Tyttö 2v. pidättää kakkaa -mitä tehdä?!

tosi kurja, että on jo tuon ikäisellä. Duphalakkia suosittelen ja tosiaan välttämään suppoja - vain silloin kun on ihan pakko. Laiskistaa suolta. Ruisleipä (jätä vaalea pois kokonaan) ja magnesium auttaa kovaa vatsaan. Toki tuo magnesiumin annostus kannattaa kysyä lääkäriltä.



minä olin vielä pitkälle kouluikään asti samanlainen ja oikeastaan vasta aikuisena sain vatsan toimimaan päivittäin magnesiumin avulla. Suolentoiminta on ollut enemmän ja vähemmän huono aina, luulen että runsas ulostuslääkkeiden käyttö lapsena laiskisti suolen omaa toimintaa.



yritä saada lapselle vessa rauha - vai tekeekö vaippaan. Minulla pidättäminen oli psykologinen - aiheutui päiväkodin yhteisvessan traumatisoimana. Siellä oli iso vessa jossa pöntöt erotettu vain sermillä ja aina kun olin vessassa sinne lappasi lapsia riehumaan, eli en saanut vessarauhaa. Muistan erään hetken 3-4v. vieläkin kun istuin pöntöllä ja riehuva lapsilauma tuli sinne ilkkumaan. Ehkei sinun pienellä ole vielä tälläisiä kokemuksia...



mutta varsinaista ongelman ratkaisua en osaa antaa... valitettavasti

Tuolloin 1,5-vuotiaana vatsa pääsi muutaman kerran niin kovaksi, että verta ihan tuli kakatessa ja on kai siitäkin kivusta jäänyt muistot mieleen. Jotenkin tuntuu, että tyttö muutenkin muistaa melkein liian hyvin asioita ja tiedostaa tämän ongelman. Kakkaamaan ei suostu tällä hetkellä lainkaan pottaan/pönttöön, parempana (löysänä) kautena on saattanut vahingossa tullakin pottaan. Pissahädän ainakin kotona tunnistaa kun on ilman vaippaa ja silloin tekee pissan pottaan. On se kyllä uskomatonta miten tällainen ongelma voi olla, vanhempana kokee kyllä olevansa niin ulalla... Eikä sitä lapsen mieltä saa mitenkään käännettyä. Aikaisemmin tilanne laukesi kesälomalla ja sen jälkeen oltiin 2-3 kk ilman pidättämistä. Nyt siis taas kierteessä.

Perhepäivähoidossa tyttö on täyspäiväisesti ja vaikka siellä näyttää menevän tosi hyvin, niin eihän sitä tiedä vaikka siinä kuitenkin jokin häntä stressaa, en tiedä.

Tuosta magnesiumista ei ainakaan lääkäri mitään maininnut, se siis kiihdyttää suolta? Pitää sitä miettiä, jos Duphalac ei toimi.



Toivottavasti jollakin vielä kokemuksia, kiitollisena kuulisin.

Meillä oli aika paha tuo kakka ongelma, istui vaikka tuntikaupalla sen kakanpäällä, ettei vaan olisi tullut ulos. Kuitua vaan lisää ruokavalioon, sanoivat apteekista, puuroa ja siihen duphalakkia (vai mitä se nyt on)mutta kun ei poika syönyt puuroa.



Annettiin maidon mukana tai joskus ilmankin maitoa " kakkalääkettä" jonka sanottiin auttavan sitä kakkaa tulemaan ulos. (poika syö mielellään esim flunssa lääkettä) kun sekään ei enää auttanut, käytin miniperäruiskeita, jotka sitten pehmensivät sen kakan ja pakottivat kakkaamaan. tätä jatkui aika kauan, kuukausia, maaniteltiin ja lahjottiin istumaan potalla taikka pöntöllä, ei halunnut vaippaa, ja vihdoin se pikkumieli sitten taipui.



Mutta kyllä on yhtä kakkaa tsempattu ja lahjottu, juhlittu ja hurrattu. Siitä tehtiin niin iloinen kokemus ja melu ja meteli kun se sitten tuli, lääkkeellä, peräruiskeella taikka ilman, että poika oli tosi mielissään itsekkin siitä ja alkoi sitten uskomaan että ehkä tää on sittenkin ihan hyvä homma. Tiedä sitä sitte, kun sinne pikkuiseen päähän ei näe sisälle.



Ne peräruiskeet pehmentävät sitä kakkaa niin että se ei ainakaan satu, eli se este ainakin sitten poistuu, ja se kakka kanssa tulee sieltä, sitä ei voi estää, eli se päivittäinen rutiini tulee tutuksi. ja se pikkuisella tulee sitten 2-5 minuutissa, ei 10-15 niinkuin paketissa sanotaan.

Meillä ne auttoi oppimaan siihen että kerran päivässä käydään.

Valmista vastausta ei ole antaa, vain sympatiaa. Myös meillä 2v8kk tyttö, joka panttaa kakkaa. Kun alkaa kakka mennä kovalle, ei suostu enää edes pissalle. Sitten on kurja lähteä näillä keleillä ulos, kun toinen ei suostu käymään aamupissalla. Tai käy kyllä mutta omaan tahtiinsa, vasta kun aivan pakko (pystyy pidätämään 14 tuntia). No, pari kertaa kokeilin pakottamista, jonka seurauksena tyttö istui lähes tunnin vessassa ja ei lopulta suostunut enää tulemaan pois sieltä. Ei varmasti tehnyt mitenkään hyvää tilanteelle tuo pakottaminen. Tulkintani on, että kun tyttöä alkaa ummettaa, ei uskalla enää käydä pissallakaan, ku pelkää että tuleekin kakka ja sattuu.



Meilläkin on duphalacia kaapissa ja sitä annan, kun huomaan tytön alkavan kiletäytyä vessassa käymisestä. Yleensä silloin on ollut vain päivän kakkaamatta. Seuraavana päivänä tuleekin useimmiten kakka. Yritän myös tarjoilla rusinoit yms. löystyttävää ja vähentää maitotuotteita ja banaania yms. Joka päivä ehdotan monta kertaa kakalla käymistä, erityisesti tilanteissa joissa huomaan pidättävän. Välillä kun huomaan täysillä pidättävän nappaan kainaloon ja kannan vessaan ja suostuukin yllättäen kakkaamaan. Joskun on helpompi asioida potalla kuin pytyllä, vaikka ylees käyttää pottaa.



Meilläkin on kovasti kehuttu kakkaamista, laulettu kakka-laulua vessassa (joo!) ja saanut tarroja joka vessassa käynnistä ja monesta tarrasta jätskin. On myös kokeiltu jättää tilanne täysin huomiotta, jotta ei liikaa paineistuisi. Kesällä välinpitämättömyys pissaamisen suhteen toimi paljon helpommin, kun saattoi ulkona pissata pensaan juuren helposti. Nyt talvella aattelin pakon edessä kaivaa vaipat takas, jollei aamupissalle suostu. Tätä ei ole vielä tarvinnut kokeilla.

Tyttä alkoi pidättämään kakkaa noin 2v 8kk iässä ja pidättää edelleen 3v 5kk iässä. Olen kokeillut kaiken mahdollisen. Parhaaksi olen huomannut tyynen neutraalin suhtautumisen asiaan, satunnaisen " järjen" puhumisen kun huomaan että on otollinen hetki sekä vaippojen säännöllisen pitämisen (ja tietysti kakan pitämisen pehmeänä ruokavaliolla ja esm levolacilla). Se on vaan kertakaikkiaan kiinni lapsen omasta kuupasta ja vaikka se pahalta tuntuukin, niin toista voi auttaa vaan tiettyyn rajaan asti.



Voimia kaikille samassa tilanteessa oleville.

Olen tässä miettinyt sitä peräruiskeiden käytön tiheyttä. Eli kannattaako niitä käyttää esim. joka toinen päivä, vaikka lapsi ei ole ilmaisuut kakkahätää? Onko se kuitenkin kakkarytmin ja -rutiinin kannalta parempi, kuin että antaa ruiske vasta kun lapsi jo pidätysvaiheessa? Onko siitä ruiskeen antaisesta niin usein jotakin haittaa? Joku kirjoittikin, että joutui useamman kuukauden käyttämään ennen kuin lapsi tottui kakkaamaan.

Olen nyt edelleen vielä harkintavaiheessa mitä kannattaisi tehdä, odotella, että tilanne laukeaa ehkä itsekseen vai ottaa aktiivinen rooli/" koulutus" asiaan...

Meillä on vähän eri tilanne sillä että tyttö ei - onneksi - pidättele kakkaa mutta kun on vaan niin kovaa että sitä ei tule vaikka yrittääkin... Ja tietysti kurjaa ja kivuliasta. Ja vielä niin vähäruokainenkin tuo että eihän siitä sitä jätettä paljon kerrykään. Tyttö on kohta 3v ja asian kanssa taisteltu puolivuotiaasta. Meillä noista laktulooseista (duphalac yms, saa kyllä ihan ilman reseptiäkin) ei ollut mitään apua, tosin ei niistä ole haittakaan kun ovat sellaisia että niihin suoli ei mitenkään totu. Nuo peräruiskeet sen sijaan (esim microlax) sellaisia mitä ei saisi käyttää liian usein. Meillä tilanne oli se että noin kerran kuussa jouduttiin joskus vuoden iässä käyttämään jonkin aikaa ja silloin lääkäri sanoi että ei yhtään useammin. Mutta tietysti jos on pakko niin on pakko. Suoli kuitenkin tottuu niihin ja nk laiskistuu ja homma voi hankaloitua entisestäänkin.. Ja silloin kun sitten antaa niin me saatiin neuvo että kahtena päivänä peräkkäin vaikka (eli ennemmin kerran kunnolla kun jatkuvasti) niin että suoli tyhjenee kokonaan eikä jää mitään " vanhoja kovia" sinne tukkimaan.



Meille paras apu on ollut magnesium. Ensin söin sitä itse kun imetin ja nyt annan tytölle itselleen. Puolikas tabletti riittää meillä (on kai 400 tai 500 mg yhdessä tabletissa) ja nykyisin kun tilanne on vähän parempi anna vaan tarvittaessa ja silloin kokonaisenkin niin on tehokkaampi vaikutus. Ei mitenkään kerry elimistöön ja on sen puoleen vaaratonta. Meillä siis hyvä tilanne on se että kakkii joka kolmas päivä, jos ei niin sitten saa " kakkalääkettä" :)



Sitten ruokavaloista. Tietysti noita kuituja yms on hyvä suosia. Pellavansiemenöljy auttaa siten että ei pehmennä kakkaa mutta " voitelee suoliston" - maku ei vaan ole kamalan herkullinen ja siksi meillä alkoi tökkimään, toimi kyllä ihan hyvin. Maitoa meillä ei juoda juurikaan ollenkaan ja kovia juustoja vältetään kun ne molemmat kovettaa. Kalkki otetaan tabletista... Tosin joillain ne kalkkitabletit pahempi kuin tuo maito. Ja tietenkään kaikilla ei edes maito koveta. Ruusunmarja yleensä pehmittää vatsaa ja päärynä. Banaani ja mustikka voivat tehdä vatsasta kivikovan (kuten meillä jo kahden sentin pala banaania pistää ihan tukkoon) tai sitten toisilla vaikutus on päinvastainen. Perunakin voi kovettaa vatsaa... Ja juoda kannattaa paljon. Aamulla tyhjään vatsaan ensimmäiseksi vettä.



Ja mitähän vielä..? :) Tossa nyt jotain mitä meillä on testailtu. Kokeilemallahan vaan ne omat konstit löytää - tai edes vähän helpotusta...

Meillä oli kesällä aivan sama tilanne. Tyttö oli tuolloin 2v3kk:tta. Tyttö ei vain halunnut tehdä kakkaa. Makaili mahallaan, joka helpotti olotilaa. Ja valitteli, että mahaa sattuu. Lisäksi alkoi olemaan ns. ohivuotoa, löysää ulostetta joka valuu tukoksen sivutse. Ja meillä kakattiin kerta viikkoon.



1,5 kuukautta, kun tätä oli jatkunut päätin kokeilla jotain. Vein tytön naiselle, joka on perehtynyt kiinalaiseen lääketieteeseen. Olimme pitäneet viikon verran ruokapäiväkirjaa ja pistimme ruokavalion uusiksi. Lisäksi sain hieronta ohjeet, jotka auttavat paksusuolen toimintaan. Ikäänkuin kuin akupainantaa. Tämä hiukan paransi tilannetta, mutta ei poistanut sitä kokonaan.



Elokuussa tilanne oli se, että kakattiin mutta vain 2 kertaa viikossa ja vaippaan. (päiväkuiva muuten) Tyttö ei kuitenkaan valittanut mahaansa ja ohivuotoakaan ei ollut.



Muutaman viikon, emme puhuneet kakka-asiasta laisinkaan. Pikku hiljaa tyttö itse alkoi puhumaan kakan tekemisestä pönttöön. Lahjonnalla ja pienellä pakottamisella olemme saaneet kakat pönttöön. Edelleen 2 kertaa viikossa, tosin viime viikolla teki 3 iltana peräkkäin. Kakkaamistilanne on edelleen pientä itkseskelyä, jotenkin tilanne ennen ensimmäisen kikkareen tuloa on jotenkin " pelottava" . Kun tästä on päästy, itkukin loppuu.



Tilanne oli meillä aika vaikea ja tuntui, että hallitsi koko perheen elämää. Neuvolasta sain ohjeen, että ellei mene ohi on syytä käydä lääkärissä tarkastuttamassa ettei ongelmaan ole mitään fyysistä " vikaa" . Myös minä suosittelen ruisleipää, puuroja, luumu -ja päärynäsoseita.

mutta sitten yllättäen kakkasi itsekseen vaippaan. Huh helpotusta! Oli kyllä ehtinyt vajaassa viikossa kovaksi, mutta onneksi tyttö sai asian kuitenkin kohtuullisella vaivalla tehtyä. Melkoisen hysteeriseksi tyttö siitä alkuun meni, mutta rauhoittui sitten syliin ja kehuihin ja muutaman minuutin päästä osasi jo itse iloita kakasta. Olin illalla hyvin neutraali kakkaamisen suhteen enkä muistuttanut asiasta lainkaan. Ehkä se sitten meidän tytön kohdalla toimii. Lisäksi annoin päärynää ja rusinoita. Ehkä nekin alkoivat pukata kakkaa eteenpäin. No nyt ollaan taas päästy tuosta kakasta ja odotetaan jännittyneenä kuinka asiat tästä alkavat etenemään.

Olen nyt kuitenkin päättänyt jättää tuon " koulutuksellisen" tekijän pois ja yritän neutraalilla suhtautumisella vähentää kakkaamiseen liittyviä paineita. Tietty pitää ruokavaliolla ja duphalicilla pitää kakka niin " helppona" kuin mahdollista. Jos ei asiat tästä ala kuukausien kuluessa helpottaa, pitää asiat miettiä uudelleen.

Tsemppiä todellakin kaikille asian kanssa painiville!