Uskovaiset: voiko ihminen mielestänne olla uskossa, jos hän

En ymmärtänyt sun pointtias ollenkaan?

jotain jotain ja pari aborttia päälle" . Vapaasti lyhennettynä tällaista tekstiä. Onko kristillistä? Onko hyvien tapojen mukaista?Ei.

Uskovaisia ei ole tässä ketjussa pilkattu, vain niitä, jotka pohtineet asioita ja kyseenalaistaneet. Olen kyllä tietoinen, että kaikissa uskonnollisissa yhteisöissä sellainen ei ole sallittua, mutta AV ei ole usk. yhteisö.51

kyttäämistä. Usko mitataan paljon syvällisemmillä jutuilla kun ulkokultaisen käytöksen mittarilla. Oikeastaan voi uskoa vasta sitten kun lakkaa tuollaisen nipotuksen ja nöyrtyy ymmärtämään jotain armosta ja rakkaudesta. ja nehän on tapauskovaisista yleensä todella kaukana.

mua ei inhota mikään niin paljon kuin raamatun sanojen kyttääminen ja kaikki mahdollinen mukaparempi seurakunta- ja uskovaiselämä. En haluais viettää sekuntiakaan missään tosiuskovaisten tunnevammaisessa seurapiirissä. Mun elämääni ei kuuluu jeesukset eikä jumalat muuta kuin symbolisina satuolentoina. Mutta silti tuntuu usein siltä, että kuljen tätä elämää yrittäen oppia rakkautta, armoa, anteeksiantoa ja muita ns kristillisiä arvoja. Ja sen olen jo ymmärtänyt että elämä on lahja ja se on tarkoitettu elettäväksi- ei toisten kyttäämiseen tai oman erinomaisuutensa kiillottamiseen. Enkä sitä varten tarvii mitään nipotus-ohjeita, jumalankuvia tai elämänpelkoisia toistenkyttääjä-uskovaisia. Mitä varmempi on omasta " hyvyydestään" sen kauempana siitä todennäköisesti on- sen älyää jos vähänkin viitsii ihmisenä kasvaa ja uskaltaa ajatella itse. Mut itse ei uskalla ajatella, jos ei osaa elää omaa elämäänsä suhteessa ympäristöön ja muihin ihmisiin. ja omaa elämää taas ei opi elämään jos kyttää kuuliaisesti jotain instituution sääntöjä. Uskovaisuus on suurelle osalle ihmisiä vallankäytön muoto tai elämänvalhe, jolla paetaan omaa vastuuta omasta elämästä. Sillä vaikka ihminen ei olekaan oman itsensä suhteen kaikkivaltias, niin on hän vastuussa omasta elämästään. Lapsenusko ei tarkoita sitä että jättäytyy henkisesti lapseksi....Mut on helpompi ymmärtää usko niin kuin KASVAA.

Ja uskon Jumalaan. Olen opiskellut kirkollisen ammatin, ja kasvatan lapseni evankelisluterilaiseen oppiin. Pidän pyhäkoulua, oi mikä muinaisjäänne. :)



Mä tiedän olevani uskossa siitä, että mulla on turvallinen ja luottavainen olo. Mä uskon, että minusta ja mun perheestä pidetään huolta.



Olen elänyt myös sellaista aikaa, jona kielsin Jumalan. Silloin mun ei ollut hyvä olla.. Mä pelkäsin, yritin olla ihmisten silmissä jotain ihmeellistä ja hain hyväksyntää sairauteen saakka.



Tämä on mun tapa elää, tiedän ettei se kaikkia miellytä, mutta jos mulla on oma jumalasuhde kunnossa niin ei muiden ihmisten mielipiteillä ole merkitystä. Kukaan, paitsi sinä itse ja sun j/Jumalasi, ei tiedä koko totuutta.

Olen aina luullut, että kristinuskossa tärkeintä on usko jumalaan, eikä usko Jeesukseen. Miten jumala tai Jeesuskaan, kun niin viisaita ovat, voisivat välittää siitä onko ihminen lukenut raamutan vai ei?!!



Eräs lestadiolainen sanoi minulle, että hänen veljensä joutuu helvettiin, koska ei usko jumalaan. Lisäksi hän ei osannut antaa vastausta siihen, miten käy niille jotka eivät ole kuulleet kristinuskosta.

Tämä on aika yleistä himouskovaisilla, heillä on selkeitä aukkoja noissa uskonasioissa, jotka he vain ohittavat. En tajua miten ja miksi järkevä ihminen näin tekee?

t. lestadiolainen

Vierailija:

Olen aina luullut, että kristinuskossa tärkeintä on usko jumalaan, eikä usko Jeesukseen. Miten jumala tai Jeesuskaan, kun niin viisaita ovat, voisivat välittää siitä onko ihminen lukenut raamutan vai ei?!!

Eräs lestadiolainen sanoi minulle, että hänen veljensä joutuu helvettiin, koska ei usko jumalaan. Lisäksi hän ei osannut antaa vastausta siihen, miten käy niille jotka eivät ole kuulleet kristinuskosta.

Tämä on aika yleistä himouskovaisilla, heillä on selkeitä aukkoja noissa uskonasioissa, jotka he vain ohittavat. En tajua miten ja miksi järkevä ihminen näin tekee?

niin koskeeko tämä myös niitä, jotka itsestään riippumatta eivät kuule Jeesuksesta, mutta vilpittömästi etsivät jonkinlaista Jumalaa. Tuo omatuntojuttu saattaisi viitata juuri tähän.

- Jumala loi ihmisen alunperin elämään yhteydessään, mutta ihminen lankesi syntiin ja joutui siten Jumalan välittömästä läheisyydestä pois. Tällöin ihminen joutui " ansaitsemaan" taivaspaikkansa elämällä oikein ja mm. uhraamalla eläimiä.

- Jumala lähetti maailman poikansa Jeesuksen, joka paitsi opettaisi elämänviisautta, olisi myös ns. täydellinen uhri, minkä jälkeen ihminen pääsisi takaisin Jumalan yhteyteen ilman omia tekoja ja uhreja. Tämä toteutui, kun Jeesus uhrautui kuolemaan ristillä.

- Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus toivat meidät armon aikaan. Ainoa mitä pelastukseen tarvitaan, on suostuminen armahdettavaksi - siis sen myöntäminen, ettei voi pelastaa itseään omilla teoillaan tai tekemättä jättämisillään. Usein uskovat käyttävät ilmauksia " otin Jeesuksen vastaan" tai " otin Jeesuksen sydämeeni" kuvaamaan sitä, kuinka Jeesuksen merkitys kristinuskossa on tullut heille henkilökohtaiseksi.



111

ei kai se meidän tehtävä ole niitä pakanoita tuomita kun ei niiden omatuntoihinkaan nähdä.

itse olen vahvasti uskossa ja täytän ap:n muut kohdat paitsi tuota Raamattuun suhtautumista eli en pidä sitä vertauskuvallisena. Minusta tärkeämpää kuin esim. homojen vastustaminen, on se, että kohtelee lähimmäisiään kauniisti. Näkisin esim. tappajien ja murhaajien uskon kyseenalaistamisen relevantimpana kuin sellaisen, joka käyttää alkoholia kohtuudella.