautin siellä olemisesta todella! Mutta tuntuu ettei miehelle mikään riitä. Joka päivä päätän että tänään olen rento ja spontaani, niinkuin ennenkin, mutta kun mies töiden jälkeen sanoo vauvalle suunnilleen moi ja menee sohvalle röhnöttämään, niin mua alkaa ärsyttämään. Mitä se tekee mun hyväkseni? Miksi mun tarvii muuttua? Tottakai elämä muuttuu vauvan jälkeen? Räjähdän ja kierre on taas valmis. Ap

[/quote]

Olet fakkiutunut siihen vauvaasi ja kotiisi, kuten itse kirjoitit.

Katso peiliin , ja mieti miksi miehesi ei enää halua sinua.  

[/quote]

Kun vauva on 5-kuukautinen, niin äidin pitää ollakin kiinni siinä vauvassa. Miehen kannattaa katsoa peiliin, jos ei kelpaa vauvastaan huolehtiva nainen, vaan pitäisi baarissa olla kännissä.

onpa epäempaattinen ja tylsä ukko! Tuntuu siltä, ettei ole tajunnut lainkaan vauvan tuomaa muutosta parisuhteeseen! Lapsellista. Tsemppiä ja jos tulevaisuuskaan ei näytä paremmalta, lienee parempi kasvattaa lasta yksin. Siis sinä.

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 20:47"]

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 19:41"][quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 19:04"] [quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 15:14"][quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 15:10"] Mies on selvästi kuvitellut, että kaikki jatkuu ihan samalla lailla lapsen syntymän jälkeenkin. Itse käy töissä ja harrastuksissa entiseen tapaan. Naisen harteille jää sitten kodin ja vauvan hoito kokonaisuudessaan. Sitten mies ihmettelee, kun nainen onkin jotenkin erilainen... DAA. Mies hoitamaan vauvaa ja naiselle omaa aikaa ja harrastuksia myös. Voi olla taas pirtsakampi mamma, ja ehkä mieskin oppii tajuamaan, mitä se lapsen tulo oikeasti tarkoittaa, ja millaista on pienen vauvan hoito. [/quote]   miksi miehen pitäisi luopu normaalista elämästään? sekään ei poissulje sitä , että naisenkaan tarvitisi muuttua nalkuttaja-hirviö-äidiksi? moni äidiksi tullut nainen muttuu aivan sekopääksi lapsensaannin jälkeen, se on totuus.   mies37 [/quote] Niin varmasti. Aivan samoin kuin mies ei muutu ollenkaan vaan kuvittelee elämän jatkuvan juuri kuin ennenkin. Mitä haittaa siitä voisi muka olla, että mies on vain yksi huutava suu lapsien rinnalla. [/quote]   Pitäisi tehdä jo ennen lasten suunnittelemista selväksi molemmille, etta elämä muuttuu sen kersan johdosta, eikä todellakaan aina parempaan suuntaan. Että pahimmillaan elämä on lapsentulon jälkeen yhtä helvettiä, eikä päätostä voi perua. Ennemmin realistinen näkokulma kuin hormoonihuuruista ihkuttelua. [/quote] Totta. Harmi vain, että usein miehetkin haluavat innoissaan niitä lapsia, kun ovat kotonaan tottuneet siihen, että äiti/vaimo on palvelija ja miehen elämän ei tarvitse muuttua millään tavalla. Sitten yllättyvät, kun nykynaiset vaativatkin heiltä osallistumista ja panosta.

[/quote]

Siitäpä juuri pitäisikin puhua. Meillä mies oli jossain vaiheessa kovinkin vauvakuumeinen, mutta kun sanoin että hän pitää sitten vanhempainvapaasta vähintään puolet, niin vauvapuheet lopahti siihen.

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 16:09"]

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 15:07"]

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 14:56"]

Kiitos vastauksista! Olenhan mä alkanut enemmän nalkuttamaan, ja verskat ovat nykyään lempihousuni, myönnetään. Mutta mies käy töissä ja harrastaa, joten aika pitkälti vauvanhoito on mun vastuulla. Kaverit ovat kaikki lapsettomia, joten olen jäänyt heidänkin piireistä vähän etäiseksi. Mä rakastan tätä elämää näin, kotimme on siisti ja viihtyisä, nautin siellä olemisesta todella! Mutta tuntuu ettei miehelle mikään riitä. Joka päivä päätän että tänään olen rento ja spontaani, niinkuin ennenkin, mutta kun mies töiden jälkeen sanoo vauvalle suunnilleen moi ja menee sohvalle röhnöttämään, niin mua alkaa ärsyttämään. Mitä se tekee mun hyväkseni? Miksi mun tarvii muuttua? Tottakai elämä muuttuu vauvan jälkeen? Räjähdän ja kierre on taas valmis. Ap

[/quote]

Olet fakkiutunut siihen vauvaasi ja kotiisi, kuten itse kirjoitit.

Katso peiliin , ja mieti miksi miehesi ei enää halua sinua.  

[/quote]

Kun vauva on 5-kuukautinen, niin äidin pitää ollakin kiinni siinä vauvassa. Miehen kannattaa katsoa peiliin, jos ei kelpaa vauvastaan huolehtiva nainen, vaan pitäisi baarissa olla kännissä.

[/quote]

Hiukan mustavalkoinen näkemys. Odotettavaa miesvihapalstalla.

Ohitat kokonaan naisen suttuisuuden, nalkuttamisen ja sen että nainen on muuttunut täysin.

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 15:12"]

En tajua, miten näin  moni tosissaan pohtii, miten tylsäksi se nainen voikaan vauvan myötä muuttua. Kyllä on oikeasti vialla ja paljon miehen korvien välissä, jos hän odottaa viihdytystä ja jännitystä naisen taholta mutta ei itse viitsi järjestää yhtään mitään. Siis odottaa vain, että vaimo hoitaa kaiken vauvasta biletykseen ja hän vain arvostelee vieressä eikä tee itse yhtään mitään.

Kukaan ei lopeta seksiä vain siksi, että puoliso tuntuu tylsältä. Silloin päinvastoin yritetään sitä seksielämää piristää, järjestetään romanttisia illallisia, laitetaan vaimolle lahjakorttia kasvohoitoon ja kampaajalle ja hoidetaan vauvaa sinä aikana, että vaimo voi käydä jumpassa ja ostamassa uusia vaatteita.

Mies on nyt tajunnut, että naisesta on tullut äiti ja se on tappanut seksihalut. Helpompaa kuin miettiä omaa korvienväliä on pistää koko juttu naisen syyksi. Tylsä, ei kiinnosta, ei seksiä. On lähes sääntö, että ongelma on siinä ihmisessä, joka itse kokee parisuhteen riittämättömänä. Jotain pitäisi tehdä toisin mutta ei viitsi, kun on helpompi pistää kaikki toisen syyksi. VAsta silloin voi aidosti syyttää toista, kun on tehnyt kaikkea mahdollista parisuhteen piristämiseksi mutta saanut aina vain negatiivista palautetta.

[/quote]

Eikös se tuossa AP:n tapauksessa ollut nainen joka koki parisuhteen seksin riittämättömänä? Mies koki riittämättömäksi sen, että parisuhde on vain tylsää kodin ja vauvanhoitoa. Sen pitäisi olla vain osa suhdetta, ei koko suhde.

Se mitä mies on tajunnut on se, että AP voi olla vain äiti, ei samalla puoliso ja nainen. Ei missään mielestäni sanottu, että mies odottaa vaimon järjestävän kaiken sponttaanin hauskanpidonkin. Mitä jos se ongelma onkin siinä, että vaimoa ei saa mukaan mihinkään hauskanpitoon? Ei minusta ole mitenkään ihmeellistä, että seksihalut vähenee, jos perheeseen ei mahdu parisuhdetta ollenkaan.

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 15:49"]

Jos ei ole, niin kohta on. Miten mies muka kestää noin kauan ilman seksiä? Ei todellakaan :-D Nyt kun on vakivaimon kanssa saatu jälkikasvua turvallisesti, niin voi rauhassa hakea oikeat hupinsa suhteen ulkopuolelta.

[/quote]

Helposti, sillä olen vauvapalstaa lukiessani oppinut, että käteen voi vetää vonkaamisen sijaan. On itse asiassa mukavampaa.

t. Aarne 40 vuotta, Jämsänkoski

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 14:30"]

No oletko tullut tylsäksi? Onko teillä miehen kanssa mitään yhteistä? Jos ainoa hauskuus oli juhliminen, niin on ymmärrettävää että mitään ei ole jäljellä kun ei enää juhlita.

Erosin ensimmäisestä miehestäni siksi, että vasta kun lapsen synnyttyä oltiin enemmän kotona ja enemmän kahdestaan, niin tajuttiin että ei meillä ollut mitään yhteistä. Aiemmin oltiin lähinnä keskitytty juhlimiseen ja kavereiden näkemiseen. Erohan siinä tuli ja olin ratkaisuun tosi tyytyväinen.

Nykyisen mieheni kanssa ei ole koskaan tylsää, vaikka meillä on pieni lapsi ja toinen tulossa (+isommat lapset aiemmista liitoista) Spontaani voi olla vauvankin kanssa ja tehdään ainakin tosi paljon kaikenlaista perheen kanssa ja välillä kahdestaankin. Kotonakin on vaikka mitä puuhaa ja joskus vaan ollaan ja keskustellaan. Exän kanssa oli ihan sairaan tylsää tähän nykyiseen menoon verrattuna.

[/quote]ap:n pitäis nyt keksiä joku harrastus ukon kanssa ja ehkä myöhemmin lapsi mukaan? koko perheen voimin jotain harrastetoimintaa! loistavaa laatuaikaa perheen kanssa :)

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 16:22"]

Hiukan mustavalkoinen näkemys. Odotettavaa miesvihapalstalla.

Ohitat kokonaan naisen suttuisuuden, nalkuttamisen ja sen että nainen on muuttunut täysin.

[/quote]

Onko se tosiaan niin monelle miehelle yllätys, että lapsen teko tarkoittaa sitä, että puoliso ja elämä muuttuu seuraavaksi 10-15 vuodeksi? Jos ei ole siihen valmis, niin miksi ei voi sanoa sitä ennen kuin alkaa yrittää lasta ja vaihtaa tarvittaessa nainen sellaiseen, joka ei halua lapsia itsekään.

En usko, että tuollaiset vätykset ovat niin runsaita, mutta jotain syysta naisilla on kova halu lisääntyä niiden älykääpiöiden kanssa, joille se on yllätys, että elämä muuttuu kun lapsi tulee taloon. Onko se jotenkin helpompaa kiillottaa marttyyrin kruunua miehen laiminlyömänä kuin katsella "nyhveröä", joka osallistuu lapsenhoitoon, muuttaa omaa elämäänsä eikä menetä halujaan vaikka nainen muuttuukin nalkuttavaksi verkkarisuohirviöksi?

Oletko ap kysynyt mieheltä kuinka usein mies odottaa sinun olevan spontaani ja tekevän kaikkea kivaa? Ja ennenkaikkea minkälaista kivaa ja spontania?

Jos mies kuvittelee että pystytte noin vain 5minuutin varoajalla lähtemään kotoa pois jotain kivaa tekemään, niin aika harvoin onnistuu. Sitten kun pääsee lähtemään, jos lapsi on mukana, siitä täytyy kuitenkin koko ajan huolehtia. Ei pysty keskittymään kivan tekemiseen niinkuin ennen vauvaa. Eikä vauvan kanssa voi edes riekkua joka päivä jossain aamusta iltaan, vauvallakin on oikeus rauhoittua kotiin. Jos pääsee lähtemään ilman lasta, on ne harvinaisia herkkuhetkiä, ei suku ja ystävät ala joka viikko montaa kertaa lapsia hoitamaan. Pientä vauvaa varsinkaan. Minulla ja miehellä on loistava tilanne, saadaan helpolla hoitaja lapsille (6v ja 9v) mutta ei heitä viitsi jatkuvasti vaivata. Jos yhtenään olisi pyytämässä niin eivät taatusti pitemmän päälle suostuisi.

Sinun pitää myös miettiä omaa käytöstäsi. Onko sulla verkkarit aina päällä ja tukka ponnarilla, raskauden loppupuolelta lähtien? Puhut aina vain vauvasta? Jos kyllä, ei ihmekään ettei mies halua seksiä. Äitiyteen uponnut nähdään äitinä, ei seksikkäänä. Ei, en ehdota sinua pukeutumaan seksihepeneisiin, vaan käy joku päivä läpi vaatekaappisi vaatteet. Mitkä sopii päälle ja mitkä ei. Laita kivemmat vaatteet päälle ja tukka erilailla kuin normaalisti. Ehkä mies sitten näkee sinut naisena eikä äitinä.

Kun mies tulee töistä, anna hetkeksi rönähtää sohvalle (ei kuitenkaan koko illaksi). Ja vaikka kuinka ärsyttäisi, yritä pitää mölyt mahassa. Laita mies hoitamaan vauvaa sillä aikaa kun käyt ruokakaupassa tai kaverilla kahvilla. Tee miehelle selväksi ettet voi olla nainen jos sinä yksin hoidat aina vauvaa. Mies varmaankin alkaa selittämään ettei osaa ja sinä osaat, eikä uskalla jäädä yksin vauvan kanssa. Sanot vain höpö höpö ja niin sinäkin olet joutunut opettelemaan vauvan hoidon. Ei naisillakaan ole ylimääräistä aistia vauvan itkuille, sitä on vain joutunut kokeilemaan eri kikkoja, lisää vaatetta, vähemmän vaatetta, antaa ruokaa, yrittää nukuttaa, vaihtaa vaippa. Jaa mikään ei toiminut, no kanniskellaan sitten josko se auttaisi. Ja tietysti lupaat että puhelimessa neuvot jos tulee ongelmia.

Ihmisillä (miehillä) voi olla tosi epärealistiset kuvat vauvan hoidosta ja tarpeista. Kuvittelevat että pikaisesti 5 minuutissa vauva syötetään ja vaipat vaihdetaan ja sitten taas vauva nätisti pötköttelee vaunuissa tai sitterissä tuntikausien ajan. Eivät myöskään ymmärrä että vauva on koko aikaisesti kiinni vanhemmissaan 1 vuoden ajan, senkin jälkeen saa olla iloinen jos ehtii syödä rauhassa silllä aikaa kun vauvaa tutkailee ympäri kotia. Näin ihan terveenkin lapsen kanssa. Isompienkin lasten kanssa sitä on ensisijaisesti äiti ja isä. Meilläkin vaikka lapset on eskarilainen ja koululainen, parisuhdeaika alkaa vasta kun lapset on nukkumassa klo klo 8 jälkeen. Siihen asti ollaan pääasiassa äiti ja isä.

Kehottaisin ap nyt keskustelemaan tarkemmin miehen odotuksista ja oikaisemaan jos miehellä on epärealistisia kuvitelmia lapsen hoidosta. Mies ei tunnu täysin ymmärtäneen että kun lapsi on syntynyt, elämä on jatkossa hyvin enimmäkseen "tylsää ja rutiineja". Mutta mieti myös piileekö miehen sanoissa totuuden siemen.

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 14:38"][quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 14:32"]

Onpa tylsää että sinulla on noin lapsellinen mies.

Sinä olet mennyt elämässä eteenpäin ja sinusta on kasvanut aikuinen nainen ja äiti.

Mies taas ei ole vielä kasvanut aikuiseksi vaan haluaisi elää "bailaten" niinkuin ennen lasta.

Fakta kuitenkin on että teillä on se lapsi ja muut asiat on tärkeimpiä kuin juhliminen. Toki lasten vanhemmatkin välillä juhlii mutta arki on se mikä pitää perheen kasassa.

Ja se arki yleensä voi olla tylsääkin mutta ei se tarkoita että puoliso on tylsä :(

[/quote]

Jeesus mitä sontaa kirjoitat!

Äitiys = aikuisuus ja elämän täyttymys?

Ota se pääsi pois sen Niclas-Jaminan paskavaipasta pois, ja havahdu todellisuuteen.
[/quote] Urr, tässä Aikuisen ja Kypsän velan kannanotto asiaan. Kylläpä muuten huomaa miten Aikuinen olet...

Harmillinen tilanne mutta etteköhän tuosta selviä! Merkkinä parempaan suuntaan pitäisin jo sitä että mies on pystynyt sanomaan missä on vika, nyt yrittäkää keksiä joku yhteinen tekeminen mikä korvaa juhlimisen. Mekin miehen kanssa suhteen alussa käytiin todella paljon juhlimassa mutta raskauden myötä onnistuttiin löytämään molemmille mieluinen harrastus ja tiiviisti sitä puuhaillaankin! Meillä on myös sattunut niin hyvä tuuri että molemmat tykkäävät oleskella vaan kotosalla sohvan ääressä.

Tuo kyllä kuulostaa oikeasti ihan kamalalta elämältä, että istutaan päivät pitkät kotona neljän seinän sisällä.