Vasta tänään tajusin, kuinka nopeasti ja totaalisesti nainen rupsahtaa 30-v. iän jälkeen!

Ja vasta tänä vuonna olen oikeasti alkanut huomata vanhenemisen merkkejä kasvoissa:(. Siis pikkuhiljaa on nyt tullut syksyn aikana. En tiedä mistä se johtuu, ehkä viimeisen ja kolmannen lapsen kanssa on ollut vähän rankkaa. Liikaa valvottuja öitä ja liian vähän liikuntaa?



Tai sitten se johtuu siitä että olen laihtunut 8 kiloa! Kyllä, kasvot ovat luisevammat. Ehkä olivat nätimmät kun olin painavampi?

vaikka te olisitte kuinka nuorekkaita tahansa ja hyvillä geeneillä varustettuja niin ette näytä 35-vuotiaana, saatika 40-50-vuotiaana enää 20-25-vuotiailta. Kasvot muuttuvat "kypsemmiksi" ja piirteet kovenevat ja tietynlainen lapsimaisuus ja söpöys kyllä katoaa. Ne ovat olleet täysiä hyvän mielen kohteliaisuuksia mitä olette saaneet.

että toiset vanhenevat kauniisti, toiset eivät. Kuulut ilmeisesti itse jälkimmäiseen ryhmään, joten hyvä, että osaat nauttia näistä saamistasi hyvän mielen kohteliaisuuksista.

Näin on, kyllä se ikä kasvoilta näkyy kaikilla, kasvonpiirteissä, ihossa ja ihan kaikessa. Turha kenenkään on uskoa, että oikeasti näyttää nelkikybäsenä kaksikymppiseltä. Vaikka joku sattuisi kehumaankin;) On ihmisiä, joilla on ihan tapana kehua muita nuoremmiksi kuin ovatkaan, pelkästään kohteliaisuuttaan. Jotkut tekee sitä jopa piruuttaan, kuten eräs tuttava. Sitten räkättää selän takana sille onnettomalle, joka uskoi taas kaiken mitä hän suustaan päästi=D



Ei se ikääntyminen ole mikään peikko tai pelon aihe. Kauneus on katoavaista, niin se vaan menee. Itse olin nuorena todella nätti ja niitä kuvia on kiva katsella. VAikka kroppa on pysynyt hyvässä kuosissa, ehkä parempikin nykyisin kun silloin, niin ikä kyllä näkyy kasvoilta ja käsistä ihan selkeästi. Ei se minua haittaa.

Olen minäkin 32v ja viimeinen 1,5 vuotta on ollut rankkaa yövalvomisineen ja talon remppauksineen.

En tiedä johtuuko edellisestä (eivät syyt ainakaan nuorenna), mutta olen minäkin ensi kerran alkanut peilistä katsellessani näkemään muutoksia kasvoissani.



Ennen ei haitannut vaikka meikkivoidetta olisikin tullut hiukan paksulti, mutta nyt kyllä kaikki pienet uurteet tulevat esiin.



En ole mielestäni rupsahtanut, mutta muutoksia on ilmiselvästi huomattavissa.

kohteliaisuutena. Olimme yleisessä saunassa, lapsi kutsui minua äidiksi. Siihen eräs mummo vieressä, että ohhoh, luulin, teitä sisaruksiksi.



Pankissa eräs neuvoja alkoi kaupata minulle korttia, sanoi, että kuukausimaksu on ilmainen alle 25-vuotiaille. Sanoin, että olen valitettavasti 10 vuotta vanhempi,



15

Elä päivä kerrallaan ja ota ilo irti nuoruudesta. Älä turhia murehdi.

Itse olen 38v. ja kyllä olen huomannut itsessäni huomattavat vanhenemisen merkit. Lähinnä naamassa. Vaik silti moni luulee minua alle kolmekymppiseksi.

kohteliaisuutena. Olimme yleisessä saunassa, lapsi kutsui minua äidiksi. Siihen eräs mummo vieressä, että ohhoh, luulin, teitä sisaruksiksi.

Pankissa eräs neuvoja alkoi kaupata minulle korttia, sanoi, että kuukausimaksu on ilmainen alle 25-vuotiaille. Sanoin, että olen valitettavasti 10 vuotta vanhempi,

15

Mummoille ja papoillehan kaikki alle 50v ovat tyttoja ja poikia! En luottaisi heidan ian arvosteluun. Itsellenikin on vaikeaa nykysin teietaa itseani nuorempien ika, tuntuu etta kaikki ovat sellaisia 20v, vaikka olisivat mita tahansa 15-25v valilta. Oman ikaiseni kylla tunnistan, aika hyvin osaan arvata 30-40-vuotiaiden iat.

Itse olen 32v. Eikos tassa ketjussa suurinosa olekin 32v!!!!?

samalta kuin 20-vuotiaana niinkuin täällä on toitotettu. Itse kuulun näihin hyvägeenisiin ja 42-vuotiaana olen esim. timmi ja saan kyllä katseita. En silti mitenkään ole hyväksymättä omaa vanhenemistani, mutta näytän nykyään vaan edelleen tosi hyvältä, vaikka ikä tietysti näkyykin ja saa näkyä.



Mutta siis todella paljon on eroja juuri n. 40-vuotiaissa naisissa, itse järkytyin kerran kun yksi ennestään tuntematon paljastui vain 44-vuotiaaksi, luulin 10-15 vuotta vanhemmaksi, en ollenkaan omaan ikäluokkaani kuuluvaksi.

Itse olen 31-vuotias ja minulla on 2,5-vuotias lapsi. Kyllä olen selkeästi muuttunut fyysisesti viimeisten parin vuoden aikana, mutta suurena syynä pidän raskautta, yövalvomisia ja muutenkin välillä rankahkoa perhe-elämää. Toki ikäkin vaikuttaa, eihän kukaan nyt nuorene.

Löytyisikö sinulta kasvovalokuvaa joka on otettu sinusta 20-25-vuotiaana ja vertaat sitä nykypäivän kasvokuvaan. Kyllä varmaan huomaat kuinka kummasti se nuorekkuus on jonnekkin hävinnyt. Samalta et todellakaan näytä.

että toiset vanhenevat kauniisti, toiset eivät. Jokainen vanhenee, mutta toiset näyttävät nelikymppisinä ikäisiltään tai hieman nuoremmilta, toiset taas kuusikymppisiltä. Ehkä tosiaankin kuulut jälkimmäisiin, mistä myötätuntoni.

Ei kai kukaan mitään mummojen kommentteja ota tosissaan. Olin melkein kolmekymmentä, enkä mikään erityisen nuorekas, kun yksi vanhempi nainen kysyi, että olenko sen kevään ylioppilaita. Asia lähinnä huvitti, ja oma johtopäätökseni oli, että nainen ei ihan hahmottanut ihmisten ikiä, ei se, että olisin näyttänyt lukioikäiseltä.

Alle kolmekymppisenä sitä pysyi suht samana vaikka mitään kummenpaa tehnytkään kiloja ei tullut yhtä helposti eikä valvomiset näkynyt samalla tavalla naamassa.



Nyt 33 v pakko liikkua muuten runko näyttää tosi paksulta ja tuntuu pelkan ajatuksen voimasta lihoavan.

Ennen pystyi syömään mitä tahansa nyt huomaa, että mun vatsa ei siedäkkään ihan kaikkea.



Eli kolmekymppisenä herää siihen tosiasiaan, että jotain on tehtävä. Kuitenkaan tilanne ei ole hälyttävä ainakaan vielä.

minä olen 31, ja sain viime viikolla näyttää paperini Alkossa :)



Totta kyllä, että ilmeryppyja on alkanut ilmestymään. Mun mielestä niissä ei kuitenkaan ol emitään kamalaa, jos kokonaisuus on hyvä:

- hyvä ryhti

- ei ylipainoa

- kuulas iho (ei valvomista, vaan hyväi unet ja paljon ulkoilua)

nyt on täytynyt alkaa tarkkailemaan hieman syömisiään ja liikuntaakin pitäisi harrastaa, eli tulen 10 vuotta jäljessä tässäkin, 30-vuotiaana en havainnut mitään muutosta näisä asioissa, ei mitään tarvetta rajoittaa syömistä tms.

Alle kolmekymppisenä sitä pysyi suht samana vaikka mitään kummenpaa tehnytkään kiloja ei tullut yhtä helposti eikä valvomiset näkynyt samalla tavalla naamassa.

Nyt 33 v pakko liikkua muuten runko näyttää tosi paksulta ja tuntuu pelkan ajatuksen voimasta lihoavan.

Ennen pystyi syömään mitä tahansa nyt huomaa, että mun vatsa ei siedäkkään ihan kaikkea.

Eli kolmekymppisenä herää siihen tosiasiaan, että jotain on tehtävä. Kuitenkaan tilanne ei ole hälyttävä ainakaan vielä.

ja kieltämättä siitä on ollut etua monissa asioissa. Monesti olen miettinyt, että entä kun tämä nuoruus ja kauneus katoaa, kuinka siihen sopeutuu.



Enää se ei pelota. Olen 36-vuotias ja minulle on tullut silmäkulmiin ryppyjä, siis sellaisia naururyppyjä. Ensin olin aivan kauhuissani, mutta lopulta tajusin, että ne kuuluvat kasvoihini ja olen ylpeä niistä. Niiden ryppyjen taakse kätkeytyy paljon asioita.



Minua ei myöskään pelota ikääntyminen ja ulkonäköpaineet, koska mummoni eli 90-vuotiaaksi ja hän oli loppuun asti hyvin viehättävä ja nuoren näköinen. Ihotyyppi ei ollut sellainen paperimainen vaan paksumpi ja kimmoisampi. Sama on äidilläni, hän on nyt 60 + ja todella hyvän näköinen nainen. Ikääntynyt, tietenkin, mutta kauniilla tavalla.



Olen ulkoisesti äitini "kopio", nuoruuskuvat ovat aivan kuin peiliin katsoisin. Joten perin äidin ja äidinäidin tavan ikääntyä, olen todella iloinen. Ei pelota. Klassinen kaunis aikuinen nainen on ilo silmälle. Ja kokemus tuo varmuutta ;)

Hih, mua aina huvittaa nämä "näytän ikäistäni 10 vuotta nuoremmalta"-kommentit, sillä ei ne nyt ihan objektiivisesti ihan totta taida kuitenkaan olla, siis jos ette huijaa itseänne ;) Kyllä suurin osa ihmisistä näyttää ihan oman ikäiseltään ja hyvä niin. Kuka tosiaan haluaisikaan näyttää 35-vuotiaana 2-kymppiseltä? Esim. työelämässä siitä voisi olla jopa haittaa, kun ihmiset pitäisivät "ihan tyttönä" =)



Joo, totta kai sitä itse luulee, että näyttää ihan samalta kuin silloin yläasteaikoina vaikka mittarissa olisikin jo 40....ja sitten muut kuitenkin huomaavat heti muutoksen. Esim. itse en huomaa omaa vanhenemistani, mutta sitten kun törmään johonkin lukiotuttuun ihan säikähdän, että noin paljonko tuokin on vanhentunut...ja luultavasti se toinen ajattelee ihan samaa minusta.

Löysinpä vielä palan painikkeeksi ihan tutkimustietoa aiheesta ;) Juu-u, kyllähän puolet suomalaisista tosiaan näyttää ikäistään nuoremmilta, kröhöm....



http://olotila.yle.fi/sisallot/projektina-keho/tutkittua-rypyt

Kärsin ihoni takia monesta asiasta; ryppyjä, raskausarpia kaikkialla kaulasta nilkkoihin, hilseilevän kuiva iho (mikään voide ei ole tehonnut tähän asti), selluliittia, roikkuva vatsanahka sektiosta (ei auta jumpat ei), rinnat roikkuvat niin että nännit osoittavat maata, paiseita rinnoissa ja pakaroissa, runsas karvankasvu. Olen siis tavallaan naisen irvikuva. Kuitenkin kaiken tämän rumuuden alla piilee ihan ihminen- ja uskallan väittää että koska olen jäänyt paitsi ulkonäköhysteriasta (= ongelmiani eivät korjaa edes ihonsiirrot), olen paljon aikuisempi kuin 90% ikäisistäni. Ihmetellen katson muita naisia ja heidän epävarmuuttaan omasta ruumiistaan- moni on vähintäänkin peruskaunis mutta kokee silti olevansa vastenmielisen näköinen, kiduttaa itseään ikuisella dieetillä ja kantaa huolta tulevista rypyistä. Älkää naiset katsoko peiliin niin paljoa! Te olette ihania ja hyvännäköisiä iästä huolimatta! :)

Jos tekee mieli surkutella itseään, lukekaa aina uudestaan tekstini ensimmäinen lause kunnes uskotte että huonomminkin voisi olla.

hyväksyt itsesi. Vaikka ei se varmaan helppoa ole tässä ulkonäkökeskeisessä maailmassa.

Kärsin ihoni takia monesta asiasta; ryppyjä, raskausarpia kaikkialla kaulasta nilkkoihin, hilseilevän kuiva iho (mikään voide ei ole tehonnut tähän asti), selluliittia, roikkuva vatsanahka sektiosta (ei auta jumpat ei), rinnat roikkuvat niin että nännit osoittavat maata, paiseita rinnoissa ja pakaroissa, runsas karvankasvu. Olen siis tavallaan naisen irvikuva. Kuitenkin kaiken tämän rumuuden alla piilee ihan ihminen- ja uskallan väittää että koska olen jäänyt paitsi ulkonäköhysteriasta (= ongelmiani eivät korjaa edes ihonsiirrot), olen paljon aikuisempi kuin 90% ikäisistäni. Ihmetellen katson muita naisia ja heidän epävarmuuttaan omasta ruumiistaan- moni on vähintäänkin peruskaunis mutta kokee silti olevansa vastenmielisen näköinen, kiduttaa itseään ikuisella dieetillä ja kantaa huolta tulevista rypyistä. Älkää naiset katsoko peiliin niin paljoa! Te olette ihania ja hyvännäköisiä iästä huolimatta! :)

Jos tekee mieli surkutella itseään, lukekaa aina uudestaan tekstini ensimmäinen lause kunnes uskotte että huonomminkin voisi olla.

Huonoina hetkinä inhoan peilikuvaani mutta yleensä siedän itseäni hyvin. Vaatteilla saa hyvin piiloon, onneksi.