Ihmiset sais niin pal enemmän kirjoista irti
jos tietäisivät vähän psyykkisistä häiriöistä ja niiden ilmenemismuodoista. Luinpa juuri Ruth Rendelin Kerro kerro kuvastin -tiiliskiven ja vielä jokin aika olisin jättänyt sen kesken, koska en olisi tajunnut että siinä kuvataan epävaakaasta persoonallisuushäiriöstä eli rajatilasta kärsivän ihmisen mielenmaisemaa. Olisin ajatellut että mitä hemmetin yliampuvaa shoopaa tää on.. Ja siksi toisekseen olisi varmasti herännyt joko suuri antipatia " sankaria" kohtaan tai sitten olisin halunnut " parantaa" hänet rakkaudellani - komean näköisen miesparan, joka ei ollut koskaan saanut rakkautta, nyyh...
Luulenpa sitä paitsi muutenkin, että jos ihmisillä olisi parempaa ymmärrystä psyykkisistä häiriötiloista, näitä renttujen parantajia olisi huomattavasti vähemmän.. Ja moni muukin tragedia jäisi kokematta.
Sitä paitsi kirjailijan loppuratkaisukin näyttäytyy ihan toisessa valossa kun tietää mistä puhutaan ja siinä näkee tietynlaisen kommentin kirjailijalta myös, kun muuten olisi ehkä vaan ajatellut että jaa sitten tällainen loppu, olipas se..