En pitäisi kehitysvammaista lasta

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:24"]

Te jotka sanotte, että kyllä äidinvaisto sitten herää... Ei tuollaiseen varmaan kannata luottaa. Jos äidinvaisto olisi pettämätön, ei olisi ongelmaisia lapsia ollenkaan. En usko että maalaisjärkeen ja vaistoihin kannattaa luottaa ensisijaisena menetelmänä sen sijaan että oikeasti opiskelisi ja ottaisi asioista selvää etukäteen. Ei kannata luottaa siihen että "kyllä maailma kannattelee". Kyllä Suomessa elossa pysyy, mutta onko elossa pysyminen tarpeeksi mielekkääseen elämään?

[/quote] Äidinvaisto ei herää terveiden lastenkaan kohdalla aina. Mammat elää vain niin pumpulissa. Vai miten selitätte tupakalla poltetut vauvat ja lonkkamurtumat, kun vauva on isketty seinään tai jätetty yksin yöksi, kun äiti lähtee kapakkaan, tai antaa lapsensa miesystävälleen seksileluksi.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:28"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:55"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:53"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:46"]Osasin kyllä aavistaa että keskustelu kääntyy negatiiviseksi minua kohtaan, mutta en silti usko että olen ainoa joka ajattelee näin. ap

[/quote]

Jos itse loukkaantuisit vakavasti kolarissa tai saisit aivotulehduksen tavallisen infektion jälkitautina ja vammautuisit, olisiko ok että miehesi ja vanhempasi hylkäsivät sinut? Koska se olisi heille liian rankkaa?

[/quote]

Olisi ok, sillä minä olen se joka vammautui, eivät he. He eivät ole minun, aikuisen ihmisen, elämästä tai hyvinvoinnista vastuussa oman hyvinvointinsa ja elämänsä kustannuksella. ap

[/quote]

Tuo on aika kylmä ja laskelmoiva näkökulma. Että joku, sinun läheisesi, vaan jatkaisi lomilla käymistä ja elämästä nauttimista, kun sinä makaat vihanneksena sairaalassa? Vain suomalainen ihminen pystyy tuollaiseen, hylkäämään läheisen laitokseen. Ei onnistuisi maailmalla yleisesti. 

[/quote]  Buahhaaaaaa.......

Joissain maissa on edelleen luonnonvalinta ja annetaan tällaisten kuolla pois.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:20"]

Lapsen hankinta olisi suunnitelmissa n. 5 vuoden kuluttua, mutta nyt on alkanut pelottaa että mitä teen jos lapsi on kehitysvammainen. Tiedän ettei minulla olisi siihen vaadittavia voimia, olen seurannut lähipiirissä olevien autistien ja Downin syndroomaisten lasten arkea, enkä vaan todellakaan kykenisi sellaiseen. "Normaalin" lapsen kasvatus jännittää jo paljon, ja opettelen nyt jo siihen tarvittavia taitoja. Mitä tapahtuu, jos annan lapsen vain adoptioon synnytyksen jälkeen? Olettaen siis ettei abortti ole enää vaihtoehto.

Tiedän että kuulostan julmalta, mutta luultavasti tekisin itsemurhan mieluummin kuin viettäisin loppuelämäni kehitysvammaisten omahoitajana. Kannattaakohan sitten hylätä lapsihaaveet kokonaan...

[/quote]

Kuule ap, noi on ihan normaaleja ajatuksia.

Mäkin tunsin pelkoa ja inhoa monia erityispiirteitä ja vammoja kohtaan, eikä mitkään nettikeskustelut, missä tuollaisia asioita puidaan ainakana auttanut mitään.

Olin itsekin välillä suutani soittamassa ja sanomassa, että mm. kaikki ADHD:t pitäisi ampua avaruuteen... Kas kummaa, siinä vaiheessa mulla oli jo kolme lasta, joista nuorin saikin myöhemmin ADHD-diagnoosin. Ja kas kummaa, itsekin sain.

POinttini on: Se millaista kuvittelet elämän olevan kehitysvammaisen tai muun e-lapsen kanssa, ei välttämättä ole lähelläkään totuutta. En väitä, että se olisi jotenkin erityisen ihanaa ja aina uskomattoman palkitsevaa, mutta tuskin se puhdasta kärsimystäkään on. 

Ja kun sä olet saanut sen oman vauvan syliisi, häntä rakastat ja hoidat, ja sitten kuluu aikaa, kuukausia ja lapsi ei ehkä opikaan asioita sitä tahtia kuin pitäisi, kuluu vuosi, kenties kaksi, ja häntä ruvetaan tutkimaan tarkemmin... missä kohtaa aiot hänet hylätä?

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:28"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:55"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:53"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:46"]Osasin kyllä aavistaa että keskustelu kääntyy negatiiviseksi minua kohtaan, mutta en silti usko että olen ainoa joka ajattelee näin. ap

[/quote]

Jos itse loukkaantuisit vakavasti kolarissa tai saisit aivotulehduksen tavallisen infektion jälkitautina ja vammautuisit, olisiko ok että miehesi ja vanhempasi hylkäsivät sinut? Koska se olisi heille liian rankkaa?

[/quote]

Olisi ok, sillä minä olen se joka vammautui, eivät he. He eivät ole minun, aikuisen ihmisen, elämästä tai hyvinvoinnista vastuussa oman hyvinvointinsa ja elämänsä kustannuksella. ap

[/quote]

Tuo on aika kylmä ja laskelmoiva näkökulma. Että joku, sinun läheisesi, vaan jatkaisi lomilla käymistä ja elämästä nauttimista, kun sinä makaat vihanneksena sairaalassa? Vain suomalainen ihminen pystyy tuollaiseen, hylkäämään läheisen laitokseen. Ei onnistuisi maailmalla yleisesti. 

[/quote]  Eli jos sinusta tulisi kasvi ja eläisit hengityslaiteessa kasvina, sinun läheisesi ja sukulaisesi eivät saisi sen jälkeen enää lomailla ja matkustaa, vaan heidän pitäisi uhrata elämänsä sinun sänkysi vieressä istumiseen. Huh huh.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:32"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:28"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:55"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:53"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:46"]Osasin kyllä aavistaa että keskustelu kääntyy negatiiviseksi minua kohtaan, mutta en silti usko että olen ainoa joka ajattelee näin. ap

[/quote]

Jos itse loukkaantuisit vakavasti kolarissa tai saisit aivotulehduksen tavallisen infektion jälkitautina ja vammautuisit, olisiko ok että miehesi ja vanhempasi hylkäsivät sinut? Koska se olisi heille liian rankkaa?

[/quote]

Olisi ok, sillä minä olen se joka vammautui, eivät he. He eivät ole minun, aikuisen ihmisen, elämästä tai hyvinvoinnista vastuussa oman hyvinvointinsa ja elämänsä kustannuksella. ap

[/quote]

Tuo on aika kylmä ja laskelmoiva näkökulma. Että joku, sinun läheisesi, vaan jatkaisi lomilla käymistä ja elämästä nauttimista, kun sinä makaat vihanneksena sairaalassa? Vain suomalainen ihminen pystyy tuollaiseen, hylkäämään läheisen laitokseen. Ei onnistuisi maailmalla yleisesti. 

[/quote]  Eli jos sinusta tulisi kasvi ja eläisit hengityslaiteessa kasvina, sinun läheisesi ja sukulaisesi eivät saisi sen jälkeen enää lomailla ja matkustaa, vaan heidän pitäisi uhrata elämänsä sinun sänkysi vieressä istumiseen. Huh huh.

[/quote]

Ei, mutta itse en koskaan hylkäisi läheistä laitokseen tai olisi ainakaan osaltani huolehtimatta hänestä. Omat läheiseni voisivat tehdä minkä vain ratkaisun haluaisivat. Lapsen kohdalla näin ei olisi. Lapsella on vain yksi äiti ja vain yksi isä, mikään eikä kukaan voi heitä korvata. Olen sairaanhoitaja ja tasan tiedän, että osa ihmisistä hylkää läheisensä oman nautintonsa vuoksi ja mukavuudenhalunsa tähden. Kaikki eivät. Onnellista ja hyvää elämää voi elää, vaikka pitäisi huolta sairaasta ihmisestä. Elämästä ei voi poistaa kaikkia epämukavuustekijöitä eikä vain heittää ihmisiä pois, jos he ovat viallisia. 

Lisään ylempään kommenttiin, että tupakalla poltetut vauvat jne. he ovat psykopaattien lapsia. Vain vakavasta persoonallisuushäiriöstä kärsivä kykenee moiseen, ei normaali empatiakykyinen ihminen. 

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:32"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:28"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:55"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:53"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:46"]Osasin kyllä aavistaa että keskustelu kääntyy negatiiviseksi minua kohtaan, mutta en silti usko että olen ainoa joka ajattelee näin. ap

[/quote]

Jos itse loukkaantuisit vakavasti kolarissa tai saisit aivotulehduksen tavallisen infektion jälkitautina ja vammautuisit, olisiko ok että miehesi ja vanhempasi hylkäsivät sinut? Koska se olisi heille liian rankkaa?

[/quote]

Olisi ok, sillä minä olen se joka vammautui, eivät he. He eivät ole minun, aikuisen ihmisen, elämästä tai hyvinvoinnista vastuussa oman hyvinvointinsa ja elämänsä kustannuksella. ap

[/quote]

Tuo on aika kylmä ja laskelmoiva näkökulma. Että joku, sinun läheisesi, vaan jatkaisi lomilla käymistä ja elämästä nauttimista, kun sinä makaat vihanneksena sairaalassa? Vain suomalainen ihminen pystyy tuollaiseen, hylkäämään läheisen laitokseen. Ei onnistuisi maailmalla yleisesti. 

[/quote]  Eli jos sinusta tulisi kasvi ja eläisit hengityslaiteessa kasvina, sinun läheisesi ja sukulaisesi eivät saisi sen jälkeen enää lomailla ja matkustaa, vaan heidän pitäisi uhrata elämänsä sinun sänkysi vieressä istumiseen. Huh huh.

[/quote]

Niin että sinun mielestäsi yhteiskunnan pitää sitten hoitaa tämä sinun läheisesi? Jonkun hänet on hoidettava, ei hän katoa vain siksi että on vammainen. Hän elää jokaisen tunnin ja minuutin hengittäen ja olemassa ollen samoin kuin sinä. Ei hänen elämänsä helpotu sillä, että sinä hylkäät hänet hänelle vieraiden ihmisten luokse "hoidettavaksi".

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:38"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:32"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:28"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:55"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:53"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:46"]Osasin kyllä aavistaa että keskustelu kääntyy negatiiviseksi minua kohtaan, mutta en silti usko että olen ainoa joka ajattelee näin. ap

[/quote]

Jos itse loukkaantuisit vakavasti kolarissa tai saisit aivotulehduksen tavallisen infektion jälkitautina ja vammautuisit, olisiko ok että miehesi ja vanhempasi hylkäsivät sinut? Koska se olisi heille liian rankkaa?

[/quote]

Olisi ok, sillä minä olen se joka vammautui, eivät he. He eivät ole minun, aikuisen ihmisen, elämästä tai hyvinvoinnista vastuussa oman hyvinvointinsa ja elämänsä kustannuksella. ap

[/quote]

Tuo on aika kylmä ja laskelmoiva näkökulma. Että joku, sinun läheisesi, vaan jatkaisi lomilla käymistä ja elämästä nauttimista, kun sinä makaat vihanneksena sairaalassa? Vain suomalainen ihminen pystyy tuollaiseen, hylkäämään läheisen laitokseen. Ei onnistuisi maailmalla yleisesti. 

[/quote]  Eli jos sinusta tulisi kasvi ja eläisit hengityslaiteessa kasvina, sinun läheisesi ja sukulaisesi eivät saisi sen jälkeen enää lomailla ja matkustaa, vaan heidän pitäisi uhrata elämänsä sinun sänkysi vieressä istumiseen. Huh huh.

[/quote]

Niin että sinun mielestäsi yhteiskunnan pitää sitten hoitaa tämä sinun läheisesi? Jonkun hänet on hoidettava, ei hän katoa vain siksi että on vammainen. Hän elää jokaisen tunnin ja minuutin hengittäen ja olemassa ollen samoin kuin sinä. Ei hänen elämänsä helpotu sillä, että sinä hylkäät hänet hänelle vieraiden ihmisten luokse "hoidettavaksi".

[/quote]

Miksi yhteiskunnalla olisi velvollisuus hoitaa vammaiset 100%? Yhteiskunta koostuu muista ihmisistä. Miksi muiden ihmisten pitäisi hoitaa työkseen lapsesi, jos sinä et siihen millään tavalla kykene? Eikö aikuiselta ihmiseltä voida olettaa osallistumista oman vammaisen lapsensa tai aikuisen läheisensä hoitoon?

Kasvapa ap nyt ensin aikuiseksi, ellet sellainen ole. Kirjoituksestasi päätellen et ole. Mutta muista, että mitä pidemmälle lykkäät lasten hankintaa, sitä vaikeampaa on tulla raskaaksi ja sitä suurempi on mahdollisuus saada esim. down-lapsi.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:39"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:38"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:32"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:28"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:55"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:53"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:46"]Osasin kyllä aavistaa että keskustelu kääntyy negatiiviseksi minua kohtaan, mutta en silti usko että olen ainoa joka ajattelee näin. ap

[/quote]

Jos itse loukkaantuisit vakavasti kolarissa tai saisit aivotulehduksen tavallisen infektion jälkitautina ja vammautuisit, olisiko ok että miehesi ja vanhempasi hylkäsivät sinut? Koska se olisi heille liian rankkaa?

[/quote]

Olisi ok, sillä minä olen se joka vammautui, eivät he. He eivät ole minun, aikuisen ihmisen, elämästä tai hyvinvoinnista vastuussa oman hyvinvointinsa ja elämänsä kustannuksella. ap

[/quote]

Tuo on aika kylmä ja laskelmoiva näkökulma. Että joku, sinun läheisesi, vaan jatkaisi lomilla käymistä ja elämästä nauttimista, kun sinä makaat vihanneksena sairaalassa? Vain suomalainen ihminen pystyy tuollaiseen, hylkäämään läheisen laitokseen. Ei onnistuisi maailmalla yleisesti. 

[/quote]  Eli jos sinusta tulisi kasvi ja eläisit hengityslaiteessa kasvina, sinun läheisesi ja sukulaisesi eivät saisi sen jälkeen enää lomailla ja matkustaa, vaan heidän pitäisi uhrata elämänsä sinun sänkysi vieressä istumiseen. Huh huh.

[/quote]

Niin että sinun mielestäsi yhteiskunnan pitää sitten hoitaa tämä sinun läheisesi? Jonkun hänet on hoidettava, ei hän katoa vain siksi että on vammainen. Hän elää jokaisen tunnin ja minuutin hengittäen ja olemassa ollen samoin kuin sinä. Ei hänen elämänsä helpotu sillä, että sinä hylkäät hänet hänelle vieraiden ihmisten luokse "hoidettavaksi".

[/quote]

Miksi yhteiskunnalla olisi velvollisuus hoitaa vammaiset 100%? Yhteiskunta koostuu muista ihmisistä. Miksi muiden ihmisten pitäisi hoitaa työkseen lapsesi, jos sinä et siihen millään tavalla kykene? Eikö aikuiselta ihmiseltä voida olettaa osallistumista oman vammaisen lapsensa tai aikuisen läheisensä hoitoon?

[/quote]

Kysyn vielä: Mikä on se oikeus, joka määrittää, että ihminen voi hylätä vialliset läheisensä? Kuka sen oikeuden on sinulle antanut? Sellaista oikeutta ei ole olemassa, on vain ihmisiä, jotka hyväksikäyttävät systeemiä hylkäämällä viallisen läheisensä yhteiskunnan hoidettavaksi. Hoitoon pitäisi edes osallistua, edes yrittää, ei vain kadota ja leikkiä ettei mitään ole tapahtunut. Vammainen ihminen ei katoa sillä tavoin. Tietääkseni vanhemmille ei ole annettu mitään oikeutta painaa peruutusnappia ja hylätä vammaiset lapsensa. Tämä on tehty vain mahdolliseksi, JOS lapsen paras on, että hän kasvaa muualla. Mikään oikeus tai optio se ei ole. 

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:37"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:32"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:28"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:55"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:53"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:46"]Osasin kyllä aavistaa että keskustelu kääntyy negatiiviseksi minua kohtaan, mutta en silti usko että olen ainoa joka ajattelee näin. ap

[/quote]

Jos itse loukkaantuisit vakavasti kolarissa tai saisit aivotulehduksen tavallisen infektion jälkitautina ja vammautuisit, olisiko ok että miehesi ja vanhempasi hylkäsivät sinut? Koska se olisi heille liian rankkaa?

[/quote]

Olisi ok, sillä minä olen se joka vammautui, eivät he. He eivät ole minun, aikuisen ihmisen, elämästä tai hyvinvoinnista vastuussa oman hyvinvointinsa ja elämänsä kustannuksella. ap

[/quote]

Tuo on aika kylmä ja laskelmoiva näkökulma. Että joku, sinun läheisesi, vaan jatkaisi lomilla käymistä ja elämästä nauttimista, kun sinä makaat vihanneksena sairaalassa? Vain suomalainen ihminen pystyy tuollaiseen, hylkäämään läheisen laitokseen. Ei onnistuisi maailmalla yleisesti. 

[/quote]  Eli jos sinusta tulisi kasvi ja eläisit hengityslaiteessa kasvina, sinun läheisesi ja sukulaisesi eivät saisi sen jälkeen enää lomailla ja matkustaa, vaan heidän pitäisi uhrata elämänsä sinun sänkysi vieressä istumiseen. Huh huh.

[/quote]

Ei, mutta itse en koskaan hylkäisi läheistä laitokseen tai olisi ainakaan osaltani huolehtimatta hänestä. Omat läheiseni voisivat tehdä minkä vain ratkaisun haluaisivat. Lapsen kohdalla näin ei olisi. Lapsella on vain yksi äiti ja vain yksi isä, mikään eikä kukaan voi heitä korvata. Olen sairaanhoitaja ja tasan tiedän, että osa ihmisistä hylkää läheisensä oman nautintonsa vuoksi ja mukavuudenhalunsa tähden. Kaikki eivät. Onnellista ja hyvää elämää voi elää, vaikka pitäisi huolta sairaasta ihmisestä. Elämästä ei voi poistaa kaikkia epämukavuustekijöitä eikä vain heittää ihmisiä pois, jos he ovat viallisia. 

Lisään ylempään kommenttiin, että tupakalla poltetut vauvat jne. he ovat psykopaattien lapsia. Vain vakavasta persoonallisuushäiriöstä kärsivä kykenee moiseen, ei normaali empatiakykyinen ihminen. 

[/quote]  Huh, mikä ajattelu. Minä hoidan kehitysvammaisia ja ei ole tullut ikinä mieleen syyttää vanhempia nautinnonhalusta, kun he haluavat lapselleen hoitopaikan oman uupumuksen takia.

Toivottavasti et tule ikinä hoitamaan kehitysvammaisia lapsia, koska siihen työhön kuuluu koko perheen hoitaminen ja he ovat kokeneet jo ihan tarpeeksi syyllisyyttä ja surua ja syyllistämistä, ilman, että joku typerys hoitopuolelta menee tokaisemaan, että tekin vain laiskuuttanne ja oman nautinnon vuoksi haluatte eroon tästä käytöshäiriöisesti autististanne.

Voi luoja, kaikenlaisia kolleegoja sitä onkin. 

En mäkään. Mun eno on vammainen ja äitini käyttää suurimman osan vapaa-ajastaan veljensä hoitamiseen. Ei velvollisuudesta, vaan rakkaudesta. En haluaisi omalle lapselleni samaa kohtaloa, sisaruksestaan huolehtimista loppuikänsä kun musta aika jättää enkä haluaisi lapselleni sellaista elämää kuin enolla, kipuja ja kiusaamista lapsesta saakka. Tietysti riippuisi myös vamman laadusta, cp-vammainen serkkuni taas pärjää mainiosti omillaan ja elää ihan täyttä elämää.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:38"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:32"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:28"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:55"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:53"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:46"]Osasin kyllä aavistaa että keskustelu kääntyy negatiiviseksi minua kohtaan, mutta en silti usko että olen ainoa joka ajattelee näin. ap

[/quote]

Jos itse loukkaantuisit vakavasti kolarissa tai saisit aivotulehduksen tavallisen infektion jälkitautina ja vammautuisit, olisiko ok että miehesi ja vanhempasi hylkäsivät sinut? Koska se olisi heille liian rankkaa?

[/quote]

Olisi ok, sillä minä olen se joka vammautui, eivät he. He eivät ole minun, aikuisen ihmisen, elämästä tai hyvinvoinnista vastuussa oman hyvinvointinsa ja elämänsä kustannuksella. ap

[/quote]

Tuo on aika kylmä ja laskelmoiva näkökulma. Että joku, sinun läheisesi, vaan jatkaisi lomilla käymistä ja elämästä nauttimista, kun sinä makaat vihanneksena sairaalassa? Vain suomalainen ihminen pystyy tuollaiseen, hylkäämään läheisen laitokseen. Ei onnistuisi maailmalla yleisesti. 

[/quote]  Eli jos sinusta tulisi kasvi ja eläisit hengityslaiteessa kasvina, sinun läheisesi ja sukulaisesi eivät saisi sen jälkeen enää lomailla ja matkustaa, vaan heidän pitäisi uhrata elämänsä sinun sänkysi vieressä istumiseen. Huh huh.

[/quote]

Niin että sinun mielestäsi yhteiskunnan pitää sitten hoitaa tämä sinun läheisesi? Jonkun hänet on hoidettava, ei hän katoa vain siksi että on vammainen. Hän elää jokaisen tunnin ja minuutin hengittäen ja olemassa ollen samoin kuin sinä. Ei hänen elämänsä helpotu sillä, että sinä hylkäät hänet hänelle vieraiden ihmisten luokse "hoidettavaksi".

[/quote]  Jos minä esim. vammautuisin autokolarissa ja vaipuisin koomaan muutamaksi vuodeksi, haluaisin silti mieheni ja lasteni jatkavan normaalielämää. En haluaisi, että he lopettaisivat elämän ja istuisivat sairaalassa sänkyni vieressä suremassa. Heillä olisi oikeus normaaliin elämään, eikä uhrata omaa elämää minun takia. Mieluummin sitten vaikka kuolisin pois, että he saisivat elää normaalia elämää. Niin paljon minä heitä rakastan

Minulla on kolme kehitysvammaista/ cp-vammaista lasta ja kenenkään poikkeavuudesta ei ole tiedetty yhtään mitään ennen kuin ovat olleet 1-4 -vuotiaita. Olisi olluta aika brutaalia todeta siinä vaiheessa, että en minä sinua huolikaan, pannaanpa laitokseen tai pois päiviltä. Ultrissa, veriseuloissa tai sukuselvityksissä ei todellakaan aina näe, että moni asia onkin pielessä.

Tämä tarkoittaa sitä, että hoidan mieheni kanssa lapsia siihan saakka kuin kuolemme pois tai oma lapa tärisee liikaa. Elämästämme tuli tällaista, ei sitä kannata itkeä. Olemme kuitenkin saaneet itää kaikki lapsemme (vielä) elossa, emme ole joutuneet hautamaan ketään. He ovat ihania ihmisä ja nauttivat aidosti itsekin elämästään, vaikka se ei ole ihan samanlaista kuin suurimmalla osalla.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:47"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:38"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:32"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:28"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:55"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:53"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:46"]Osasin kyllä aavistaa että keskustelu kääntyy negatiiviseksi minua kohtaan, mutta en silti usko että olen ainoa joka ajattelee näin. ap

[/quote]

Jos itse loukkaantuisit vakavasti kolarissa tai saisit aivotulehduksen tavallisen infektion jälkitautina ja vammautuisit, olisiko ok että miehesi ja vanhempasi hylkäsivät sinut? Koska se olisi heille liian rankkaa?

[/quote]

Olisi ok, sillä minä olen se joka vammautui, eivät he. He eivät ole minun, aikuisen ihmisen, elämästä tai hyvinvoinnista vastuussa oman hyvinvointinsa ja elämänsä kustannuksella. ap

[/quote]

Tuo on aika kylmä ja laskelmoiva näkökulma. Että joku, sinun läheisesi, vaan jatkaisi lomilla käymistä ja elämästä nauttimista, kun sinä makaat vihanneksena sairaalassa? Vain suomalainen ihminen pystyy tuollaiseen, hylkäämään läheisen laitokseen. Ei onnistuisi maailmalla yleisesti. 

[/quote]  Eli jos sinusta tulisi kasvi ja eläisit hengityslaiteessa kasvina, sinun läheisesi ja sukulaisesi eivät saisi sen jälkeen enää lomailla ja matkustaa, vaan heidän pitäisi uhrata elämänsä sinun sänkysi vieressä istumiseen. Huh huh.

[/quote]

Niin että sinun mielestäsi yhteiskunnan pitää sitten hoitaa tämä sinun läheisesi? Jonkun hänet on hoidettava, ei hän katoa vain siksi että on vammainen. Hän elää jokaisen tunnin ja minuutin hengittäen ja olemassa ollen samoin kuin sinä. Ei hänen elämänsä helpotu sillä, että sinä hylkäät hänet hänelle vieraiden ihmisten luokse "hoidettavaksi".

[/quote]  Jos minä esim. vammautuisin autokolarissa ja vaipuisin koomaan muutamaksi vuodeksi, haluaisin silti mieheni ja lasteni jatkavan normaalielämää. En haluaisi, että he lopettaisivat elämän ja istuisivat sairaalassa sänkyni vieressä suremassa. Heillä olisi oikeus normaaliin elämään, eikä uhrata omaa elämää minun takia. Mieluummin sitten vaikka kuolisin pois, että he saisivat elää normaalia elämää. Niin paljon minä heitä rakastan

[/quote]

Tietenkin, kaikki sitä toivoisivat, sinä olet aikuinen. Elämän jatkaminen ja täysin hoitamatta jättäminen ovat eri asioita. Voisit käydä kotilomilla viikonloppuisin ja kesäisin sinua ulkoilutettaisiin, sinulle ostettaisiin huoneeseen oma telkkari, jne. Mutta ei pientä lasta ole oikeus hylätä sen vuoksi, että ei itse kestä häntä hoitaa. Hänen elämästään tulee paljon kurjempaa ilman omaa äitiä. Vammainen lapsi ilman läheisiä on heitteillä. 

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:52"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:47"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:38"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:32"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:28"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:55"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:53"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:46"]Osasin kyllä aavistaa että keskustelu kääntyy negatiiviseksi minua kohtaan, mutta en silti usko että olen ainoa joka ajattelee näin. ap

[/quote]

Jos itse loukkaantuisit vakavasti kolarissa tai saisit aivotulehduksen tavallisen infektion jälkitautina ja vammautuisit, olisiko ok että miehesi ja vanhempasi hylkäsivät sinut? Koska se olisi heille liian rankkaa?

[/quote]

Olisi ok, sillä minä olen se joka vammautui, eivät he. He eivät ole minun, aikuisen ihmisen, elämästä tai hyvinvoinnista vastuussa oman hyvinvointinsa ja elämänsä kustannuksella. ap

[/quote]

Tuo on aika kylmä ja laskelmoiva näkökulma. Että joku, sinun läheisesi, vaan jatkaisi lomilla käymistä ja elämästä nauttimista, kun sinä makaat vihanneksena sairaalassa? Vain suomalainen ihminen pystyy tuollaiseen, hylkäämään läheisen laitokseen. Ei onnistuisi maailmalla yleisesti. 

[/quote]  Eli jos sinusta tulisi kasvi ja eläisit hengityslaiteessa kasvina, sinun läheisesi ja sukulaisesi eivät saisi sen jälkeen enää lomailla ja matkustaa, vaan heidän pitäisi uhrata elämänsä sinun sänkysi vieressä istumiseen. Huh huh.

[/quote]

Niin että sinun mielestäsi yhteiskunnan pitää sitten hoitaa tämä sinun läheisesi? Jonkun hänet on hoidettava, ei hän katoa vain siksi että on vammainen. Hän elää jokaisen tunnin ja minuutin hengittäen ja olemassa ollen samoin kuin sinä. Ei hänen elämänsä helpotu sillä, että sinä hylkäät hänet hänelle vieraiden ihmisten luokse "hoidettavaksi".

[/quote]  Jos minä esim. vammautuisin autokolarissa ja vaipuisin koomaan muutamaksi vuodeksi, haluaisin silti mieheni ja lasteni jatkavan normaalielämää. En haluaisi, että he lopettaisivat elämän ja istuisivat sairaalassa sänkyni vieressä suremassa. Heillä olisi oikeus normaaliin elämään, eikä uhrata omaa elämää minun takia. Mieluummin sitten vaikka kuolisin pois, että he saisivat elää normaalia elämää. Niin paljon minä heitä rakastan

[/quote]

Tietenkin, kaikki sitä toivoisivat, sinä olet aikuinen. Elämän jatkaminen ja täysin hoitamatta jättäminen ovat eri asioita. Voisit käydä kotilomilla viikonloppuisin ja kesäisin sinua ulkoilutettaisiin, sinulle ostettaisiin huoneeseen oma telkkari, jne. Mutta ei pientä lasta ole oikeus hylätä sen vuoksi, että ei itse kestä häntä hoitaa. Hänen elämästään tulee paljon kurjempaa ilman omaa äitiä. Vammainen lapsi ilman läheisiä on heitteillä. 

[/quote]

Jos ajattelet esim. sitä, että ei kukaan hoitaja voi antaa vammaiselle lapselle vuosikausia kestävää hoivaa, halia ja syliä. Ei hoitaja ole sama asia kuin äiti, joka pysyy vierellä aina. Hoitajat vaihtuvat ja heillä on huonojakin päiviä, kaikkia potilaita kohdellaan samanlaisesti, ei synny sellaista rakastavaa sidettä. Tämän siteen tulee olla vanhemman ja lapsen välinen. Yhteiskunta ei voi korvata omaa äitiä tai isää. 

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:52"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:47"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:38"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:32"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:28"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:55"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:53"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:46"]Osasin kyllä aavistaa että keskustelu kääntyy negatiiviseksi minua kohtaan, mutta en silti usko että olen ainoa joka ajattelee näin. ap

[/quote]

Jos itse loukkaantuisit vakavasti kolarissa tai saisit aivotulehduksen tavallisen infektion jälkitautina ja vammautuisit, olisiko ok että miehesi ja vanhempasi hylkäsivät sinut? Koska se olisi heille liian rankkaa?

[/quote]

Olisi ok, sillä minä olen se joka vammautui, eivät he. He eivät ole minun, aikuisen ihmisen, elämästä tai hyvinvoinnista vastuussa oman hyvinvointinsa ja elämänsä kustannuksella. ap

[/quote]

Tuo on aika kylmä ja laskelmoiva näkökulma. Että joku, sinun läheisesi, vaan jatkaisi lomilla käymistä ja elämästä nauttimista, kun sinä makaat vihanneksena sairaalassa? Vain suomalainen ihminen pystyy tuollaiseen, hylkäämään läheisen laitokseen. Ei onnistuisi maailmalla yleisesti. 

[/quote]  Eli jos sinusta tulisi kasvi ja eläisit hengityslaiteessa kasvina, sinun läheisesi ja sukulaisesi eivät saisi sen jälkeen enää lomailla ja matkustaa, vaan heidän pitäisi uhrata elämänsä sinun sänkysi vieressä istumiseen. Huh huh.

[/quote]

Niin että sinun mielestäsi yhteiskunnan pitää sitten hoitaa tämä sinun läheisesi? Jonkun hänet on hoidettava, ei hän katoa vain siksi että on vammainen. Hän elää jokaisen tunnin ja minuutin hengittäen ja olemassa ollen samoin kuin sinä. Ei hänen elämänsä helpotu sillä, että sinä hylkäät hänet hänelle vieraiden ihmisten luokse "hoidettavaksi".

[/quote]  Jos minä esim. vammautuisin autokolarissa ja vaipuisin koomaan muutamaksi vuodeksi, haluaisin silti mieheni ja lasteni jatkavan normaalielämää. En haluaisi, että he lopettaisivat elämän ja istuisivat sairaalassa sänkyni vieressä suremassa. Heillä olisi oikeus normaaliin elämään, eikä uhrata omaa elämää minun takia. Mieluummin sitten vaikka kuolisin pois, että he saisivat elää normaalia elämää. Niin paljon minä heitä rakastan

[/quote]

Tietenkin, kaikki sitä toivoisivat, sinä olet aikuinen. Elämän jatkaminen ja täysin hoitamatta jättäminen ovat eri asioita. Voisit käydä kotilomilla viikonloppuisin ja kesäisin sinua ulkoilutettaisiin, sinulle ostettaisiin huoneeseen oma telkkari, jne. Mutta ei pientä lasta ole oikeus hylätä sen vuoksi, että ei itse kestä häntä hoitaa. Hänen elämästään tulee paljon kurjempaa ilman omaa äitiä. Vammainen lapsi ilman läheisiä on heitteillä. 

[/quote]  Mutta tuollahan sanottiin, että jos sinä sairastuisit kasviksi, niin omaisesi vain jatkaisivat lomailua. Tämä siis meinaa sitä, että kaikkien pitäisi lopettaa eläminen, jos yksi sairastuu vakasti ja joutuu sairaalahoitoon.

En nyt ehdi vastata kysymyksiin, mutta kiitos todella paljon vastauksista ja toivon että niitä tulee lisää. Varsinkin teiltä, joilla on erityislapsia. Tahdon päästä irti ennakkoluuloistani ja peloistani. ap

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:54"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:52"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:47"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:38"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:32"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:28"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:55"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:53"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:46"]Osasin kyllä aavistaa että keskustelu kääntyy negatiiviseksi minua kohtaan, mutta en silti usko että olen ainoa joka ajattelee näin. ap

[/quote]

Jos itse loukkaantuisit vakavasti kolarissa tai saisit aivotulehduksen tavallisen infektion jälkitautina ja vammautuisit, olisiko ok että miehesi ja vanhempasi hylkäsivät sinut? Koska se olisi heille liian rankkaa?

[/quote]

Olisi ok, sillä minä olen se joka vammautui, eivät he. He eivät ole minun, aikuisen ihmisen, elämästä tai hyvinvoinnista vastuussa oman hyvinvointinsa ja elämänsä kustannuksella. ap

[/quote]

Tuo on aika kylmä ja laskelmoiva näkökulma. Että joku, sinun läheisesi, vaan jatkaisi lomilla käymistä ja elämästä nauttimista, kun sinä makaat vihanneksena sairaalassa? Vain suomalainen ihminen pystyy tuollaiseen, hylkäämään läheisen laitokseen. Ei onnistuisi maailmalla yleisesti. 

[/quote]  Eli jos sinusta tulisi kasvi ja eläisit hengityslaiteessa kasvina, sinun läheisesi ja sukulaisesi eivät saisi sen jälkeen enää lomailla ja matkustaa, vaan heidän pitäisi uhrata elämänsä sinun sänkysi vieressä istumiseen. Huh huh.

[/quote]

Niin että sinun mielestäsi yhteiskunnan pitää sitten hoitaa tämä sinun läheisesi? Jonkun hänet on hoidettava, ei hän katoa vain siksi että on vammainen. Hän elää jokaisen tunnin ja minuutin hengittäen ja olemassa ollen samoin kuin sinä. Ei hänen elämänsä helpotu sillä, että sinä hylkäät hänet hänelle vieraiden ihmisten luokse "hoidettavaksi".

[/quote]  Jos minä esim. vammautuisin autokolarissa ja vaipuisin koomaan muutamaksi vuodeksi, haluaisin silti mieheni ja lasteni jatkavan normaalielämää. En haluaisi, että he lopettaisivat elämän ja istuisivat sairaalassa sänkyni vieressä suremassa. Heillä olisi oikeus normaaliin elämään, eikä uhrata omaa elämää minun takia. Mieluummin sitten vaikka kuolisin pois, että he saisivat elää normaalia elämää. Niin paljon minä heitä rakastan

[/quote]

Tietenkin, kaikki sitä toivoisivat, sinä olet aikuinen. Elämän jatkaminen ja täysin hoitamatta jättäminen ovat eri asioita. Voisit käydä kotilomilla viikonloppuisin ja kesäisin sinua ulkoilutettaisiin, sinulle ostettaisiin huoneeseen oma telkkari, jne. Mutta ei pientä lasta ole oikeus hylätä sen vuoksi, että ei itse kestä häntä hoitaa. Hänen elämästään tulee paljon kurjempaa ilman omaa äitiä. Vammainen lapsi ilman läheisiä on heitteillä. 

[/quote]

Jos ajattelet esim. sitä, että ei kukaan hoitaja voi antaa vammaiselle lapselle vuosikausia kestävää hoivaa, halia ja syliä. Ei hoitaja ole sama asia kuin äiti, joka pysyy vierellä aina. Hoitajat vaihtuvat ja heillä on huonojakin päiviä, kaikkia potilaita kohdellaan samanlaisesti, ei synny sellaista rakastavaa sidettä. Tämän siteen tulee olla vanhemman ja lapsen välinen. Yhteiskunta ei voi korvata omaa äitiä tai isää. 

[/quote]  Ei voi korvata, mutta itse olen hoitanut samoja ihmisiä lapsesta aikuisuuteen ja kyllä minusta on tullut tärkeä ihminen heidän elämässään, kuten heidän perheelleenkin. Työni olen saattanut joidenkin kohdalla loppuun heidän hautajaisissaan perheen kutsumana. Vaikka et voi uskoa, pitkäaikaishoidettavista kehitysvammaisista lapsista tulee hoitajillekin läheisiä.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:57"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:52"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:47"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:38"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:32"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:28"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:55"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:53"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:46"]Osasin kyllä aavistaa että keskustelu kääntyy negatiiviseksi minua kohtaan, mutta en silti usko että olen ainoa joka ajattelee näin. ap

[/quote]

Jos itse loukkaantuisit vakavasti kolarissa tai saisit aivotulehduksen tavallisen infektion jälkitautina ja vammautuisit, olisiko ok että miehesi ja vanhempasi hylkäsivät sinut? Koska se olisi heille liian rankkaa?

[/quote]

Olisi ok, sillä minä olen se joka vammautui, eivät he. He eivät ole minun, aikuisen ihmisen, elämästä tai hyvinvoinnista vastuussa oman hyvinvointinsa ja elämänsä kustannuksella. ap

[/quote]

Tuo on aika kylmä ja laskelmoiva näkökulma. Että joku, sinun läheisesi, vaan jatkaisi lomilla käymistä ja elämästä nauttimista, kun sinä makaat vihanneksena sairaalassa? Vain suomalainen ihminen pystyy tuollaiseen, hylkäämään läheisen laitokseen. Ei onnistuisi maailmalla yleisesti. 

[/quote]  Eli jos sinusta tulisi kasvi ja eläisit hengityslaiteessa kasvina, sinun läheisesi ja sukulaisesi eivät saisi sen jälkeen enää lomailla ja matkustaa, vaan heidän pitäisi uhrata elämänsä sinun sänkysi vieressä istumiseen. Huh huh.

[/quote]

Niin että sinun mielestäsi yhteiskunnan pitää sitten hoitaa tämä sinun läheisesi? Jonkun hänet on hoidettava, ei hän katoa vain siksi että on vammainen. Hän elää jokaisen tunnin ja minuutin hengittäen ja olemassa ollen samoin kuin sinä. Ei hänen elämänsä helpotu sillä, että sinä hylkäät hänet hänelle vieraiden ihmisten luokse "hoidettavaksi".

[/quote]  Jos minä esim. vammautuisin autokolarissa ja vaipuisin koomaan muutamaksi vuodeksi, haluaisin silti mieheni ja lasteni jatkavan normaalielämää. En haluaisi, että he lopettaisivat elämän ja istuisivat sairaalassa sänkyni vieressä suremassa. Heillä olisi oikeus normaaliin elämään, eikä uhrata omaa elämää minun takia. Mieluummin sitten vaikka kuolisin pois, että he saisivat elää normaalia elämää. Niin paljon minä heitä rakastan

[/quote]

Tietenkin, kaikki sitä toivoisivat, sinä olet aikuinen. Elämän jatkaminen ja täysin hoitamatta jättäminen ovat eri asioita. Voisit käydä kotilomilla viikonloppuisin ja kesäisin sinua ulkoilutettaisiin, sinulle ostettaisiin huoneeseen oma telkkari, jne. Mutta ei pientä lasta ole oikeus hylätä sen vuoksi, että ei itse kestä häntä hoitaa. Hänen elämästään tulee paljon kurjempaa ilman omaa äitiä. Vammainen lapsi ilman läheisiä on heitteillä. 

[/quote]  Mutta tuollahan sanottiin, että jos sinä sairastuisit kasviksi, niin omaisesi vain jatkaisivat lomailua. Tämä siis meinaa sitä, että kaikkien pitäisi lopettaa eläminen, jos yksi sairastuu vakasti ja joutuu sairaalahoitoon.

[/quote]

No kannattaako niitä lapsia hankkia, jos ei ole valmis pitämään viikonloppuisin ja iltaisin huolta vammaisesta lapsesta? Ottamaan kotilomille ja olemaan läsnä, rakastamaan? Tietenkin läheisen vammautuminen vaikuttaa koko perheen elämään ja myös pysähdyttää sen hetkeksi. Tästä on mahdollista jatkaa eteenpäin vammainen läheinen huomioiden, ottamalla hänet juurikin kotilomille, käydä tapaamassa, lukemassa kirjoja ja lehtiä hänelle, jne. Valitettavasti ihmistä ei voi hylätä laitokseen vain, koska itse haluaa elää sitä samaa elämää eikä ole aikaa vierailla siellä tai pitää kotona hoidossa. Siinä tapauksessa kannattaa olla hankkimatta lapsia ja tehdä sille aviomiehellekin selväksi, että jos vammaudut kolarissa niin en sinua hoida enkä vieraile.

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:59"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:54"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:52"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:47"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:38"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:32"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 16:28"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:55"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:53"]

[quote author="Vierailija" time="15.08.2014 klo 14:46"]Osasin kyllä aavistaa että keskustelu kääntyy negatiiviseksi minua kohtaan, mutta en silti usko että olen ainoa joka ajattelee näin. ap

[/quote]

Jos itse loukkaantuisit vakavasti kolarissa tai saisit aivotulehduksen tavallisen infektion jälkitautina ja vammautuisit, olisiko ok että miehesi ja vanhempasi hylkäsivät sinut? Koska se olisi heille liian rankkaa?

[/quote]

Olisi ok, sillä minä olen se joka vammautui, eivät he. He eivät ole minun, aikuisen ihmisen, elämästä tai hyvinvoinnista vastuussa oman hyvinvointinsa ja elämänsä kustannuksella. ap

[/quote]

Tuo on aika kylmä ja laskelmoiva näkökulma. Että joku, sinun läheisesi, vaan jatkaisi lomilla käymistä ja elämästä nauttimista, kun sinä makaat vihanneksena sairaalassa? Vain suomalainen ihminen pystyy tuollaiseen, hylkäämään läheisen laitokseen. Ei onnistuisi maailmalla yleisesti. 

[/quote]  Eli jos sinusta tulisi kasvi ja eläisit hengityslaiteessa kasvina, sinun läheisesi ja sukulaisesi eivät saisi sen jälkeen enää lomailla ja matkustaa, vaan heidän pitäisi uhrata elämänsä sinun sänkysi vieressä istumiseen. Huh huh.

[/quote]

Niin että sinun mielestäsi yhteiskunnan pitää sitten hoitaa tämä sinun läheisesi? Jonkun hänet on hoidettava, ei hän katoa vain siksi että on vammainen. Hän elää jokaisen tunnin ja minuutin hengittäen ja olemassa ollen samoin kuin sinä. Ei hänen elämänsä helpotu sillä, että sinä hylkäät hänet hänelle vieraiden ihmisten luokse "hoidettavaksi".

[/quote]  Jos minä esim. vammautuisin autokolarissa ja vaipuisin koomaan muutamaksi vuodeksi, haluaisin silti mieheni ja lasteni jatkavan normaalielämää. En haluaisi, että he lopettaisivat elämän ja istuisivat sairaalassa sänkyni vieressä suremassa. Heillä olisi oikeus normaaliin elämään, eikä uhrata omaa elämää minun takia. Mieluummin sitten vaikka kuolisin pois, että he saisivat elää normaalia elämää. Niin paljon minä heitä rakastan

[/quote]

Tietenkin, kaikki sitä toivoisivat, sinä olet aikuinen. Elämän jatkaminen ja täysin hoitamatta jättäminen ovat eri asioita. Voisit käydä kotilomilla viikonloppuisin ja kesäisin sinua ulkoilutettaisiin, sinulle ostettaisiin huoneeseen oma telkkari, jne. Mutta ei pientä lasta ole oikeus hylätä sen vuoksi, että ei itse kestä häntä hoitaa. Hänen elämästään tulee paljon kurjempaa ilman omaa äitiä. Vammainen lapsi ilman läheisiä on heitteillä. 

[/quote]

Jos ajattelet esim. sitä, että ei kukaan hoitaja voi antaa vammaiselle lapselle vuosikausia kestävää hoivaa, halia ja syliä. Ei hoitaja ole sama asia kuin äiti, joka pysyy vierellä aina. Hoitajat vaihtuvat ja heillä on huonojakin päiviä, kaikkia potilaita kohdellaan samanlaisesti, ei synny sellaista rakastavaa sidettä. Tämän siteen tulee olla vanhemman ja lapsen välinen. Yhteiskunta ei voi korvata omaa äitiä tai isää. 

[/quote]  Ei voi korvata, mutta itse olen hoitanut samoja ihmisiä lapsesta aikuisuuteen ja kyllä minusta on tullut tärkeä ihminen heidän elämässään, kuten heidän perheelleenkin. Työni olen saattanut joidenkin kohdalla loppuun heidän hautajaisissaan perheen kutsumana. Vaikka et voi uskoa, pitkäaikaishoidettavista kehitysvammaisista lapsista tulee hoitajillekin läheisiä.

[/quote]

Kyllä minä sen tiedän, mutta näin ei ole kaikkialla. Ei läheskään. Tiedät itsekin, että vammaispuolella hoitajavaihtuvuus on suurinta, koska työ on niin raskasta ja huonosti palkattua.