Vasta tänään tajusin, kuinka nopeasti ja totaalisesti nainen rupsahtaa 30-v. iän jälkeen!

Fakta on että vanhenee ja sillä selvä. En halua näyttää yhtään nuoremmalta kuin olen vaan hyvältä ikäisekseni.

Kuule ap, murehdi enemmän 40+ rupsahdusta. ja mitä tapahtuukaan 50+ kun hormoonitoiminta laskee jyrkästi.

onhan noita kauniita vanhempia naisia paljonkin...t. 30-v. joka ei pidä vielä itseään rupsahtaneena ;)

Suurinosa ihmisistä haluaa elää pitkään, joten eikö se ole luonnollista, että suurimman osan elämästä ei näytä kaksikymppiseltä??? Naisten keskimääräinen elinikä on yli 80-vuotta, joten jos kaikkien pitäisi näyttää parikymppiseltä, olisi suurinosa naisista (kaikki 30-80-vuotiaat) tyytymättämiä ulkonäköönsä.

Nyt ikää 43v. ja voin sanoa, että nyt se rupsahtaminen näkyy.

Itse olen 38 ja juuri uskaltauduin tarkistamaan onko mulla takapuolessa selluliittia ja ei ole yhtään! Jos pakarat puristaa oikein piukeiksi niin sitten aavistuksen verran voi havaita. Mutta levossa ei kyllä ole ongelmaa. Yllätyin, koska olin juuri lukenut tämän jutun jossa on 26-vuotiaan selluliitit esillä.



http://www.dailymail.co.uk/femail/article-1159140/The-miracle-cream-cla…

Sen jälkeen vanheneminen tapahtuu nopeasti ja sen kyllä todella huomaa!

En uskonut aikoinaan, kun ystäväni jotka ovat minua vanhempia, tuon asian minulle totesivat.Nyt kyllä allekirjoitan sen todellakin!

Sinä olet nuori ihminen parhaassa iässä!Miksi murehdit tuollaisia asioita? Iloitse vielä kun ei ole ryppyjä, eikä vatsamakkaroita kannettavana.

väkeviä en osta koskaan joten kyllä mua aika nuoreksi luullaan.

Alkossa kysytään uusien ohjeiden mukaan paperit kaikilta, jotka näyttävät myyjän arvion mukaan alle 25-vuotiailta, joten ei sua ja muita paperinnäyttäjiä sentään alaikäisiksi luulla.

Sehän juuri kuuluu elämään, vanheneminen. Hyväksy se ja nauti elämästä. Ei ole tarkoituskaan että näyttäisit koko elämäsi ajan 30v. Miltä se sitten näyttäisi jos vielä 60v on kuin 30v.



Minä ainakin aijon vanheta arvokkaasti ja jokaisesta rypystä ja harmaasta hiuksesta nauttien.=D Ja mahalöllöstä ja raihnaisuudesta. Elämä nyt on tässä ja mua ei ulkoinen olemus ihmisyydessä niin viehätä. Tärkeämpää on mitä ihminen on sisältä.



T.30+



JA ensimmäinen hopeanharmaa hius jo kivasti koristaa tummaa tukkaani.;)

mummoni eli 90-vuotiaaksi ja hän oli loppuun asti hyvin viehättävä ja nuoren näköinen.

NUOREN?

minullakin on onni kuulua sukuun, jonka naiset ikääntyvät kauniisti. Ehkä silla on jotain tekemistä kasvonjen luuston kanssa, meillä on leveät ja korkeat poskipäät. Ikääntyminen ei siis pelota.



Äitini on 55-vuotias, ja mielestäni edelleen vetävän näköinen nainen (kuten myös miesten mielestä).

paljon vaikuttaa elämäntavat, esim jos et päästä painoa nousemaan liikaa, se auttaa paljon. terv 10 v vanhempi palstailija

vaikka te olisitte kuinka nuorekkaita tahansa ja hyvillä geeneillä varustettuja niin ette näytä 35-vuotiaana, saatika 40-50-vuotiaana enää 20-25-vuotiailta. Kasvot muuttuvat "kypsemmiksi" ja piirteet kovenevat ja tietynlainen lapsimaisuus ja söpöys kyllä katoaa. Ne ovat olleet täysiä hyvän mielen kohteliaisuuksia mitä olette saaneet.

Katseet ovat äärimmäisen hämmentyneitä kun kerron olevani 5 lapsen äiti, vanhin jo 16 v...... sen jälkeen tulee kysymys et kuinka vanha sä oikeen oot????? Veikkaavat 99% noin 26 v!!! Itse en ota tuota kohteliaisuutena vaan minua ärsyttää edelleen lapsenomaiset piirteet kasvoissa jotka tekevät minusta nuoren näköisen. Mahdanko koskaan alkaa näyttää ikäiseltäni. Mieluummin näyttäisin juuri 34 v kuin 26 v!

olen tavannut todella kuluneen ja rupsahtaneen näköisiä alle 30 vuotiaitakin. Syvät uurteet, löystynyt iho, mutta nämä ovat myös perinnöllisiä ja kudostyypistä kiinni. Varsinkin auringonottajilla talvisin todella vanhan näköinen iho.



Läskit myös vanhentavat parikymppisiä ja niitä läskistyneitä näkee paljon.



Sitten on todella freshin näköisiä 40siä. Että ikä ei suojele yksinomaan.

myös se, että näkö saattaa olennaisesti huonontua;)

Mutta kylläpäs joitakuita kiukuttaa se, että ihminen 35-vuotiaana voi näyttää varsin nuorekkaalta. Äitini, ikää 65 on täysin rypytön kasvoiltaan eli nuorekkaat geenit olen häneltä ehkä perinyt. Enkä näe tätä asiaa subjektiivisena vaan usealta taholta (eri ikäisiltä) olen saanut kuulla olevani paljon ikäistäniu nuoremman näköinen. Mutta kaipa tämä rupsahtaneita 25-vuotiaita kiukuttaa.

näköisesti, kuten me kaikki, mutta tekee sen tyylikkäästi, eli ei yritäkään näyttää 25-vuotiaalta kun on nelikymppinen, ei pukeudu kuin teini, vaan tyylikkäästi ja kauniisti, hoitaa ulkonäköään ja liikkuu.



Jännä on huomata, miten ikä tasa-arvoistaa. Monet nuorena nätit ja laitetut tytöt näyttävät nelikymppisinä kamalilta, alkoholi ja tupakka kun ovat niitä pahimpia vanhentajia. Lihavuus ei kaunista ketään, mutta vanhaa naista ei kyllä kuivakka laihuuskaan.

väkeviä en osta koskaan joten kyllä mua aika nuoreksi luullaan.

Mun äiti järkytti työtovereita paljastamalla että täyttää ensi vuonna 60. Olivat raukat luulleet äitiä ehkä 45-vuotiaaksi :) Mutta äiti ei polta eikä ota aurinkoa, joten ryppyjäkin on _tosi_ vähän. Minäkään en polya tai käristä itseäni auringossa, joten tuskin meikäläinenkään rupsahtaa kovin nopeasti. Täytin tänä vuonna 30, eikä ole mitään kriisejä tai ryppyjä (papereitakin on välillä kysytty kun olen ostanut viiniä vaikka ollut ruuhkaa kassalla :P) - tosin täytyy myösntää että vähän järkytyin kun törmäsin vähän aikaa sitten yhteen tyyppiin joka oli samalla vuosikurssilla lukiossa kun hänellä oli hurjat silmäkulma- ja otsarypyt.

parasta aikaa. Nyt olen 31-vuotias, ja elän edelleen elämäni parasta aikaa, ja oikeastaan paljon parempaa ja onnellisempaa aikaa kuin silloin 25-vuotiaana. Minulla on elämä kunnossa, on ihana mies ja lapsi, kaunis koti ja mielenkiintoinen työ. En näytä nuorelta vaan ikäiseltäni, mutta kuitenkin paljon paremmalta kuin silloin 25-vuotiaana. Olen viime vuosina löytänyt tyylini, tiedän, minkälaiset vaatteet imartelevat vartaloni hyviä puolia, mitkä värit minulle sopivat ja miten meikkaan parhaita puoliani korostaen. Tätä en osannut vielä 25-vuotiaana ja vaikka näytän silloisissa kuvissa nuoremmalta, näytän myös paljon tyylittömämmältä ja epävarmemmalta. Ikä on tuonut elämänkokemusta ja elämänkokemus taas itsevarmuutta. Enää en pelkää vanhenemista, on ollut ihanaa olla kaksikymppinen, nyt nautin täysillä tästä kolmenkympin kieppeissä olemisesta, joten miksi en olisi onnellinen neli-, viisi- ja kuusikymppisenäkin?