oO0--Helmet maaliskuuhun--0Oo
Täällä sitten tuli jo mahtavat kaksi viikkoa vaaville täyteen eilen, kyllä se aika menee nopeasti... Näin juhlapäivän kunniaksi sitten meikä sairastui flunssaan, nyt on kummatkin vanhemmat kipiänä, ärsyttävää. Vauva kyllä on terve, kop kop...
Meillä on ollut riesana iltaisin masuvaivat, kipristelee niin maan vietävästi, ja sitten rupsuu muttei selvästikään tarpeeksi. Saatiin juuri lahjaksi Philipsin Avant-koliikkituttipullo (vaavi siis korvikemaitovauva), joka on helpottanut jonkin verran, ainakaan ruokaillessa ei mene niin kamalasti ilmaa samalla mahaan. Pikkuneiti kun on niin kamalan innokas tuon ruokailun suhteen, että imaisee melkein koko tuttipullon naamaansa syödessään...:) Rela-tipat ovat myös auttaneet jonkin verran.
Ihmeen paljon neiti jaksaa seurustella vaikka ikää ei ole vielä paljoakaan, kova tyttö killittelemään ja hymyilemään.:) On kyllä sellainen koomikon alku, naama vääntyy niin hassuihin ilmeisiin! Itse en ole oikein edelleenkään tointunut ajatuksesta että hitto meillähän on vauva...:D
Neiti alkaa tuolla heräillä, parasta mennä laittamaan sapuska lämpenemään...
Valentine ja neiti 2vk 1vrk
Kommentit (80)
Ja heti alkuun haluan onnitella kaikkia helmensä lunastaneita joita en vielä ole onnitellut ja teitä onkin paljon sillä taitanee kaikilla olla jo vauvat sylissä ja kirjoittelemaan en ole ehtinyt sitten vauvan syntymäilmoituksen jälkeen.
Tähän väliin vähän omaa synnytystä joka oli aivan ihana kokemus. Maanantaina 18.2 kävin synnärillä omituisten alavatsakipujen vuoksi joiden syy selvisi, sisätutkimusta tehtäessä teki mieli huutaa tuskasta ja lääkäri totesi kohdunsuun aiheuttavan kivut. Paikat olikin kolme senttiä auki ja kanavaa vähän jäljellä, viikolla 35+6 sormelle auki ja kanava 3 cm. Eli kotiin vaan eikä onneksi mitään tulehduksia tms jotka olisivat kipua aiheuttaneet. Painoarvio oli 3,6kg ja sf-mitta huimat 39 cm=) Illalla masu oli edelleen mielettömän kipeä ja vauvan liikkeet sattuivat suunnattomasti kohdunsuulle ja meninkin nukkumaan ajoissa.
Puoli kolmelta aamuyöllä sitten heräsin ensimmäiseen kipeään supistukseen ja aluksi tulivat 8-10 min välein. En viitsinyt herättää edes miestä tässä vaiheessa kun ajattelin että saattavat loppua. Mies heräsi töihin puoli viiden jälkeen ja supistukset jatkuivat kipeinä mutta väli oli edelleen sama ja passitin miehen töihin. Kävin suihkussa ja saunassa ja huomasin puoli kuuden aikoihin välin lyhentyneen 5-6 minuuttiin ja soiton miehen kotiin että saadaan rauhassa tehdä lähtöä. Aloin olla jo kipeä mutta kävely supistusten aikana sai olon siedettäväksi enkä olisi vieläkään kiirehtinyt lähtöä mutta anopin tullessa lastenvahdiksi en halunnut hänen nähden kotona irvistellä joten sairaalaan lähdettiin puoli seiskan jälkeen. Matkalla supparit tihenivät tullen 3-4 min välein mutta hengittelemällä selvisin puolen tunnin matkan hyvin. Kätilön perässä mentiin vastaanottohuoneeseen ja kätilö näpytteli tietoja koneelle. Minä kävelin ja hengittelin supistusten aikana ja kätilö totesikin että oletpas sä jo kipeä. Käyrilläkään en vielä ollut vaan yritin siinä supistusten välissä vaihtaa vasta vaatteita kun kätilö taas tuumaili että tuleepas niitä tiheään. Alkoi kai epäillä että synnytän siihen paikkaan kun päätti katsoa hetimmin kohdunsuun ja totesi naurahtaen että tämähän on jo vaikka kuinka paljon auki ja mä hölmönä kysyin että mites paljo=) Kuusi senttiä, mä kun ajattelin että korkeintaan neljä tai viisi. Pikainen käyritys ja synnytyssaliin siirryttiin sukkelasti. Siellä oltiin vähän kahdeksan jälkeen ja halusin mennä ilman kivunlievitystä mahdollisimman pitkään, suihkua ja jumppapalloa ajattelin kokeilla. Ilokaasun kätilö laittoi valmiiksi ja kun mies sai vaatteet vaihdettua ja tuli saliin kokeilinkin sitä ja tulihan siitä melkoinen pikahumala=) Muutaman supistuksen ehdin sitä hengitellä kunnes kätilö kysyi että ponnistuttaako, ilmeisesti vaikersin siihen malliin ja tajusin itsekkin vasta kätilön kysyessä että ponnistuttaa jo melkoisestikkin=) Äkkiä sängylle, kahdeksan senttiä auki ja kalvot puhki että päästään ponnistelemaan. Ensin piti parin supistuksen ajan ponnistaa reuna pois ja sitten parilla supistuksella klo 8.29 syntyi poika käsi poskella jonka vuoksi hartioista jäi vähän jumiin. Vauva sai vähän mustelmia poskeen ja verenpurkaumia silmiin tukalan tilanteen vuoksi. Eli ilokaasua ehdin muutamaan suppariin ottaa ja hienosti meni kaikki ilman kivunlievitystä, miellyttävä kokemus kun ponnistustarve oli selvä ja tilanne pysyi omassa hallinnassa koko ajan=) Nopea synnytys kokonaisuudessaan, avautumisvaihe 2.54h ja ponnistusvaihe 5 min ja vauveli ei ollutkaan ihan pieni, pojan mitat siis 52 cm ja 3900 g=)
Nyt pikkumiehellä ikää päivän päälle 3 vk ja arki on lähtenyt sujumaan kolmilapsisena perheenä ihan mukavasti. Tänään kävi neuvolatäti ja kovasti oli painoa tullut pulauttelusta huolimatta, nyt 4870g=)
Mikaela siis päätteli mun nikistä ihan oikein, kolme veljestä pitää tämän äidin kiinni mukavasti=) Tämän vuoksi en ole ehtinyt kuin pari kertaa koneelle lukemaan viimeisen seivun teidän kuulumisianne ja nyt ajattelin tulla teitä moikkaamaan.
Erityisesti haluan kiittää teitä kaikkia mahtavasta vertaistuesta odotuksen aikana, KIITOS!!! Olitte tuikitarpeellisia jokaikinen=)
Käyn kyllä taas joskus lukemassa teidän kuulumisianne kunhan ehdin ja toivottavasti joskus ehdin itsekkin taas jotain näpytellä mutta nyt vetäydyn kuitenkin tuonne taka-alalle ja toivotan oikein aurinkoista kevään alkua ja mukavaa tulevaa pääsiäistä!!
Lämpimin terveisin p02p06 ja jos nikin muuttaisi ajan tasalle pitäisi sen sitten olla p02p06p08=D
Olipas se rankka reissu käydä sairaalassa. Joka päivä käväsin kotona n. 3h syöttövälillä illalla esikoistyttöä hoitamassa. Paluumatkalla sairaalaan vauvan luo pääsi aina itku. Tyttömme sai rs-viruksen isosiskoltaan viime viikolla, toisena tautipäivänä menimme näytille, kun alkoi yskimään pahasti ja oksensi limaa muutaman kerran. Sinne sitten jäätiin, kun on pienestä vauvasta kyse ja ko. viruksesta. Se pahenee 4-5 päivään asti, sitten helpottaa. Tänään 5- päivänä päästiin kotiin, korvatulehdus on pienellä ja nyt ventolinea (hengitystä avaamaan) avuksi. Takaisin voi mennä ja käydä limaimussa,jos tarvitsee. Pienen kanssa en ole missää ostoksilla ym. julkisissa paikoissa käynyt ettei sairastuisi, mutta ne pöpöt tosiaan tulee kotiin isonsiskon mukana. otan takulla sen rota-rokotteen heti kun on viikot täynnä, niitäkin potilaita oli osastolla (jopa 6:tta päivää!)
Mukavia synnytysjuttuja teillä on ollut. Kiitos myös vertaistuesta! Meilläkin hymyillään ja päästellään jo jotain äänähdyksiä samalla. Varsin sööttiä.
Pysykää terveinä Helmet!
t. Elni ja tyllerö 4 vkoa5pv
Voi pikku tyttösen vattaa, siellä on ilmaa. Kaikenlaisia niksejä yritetään että saatas pieru tai röyhy tulemaan, joskus tulee, joskus ei. Tämän vuoksi on taas yöt menneet miten sattuu, tunnin välein herätään vattakipuun :( Cuplaton ja Rela nyt käytössä. Seuraavaksi yritän maidotonta dieettiä itselle ja ehkä sitten myös Disfatyliä. Pierujumppaa tehdään, vatsahierontaa ja mahallaan pitoa ja oikealla kyljellä pitoa.. kaikki lisäniksit otetaan vastaan! Ei ole onneksi (ja puun koputus tähän väliin) vielä niin pahana ettei tissi auttaisi, mutta ois ne pitemmät unet varmana tytöllekin tervetulleita.
Neuvolassa käytiin tänään. Painoa tullut lähes kilo, ja pituutta 3cm. Eli mitat nyt 4330g ja 54cm. Ja ikää päivää vaille 5 viikkoa.
Tuttia metsästetään, ei tahdo kelvata kuin tissi ja äitin sormi.
Jahas, nyt herätään taas..
Täällä on arki muuttunut tämän päivän aikaan. Tyttö vain nukkuu ja syö ja on hereillä sen aikaa että saan vaipan vaihdettua, ei ole pahemmin seurustellut koko päivänä, onkohan ihan normaalia? Ihan mielenrauhan takia on pakko soittaa huomenna neuvolaan ja kysellä...Ruoka kyllä maistuu, mutta pienempiä määriä syö. Voiskohan se täyttää jo paremmin..?
Masu on kipeänä täälläkin, varsinkin iltaisin se meinaa aina vaivata. Relaa alettiin eilen käyttämään, toivottavasti auttaisi.
Unissaan tulee välillä ihme sätkähdyksiä käsiin ja jalkoihin, johtuisikohan uneksimisesta?
Suvi & Papu 1vko
Kysyit tuosta paljosta nukkumisesta. Meidän nelonen oli tosi kova nukkumaan ihan alusta lähtien. Veteli kuuden tunnin unia, sit heräsi syömään ja taas rupesi nukkumaan. Sanoin aina miehellekin, että ei kyllä uskois, että meillä on vauva talossa. Tytöllä oli hyvät unenlahjat vähän isompanakin. Vaikka olis illalla nukkunut pari, kolme tuntia ja kun me muut sitten ruvettiin nukkumaan yöunille, niin ongelmitta rupesi tämäkin. Tosi helppo lapsi :-). Nyt 5-vuotiaana nukkuu ihan normaalisti, ei mikään erityinen unikeko ole. Eli mun kokemuksen mukaan vauvan runsas nukkuminen ei ole mikään ongelma tms ;-).
Ihanaa, tänään meilläkin on nukuttu. Hyvin vähän oli itkua tälle päivälle. Jospa se itkuisuus alkais jäädä pois. Täytyis kai tästä itekin lähteä nukkumaan. Meillä on lauantaina apen hautajaiset ja sunnuntaina on ristiäiset. Hirvittää vähän, miten me tällä porukalla tuosta kaikesta selvitään...
neronja & kuusikko (ei muuten tarkoita metsikköä... olen selvästikin väsynyt ;-)
Suvi: On ihan normaalia, että vauvalla on sellaisia päiviä ettei juurikaan silmään avaa, ja myös sellaisia, että valvoo huomattavasti enemmän. Eli ei huolta siinä mielessä. Ainoa mihin kannattaa kiinnittää huomiota on se, ettei vauva kellastu. Se on sellainen mikä väsyttää. Meillä on kaikki kolme lasta kellastuneet ihan miltei vastasyntyneenä, tämä uusin tulokas eniten, ja olikin joutumassa valohoitoon, mutta arvot onneksi romahti. Keltaisuuden näkee selviten silmänvalkuaisista, mutta myös muuten iho tulee tosi keltaiseksi. Usein vauva ei myöskään jaksa syödä kunnolla ja vain nukkuu. Meidän neiti kyllä söi, mutta tosi harvoin. Keltaisuus on ok kun pitoisuudet pysyy sopivina, mutta liian keltaisena on vaarallista. Mutta huomaat kyllä jos vauva kellastuu, sitä ei voi olla huomaamatta.
Mutta uskon kyllä, että teillä on vain tänään unipäivä. Huomenna ehkä valvoo jo enemmän -tai sitten ei. Näillä pienillä on harvoin minkään valtakunnan rytmiä.
Täällä neitimme on tänään kolmiviikkoinen ja tuntuu että on jotenkin jo niin isoa tyttöä :) Valvoo huomattavasti enemmän ja jo jotain pientä rytmiäkin on ilmassa. Yöt menee edelleen hyvin ja pitkillä unilla. Viime yönä oli syöttöjäkin vain kerran, eka pätkä oli 6,5h, toinen 4h ja jatkoi siitä vielä uniaan. Kasvoilla on sellainen ilme (silmissä lähinnä), että pian tulee jo ensimmäiset hymytkin :) Sen vain jotenkin näkee. Katse on sellainen kirkas ja valpas, silmät ikäänkuin jo hymyilee. Nyrkit myös kovasti viuhtoo tuossa kasvojen edessä ja aina välillä jääkin tuijottamaan että mikäs nahkaläppä se tuossa on :D Itke ei edelleenkään, mutta tarvittaessa osaa jo vähän komentaa, jos ei äiti heti älyä antaa tissiä.
Mukavasti siis menee kolmen prinsessan kanssa.
Nyt näyttää että vauva nukahtaa mun polvien päälle joten taidan lähteä pukemaan ja käymään tyttöjen kanssa askartelukaupassa. Pitäis ristiäiskortit tehdä tänään ja sainkin kivan idean joten nyt sormet syyhyää päästä korttientekoon :)
Mikaela
Täällä neiti on tämän aamun ollut todella seurustelu tuulella,piti noin nelisen tuntia seuraa äiskälle ja iskälle :) Voi että, oli niin ihana tapittaa niitä suuren suuria nappi silmiä - niitä ei voi edes tarpeeksi töllötellä, on ne niin ihanat että äiskän sydän sulaa <3 Että ei tarvitse enää olla ainakaan tuosta valvomis asiasta huolissaan :)
Neiti pitää kyllä ihme ääniä unissaan. Välillä kädet ja jalat saa semmoisia sätky kohtauksia ja henki kulkee hirmu nopeasti välillä, että säikähdän oikein joskus. neuvolatädin mukaan ihan normaalia, kunhan ei ala hereilläkin tulemaan. Onko teillä muilla vastaavanlaisia kokemuksia?
Hassua, miten tuntuu että vauva olisi ollut meillä aina. En meinaa enää edes muistaa aikaa ennen pikku neitiä, vaikka siitä ei ole kuin 8 päivää :) Jotenkin vain tuntuu niin jo tutulta olla äippä, vaikka mitään säännöllisiä rutiinejahan ei vielä ole. oli niin hassua käydä yksin kaupassakin, kun koko matkan ajan pyöri vain neitokainen mielessä. Ei siitä näköjään osaa enää yhtään erkaantua ;)
Niin jos en ole vielä kiittänyt, niin kiitos suuri tuesta odotuksen aikana! Teistä on ollut ihan suunnaton apu ja helpotus! :) Ja on nyt vieläkin!
Suvi ja neiti 8päivää
Neiti täytti eilen 2vk. Viime lauantaista asti meillä on nukuttu yöt n. 22.30-07 kahdella syötöllä. Tuntuu, että ollaan kaikki oikein hyväkuntoisia.
Paljon ollaan kyläilty ja meillä on käynyt vieraita niin, että tuntuu ihan oudolta, kun tänään ei ole kukaan tulossa eikä olla menossa minnekään kylään. Jos neiti on rauhallinen, saatetaan piipahtaa mun kuorotreeneissä yhdessä. Kaipaan jo niin laulamaan!
Mies meni tänään ekaa päivää töihin. Säälitti katsella toisen lähtöä, kun valvoi Pumpsun kanssa puolilleöin ja heräsi kuitenkin syöttöihin, kun neiti protestoi suihkuavaa tissiä vastaan ja sitten kello soi 6.30. Kuitenkin ihan hyvä, että aloitti työt näin perjantaina. Ainakin tiedän, et jos meillä ei suju täällä kahdestaan, mies on kaksi seuraavaa päivää kotona.
Pumpsu oli eilen tosi levoton koko päivän, oli hereilläkin 15-22 ja kätisi ilmeisesti masuvaivoja. Veikkaan, että johtui siitä, että söin eilen isomummolassa (vahingossa) laktoosillista ruokaa. Mullakin oli nimittäin kamalasti ilmaa masussa. Yritettiin antaa Cuplatonia n. klo 17 ruokailun yhteydessä, mutta ilmeisesti meidän neidille se ei ole se oikea valmiste. Täytyy kokeilla Disflatylia jos kätinä jatkuu.
Miehellä on huomenna varpajaiset ja me mennään mummolaan saunomaan. Katsotaan, pääsiskö Pumpsukin kylpyyn siellä...
Pistin just neidin jumppalelun alle ekaa kertaa. Vähän käsillään huitoo leluja, mutta säikähtää, kun ne helisevät. Näyttää kuitenkin viihtyvän ihan hyvin hetken selälläänkin. Lähdetään varmaan kohta vähän ulkoilemaan, käymään lähikaupassa yms. Ajattelin sen jälkeen jättää neidin patiolle nukkumaan. Katsotaan, miten onnistuu.
Nyt alkoi huuto. On mentävä siis
Nonna ja Pumpsu 2vk 1pv
Huhhuh.. Eka viikko kolmisteen poikien kanssa kotona ja voisin sanoa, että aikamoisen erilaista vauva-aikaa vietetään kuin esikoisen kanssa oli.
Esikoinen on nyt siis kaksivuotias ja aikamoisen riiviö jo pikkuhiljaa.. Kun mieheni oli kaksi viikkoa kotona isyyslomalla sai hän kaiken isän huomion itselleen ja nyt ei äidin sylin tilavuus olekaan enää yhtä suuri kuin ennen, on hänellä aikamoinen sopeutuminen tilanteeseen ja reagoi siis siihen sanomalla herttaisesti: " oi, voi, vauvapauva!" ja aloittamalla sitten tökkimään, vääntelemään ja puristelemaan vauvaa. Ja minä sitten kieltämään tietysti.
Huoh, pitäisi osata katsoa silmiin enemmän ja hymyillä enemmän ja jotain jotain, mutta sitä kun on jo ihastunut uuteen tulokkaaseen niin kamalasti, että alkaa puolustamaan häntä vain tosi paljon samantien. Ja tietysti väsyttää, kun en osaa nukkua.. Miten tässä oppii jakamaan rakkauttaan? Tuntuu, että kahden viikon isyysloman aikana olisin vieroittanut itseäni esikoisesta aivan liikaa ja sitten onkin vaikeaa palata takaisin arkeen. Joka päivä on kyllä helpompi, mutta myöskin lapset joutuvat opettelemaan uudella tavalla odottamaan. Esikoisen ei koskaan tarvinnut odottaa, vaan sai huomiota heti, niin nyt hän ei tietenkään osaa odottaa ja musta tuntuu tosi pahalta, kun oon tottunut heti menee vauvan luo, ja nyt ei aina voikaan..
Mutta siis kaikkeen oppii ja tilanteet muuttuu päivittäin. Vasta tällä viikolla mulla on tosin tullut näitä hormoonitunnetilamyrskyjä. Aikamoisia. Onneksi puran ne vain mieheeni enkä lapsiin..
Poika kasvaa. Oli 2 vko 4 päivää vanhana 4810 g ja 57 cm! Nimeä mietitään kovasti ja taidetaan olla jo löydettykin se oikea, nyt vain mutustellaan sitä huhtikuun ekaan viikonloppuun asti jolloin pidetään nimijuhlat.
Jaksamista kaikille ja kertokaa käytännön vinkkejä, joilla on useampia lapsia, että miten saa arjen pyörimään, muutenkin kuin pingu-dvd:n avulla.. ;)
nemma ja poika 2 vko 5 päivää
Lauantaina oli apen hautajaiset ja eilen, sunnuntaina ristiäiset. Hautajaisia tietysti jännitin, miten kaksi pienintä siellä käyttäytyy, mutta hienosti meni. Vauva nukkui kotoa lähdöstä muistotilaisuuden loppupuolelle asti. Kun vauvan otin pois kantokopasta nukkumasta, laitettiin sinne juuri nukahtanut 1,5-vuotias neiti. 1,5-vuotias meinasi kirkossa pitkästyä, mutta ei onneksi ollenkaan pahasti, vähän vaan oli levoton, mutta pysyi kuitenkin hiljaa. Ja seurakuntatalolla kaikki olivat ihan nätisti. Ruokailun ja kahvin aikaan kävivät tietysti serkkujen kanssa jaloittelemassa, mutta kukaan ei ollut muille ihmisille häiriöksi. Kauniit ja surulliset, mutta kuitenkin kaikin puolin onnistuneet hautajaiset olivat.
Sunnuntaina oli sit todella käynnistymisvaikeuksia ristiäisten valmisteluun. Tuntui vaan, ettei millään jaksa innostua koko hommasta. Kiirehän meillä sitten äidin kanssa tuli, mutta kaikki sujui kuitenkin hienosti ja saatiin juhlat pidettyä. Neidin nimeksi julkistettiin Jenna Sofia.
Jeps, mutta nyt täytyy ruveta tekemään kirjanpitoa. Tilinpäätösaika käsillä, joten veroilmoituksetkin pitää saada huhtikuun alkuun mennessä täytettyä. Sitten aion kyllä huokaista oikein kunnolla.
neronja & Jenna 1 kk ulkona nukkumassa
Viuh, aika hyvin oon pärjänny pipanoitten kans ku mies lähti aamuyöstä töihin ja tulee vasta huomenna illalla. minä ku oon tottunu nyt liian hyvälle mies on ollu lomautettuna siitä asti ku vauva syntyi ja siitähän tulee tänään 5 viikkoa!Onneks sillä on kuitenki jotain projekteja ollu meneillään vähän kokoajan ja apupoikana kulkenu kavereitten mukana niin on saatu ruoka pöytään..
Niin mä vaan leivoin pikkuleivätki ristiäisiin aamusella. Tyttö heräs just aamu-uniltaan sillon ku upotin käteni taikinaan.. välillä syötin ja sit jatkoin taas kunnes pikku likka aatteli että nyt ois kiva päästä äitin syliin... välillä sit hyssyttelin takas uneen sitä ku sillä aikaa 2v isoveli meni ja söi salaa osan taikinaa.. ja hyppi pöydällä.ah tätä ihanaa ja helppoa arkielämää!
nyt ne sit nukkua tursottaa molemmat vaikka kohta alkaa taas hulina.. miten mä saan tämän illan kulumaan (=keksin tekemistä meidän ikiliikkujalle)
Vauva on ollu räkänen nyt jo yli viikon. ei olla käytetty lääkärissä koska räkä irtoaa imemällä ja kuumetta ei oo ollu. muutenki vauva hyvävointinen mutta kyllä se omanlaista huolta kuitenki tuo tuommonen nuukuttaminen. Ollaan oltu kyllä koko perhe kipeinä, yskää ja nuhaa kaikilla. Mulla on ollu niin kauhee yskä että sektiohaavaan sattuu joka kerta ku rykäsen oikeen kunnolla. Ja nyt jännityksellä odotan että mitähän ne paljon puhutut kiinnikkeet on, johtuuko se kipu niistä?
Keskiviikkona mennään neuvolaan tytön kanssa. Mua oikeen jännittää että kuinka paljon se on kasvanu!reilu kolme viikkosena oli tullu 900g lisää painoa mutta pituuttahan tolta ei oo vielä kertaakaan katottu sitte syntymän jälkeen.Yöt menee hyvin, laitetaan tyttö nukkumaan omaan sänkyynsä joskus 22-23 ja sitte herää 5-6 tunnin päästä syömään. seuraava väli onki sit jotain pari-kolme tuntia enneku syö.. ja nukkuu sit aamuyöstä meidän sängyssä:)
On niin ihanaa nyt seurata miten tuo pikkunen napero tuijottelee isoilla silmillään ja tuntuu ettei se enää ihan niin pikkunen olekaan!on niin tarkka katse ja pieni ääniäkin välillä jo päästelee, liekkö tulee yhtä kova puhumaan ku äitinsä;)
nemma: Yhdyn edelliseen kirjoitukseesi, samoja ajatuksia ollu mulla. Johtunee varmaan siitä että meillä suht samanikäiset lapset :)
t.rusinat ja kaks pähkinää :)
Meidän pieni poikamme syntyi 25.2. häätömääräyksen saatuaan melkoisella ryminällä, poika syntyi 1h 45 min päästä ensimmäisestä supistuksesta.
Nyt ollaan sitten hiljalleen opeteltu elämään taas vauva-arkea. Meidän pojallamme on vain tuo massu kovasti kipeä, vaikka ollaankin pelkästään äidin maidolla. Oman ruokavalion olen joutunut käymään läpi, esim. kaikki maitotuotteet ja kahvi on nyt pannassa. Cuplatonia on nyt käytetty, mutta siitä ei tunnu olevan juurikaan hyötyä. Onko muilla kokemusta siitä vastaavasta valmisteesta, Disflatylistä? Onko se tuonut toisille apua vaikka cuplaton ei olekaan auttanut? Rela tipat on myös käytössä, ja niitä massu kestää hyvin. D-tipat aiheuttaa aivan järkyttävät kivut (meillä käytössä Jekovit). Eilen taas kokeiltiin, ja koko päivä iltaan saakka olikin sitten taas huutoa.
Muuten pikkumies on aivan ihanan suloinen, kovasti seurailee jo (kun mahakivut vaan antaa) perheen touhuja. Aamulla nukutaan 7-8 saakka (yöllä syödään 2-3 kertaa) ja aamupäivällä torkahdetaan vain hetki. Päivällä ukko nukkuu sitten pidemmät unet, 3-4 tuntia, ja illalla taas vain pieniä pätkiä.
Minkä verran muut helmet ovat liikkuneet pikkuistensa kanssa? Me ollaan käyty vain pari kertaa vaunuilla lähikaupassa, ja mieli kyllä alkaisi jo tehdä muun perheen mukana vaikka ruokakauppareissuille. Ja hiljalleen pitäisi alkaa kierrellä ostamassa kastajaistarvikkeita reilun viikon päästä vietettäviin juhliin, mutta vielä arveluttaa lähteä pikkuisen kanssa kauppaan. Olenkohan liian hätäinen viemään pikkuista " ulkomaailmaan" ...?
Uskomatonta, miten nuo kaikki asiat vaan unohtaa, eikä muista ollenkaan, missä vaiheessa esim. edellisen kanssa on " uskaltautunut" kauppaan!
Mutta nyt alkaa hälyttimestä kuuluä ähinää, täytyy rientää!
Mutta aurinkoista kevättä kaikille Helmille!!!
n@nne ja pieni mies 3 vko
täällä meidän arkea koettelee masu kivut. Tekee oikein pahaa, kun neiti huutaa masua välilllä kovastikin eikä voi pientä auttaa. Välillä syöntikin on tämän takia hankalaa ja neiti syökin usein ja vähän, joten unetkin on sitten lyhyitä pätkiä. Rela tipat on käytössä ollut noin viikon, mutta niistä ei apua ole ollut. kumpa pian alkaisi jo masu helpottamaan, niin saisi pikkuinen nukuttua taas yönsä kunnolla. Nyt neiti nukkuu, kun nukahti syliini mutta saas nähä kuinka kauan omassa sängyssä nukkuu, siellä kun ei jostain syystä ole kiva nukkua :/
Tänään auto matka oli kauhea, kun masu kipu iski turvakaukalossa eikä mitenkään voinut neiti itseään kipristää parempaan asentoon. Pelottaakin miten käy, jos viikonloppuna lähdetään käymään mummin ja papan luona.
Mutta muuten kaikki on todella hyvin ja neiti on ihanan seurallinenkin jo, aina silloin kun masu ei ole kipeä. Kovasti jo tutkailee ympärilleen ja seurailee suurilla silmillään mitä isä ja äiti puuhailee :) Ja äänteleekin jonkin verran, mutta eihän tämä voi olla vielä jokeltelua kun neiti on vielä niin pikkuinen..?
Nyt sohvalle telkun ääreen :)
suvi ja neiti 13päivää
Pitkästä aikaa kaivoin voimia ja viitseliäisyyttä kirjoitella kuulumisia. Ollaan nyt oltu tyttöjen kanssa kolmistaan kotona jo kohta 3 vko. Pikkuneidillä ikää tulevana perjantaina jo 7 vko! Tulevana sunnuntaina on ristiäiset, tuntuu että meni turhan pitkälle, mutta on tässä maaliskuussa joka vkoloppu juhlia joten piti ottaa tuo ainut vapaa päivä!=) Tyttö kasvaa aivan tolkutonta vauhtia, saan kaivaa koko ajan suurempia vaatteita isosiskon vanhoista. Ei tuo esikoinen näin hurjaa vauhtia kasvanut, mutta olikin tätä tylleröä " heikompi" syömäri. Meillä kärsitään masuvaivoista silloin jos ei kakka tuu, mutta ostin just tänään sitä Cuplatonia kun tuntuu olevan niin vaikea edelleen saada röhkyä tulemaan... Jää sitten ilmaa masuun olemaan.
Esikoinen (1,6 kk) on kovasti innoissaan vauvasta ja katselee ja hoitaa mielellään pikkusiskoa. Toistaiseksi ei ole oireillut mustasukkaisesti. Yöt meillä menee niin että pirpana nukahtaa joskus 22-23 aikaan ja syö ekan kerran neljän ja viiden välillä ja sitten toisen kerran 7-9 aikaan... On kerran nukkunut 8 tuntiakin! =) Ja koskapa esikoinen nukkuu 12 h öisin ongelmitta, niin jaksellaan kaikki oikein hyvin. Olen erittäin kiitollinen siitä että yöt menee poikkeuksia lukuunottamatta kivasti. Mutta illalla kun kellahtaa sänkyyn niin kyllä tuntuu että on kaikkensa antanut näiden kahden kanssa!=)
Oikein mukavia maaliskuun päiviä kaikille ja hyvää vointia!
suko81 ja tytöt 6,5 vko ja 1,6 kk
olen käynyt lukemassa viestejä kyllä joka päivä, mutta kirjoittaminen on jäänyt vähälle. Yleensä käy niin että kun koneelle istuu, niin silloin juuri prinsessa tarvitsee äitiä taas! =]
Varoitan jo aluksi, tästä taitaa tulla vähän omanapainen viesti, kun näin yön pimeinä tunteina en muista mitä piti kommentoida... =/
Viime viikolla meillä " hyväksyttiin" tutti käyttöön, ja sen jälkeen tissiä ei enää ole kauheasti yritetty tuttina pitää. Helpotti huomattavasti nukkumaan menoja tuo tutin hyväksyminen.
Viime viikon ostosreissut (joita oli kahtena päivänä) menivät ihan hyvin. Ostin käsikäyttöisen rintapumpun, ja pumppasin maitoa pulloon ostosreissun ajaksi (n. 100 ml sain tulemaan suht helposti). No, kuinkas kävikään, tyttö nukkui molempina päivinä tyytyväisenä ostoksien ajan, n. 3h.. =] Joten maito pullosta annettiin vasta kotona! =] Eikä se oikein kummallakaan kerralla riittänyt, eli tissiä sai vielä lisäksi. Tän viikon torstaina mulla onkin parturi, ja mies jää vauvan kanssa kaksin kotiin (mun parturissakäynti kestää varmaan 2,5-3 tuntia matkoineen), joten pitää toivoa että saan lypsettyä tarpeeksi maitoa, jos neidon nälkä yllättää. Parturi on kyllä vielä aamupäivällä, jolloin vauva on syönyt tiheämmin, joten voi olla että ekan kerran joutuu korviketta antamaan. Pelkään vain että pullosta menee ilmaa masuun.. =/
Muuten kaikki tuntuu sujuvan loistavasti. Masuvaivoja ei mielestäni ole nimeksikään (nyt illalla itkeskeli vähän, mutta kun nostaa olalle, niin yleensä rauhoittuu heti). Mitään suoraa huutoa ei ole ollut kuin kahtena iltana koko aikana, n. tunnin ajan. Niin, ja prinsessa on tänään tasan 6 viikkoa vanha! Yleensä vain vähän " inisee" , kun ilmaa on mahassa, mutta röyhtäykset ja pumpat tulee tosi helposti. Välillä kun vauva kakkaa, alkaa myös silloin itkemään. Onkohan sille tehtävissä jotain?
Tänään käytiin ekan kerran lääkärissä. Pituutta oli 55cm ja painoa 4485g. =] Eli hyvin käyrillä on kasvanut. Ja kaksoisleukakin löytyy! Oma jälkitarkastusaikakin sovittiin.. Kuinka te muut olette palautuneet synnytyksestä? Mulla kun tuntuu välillä tuolla alapäässä vieläkin jotain " vihlaisuja" ja epparihaava vähän jossain kohtia " aristaa" . Onkohan ihan normaalia? Mitään sänkypuuhia ei kyllä tulis mieleen vielä hetkeen harrastaa.. =/ No, ehkä parin viikon kuluttua jälkitarkastuksessa saa jonkun tuomion. Niin, ja vuotoa tuntuu välillä olevan ja välillä ei! Muutama päivä meni jo täysin kuivana, ja nyt taas parina päivänä tullut siteeseen asti. Kerkesin jo miettimään että voiko jotkut niukat kuukautiset nyt jo alkaa.... =[ sais pysyy poissa mun puolesta ainakin kesän ajan! =]
Meillä on ristiäiset reilun parin viikon päästä, ja juuri mitään en ole niiden eteen saanut aikaiseksi. =( yhteen huoneeseen pitäs saada jostain verhot hommattua, ja mattoja pesulaan (kun ei mattolaiturille vielä pääse), mutta aika tuntuu kuluvan nyt ihan muuhun. En tiedä stressaanko liikaa.. =/ tarjoilut on mietinnän alla, mutta niidenkään eteen en ole mitään tehnyt. Taitaa olla viimeinen viikko ennen ristiäisiä aikamoista hulabaloota.. kääk! onneksi miehellä on silloin lomaa (kuten myös anopilla..=P). Viimeaikoina on napsahtanut useaan kertaan anoppiin hermot, joten " mielelläni" järjestän hänen kanssaan ristiäisiä.. =/ toivottavasti pysyy poissa jaloista!
Mun piti vielä jotain teiltä kysellä, mutta en nyt muista mitä...
Vauva vastaa täälläkin jo ihan kivasti hymyyn, ja hoitopöydällä hymynaamalle hymyillään oikein kovastikin. =]
Rytmi meillä on vähän " takapuolesta" omasta mielestäni: vauva menee yöunille vasta tässä puolenyön aikaan! Viimeyönä nukahti kunnolla vasta yhdeltä. Nukkuu kyllä tosi hyvin, nyt alkanut nukkumaan 6h putkeen yöllä (24-06, ruokailu ja vaipanvaihto, ja sitten unta jonnekin 9-10 asti). Päivällä syödään parin tunnin välein (jos ollaan sisällä. Jos ulkona tai esimerkiksi ostoksilla, nukkuu paremmin). Yksi yö oli sellainen viime viikolla että vauva heräili 2 tunnin välein syömään. Mutta kyllä se sit aamulla puklailikin reippaasti..
Mies on pääsiäisen töissä, joten itse menen vauvan kanssa mummulaan, jotta mies saa öisin nukkua. =] Ja mummulaan tulee myös vauvan täti ja eno, joten on hoitajia paikalla. =] Taitaa tulla oikeen tappelu että ketä saa pitää ja kuinka kauan vauvaa sylissä.. =P
Mutta nyt alkoi itku, eli illan viimeinen ruokailu alkaa. Ja sen jälkeen vauva toivottavasti nukahtaa yön unilleen! =]
jonttu ja prinsessa 6 viikkoa
Eli kun käytiin eilen neuvolassa, ja tuli niistä rokotuksista juttua, niin aikooko teistä moni ottaa vauvalle sen rotavirusrokotteen? siis sen vapaaehtoisen maksullisen. oletteko vanhemmille lapsillenne ottaneet?
onko joku sairastanut?
jonttu
Elnin vauveli sen jo valitettavasti kerkesi sairastamaan.. =(
Anteeksi pyydän: luin pinoa uudelleen. Elnin prinsessalla olikin ollut rs-virus, ei rotavirus. Anteeksi sekoilusta! =]
itse ajattelin sen rotarokotteen ottaa, ehkä. mietinnässä vielä. ei kai siitä haittaakaan voi olla?
jonttu edelleen
jonttu82:minä otan Santerille sen rotavirusrokotteen.Mun siskon poika sairasti sen 3kk ikäsenä.Joutuisairaalaan tiputukseen.
Santerille laitetaan 2kk ikäsenä se rokote.
anna_liisa ja santeri 1.5kk
Kävimme tänään 1kk neuvolassa.Santeri painaa nyt 5.770 ja 58cm pitkä.Painoa tullut enempi pituuteen verrattuna.
Pojan ku laittaa mahalleen niin nyt jo kyynärnojassa jaksaa olla.Yleensä 3kk ikäsenä jaksavat vasta olla kyynärnojassa.Saa nähdä kuin aikasten tämä lähtee liikkeelle.
anna_liisa ja Santeri 1.5kk