Lukion opettajan suusta kuultua:
" Meidän koulussa ovat lukiolaiset selvästi siisteimmän näköisiä. Nyt kun olemme samoissa tiloissa ammattikorkeakoululaisten ja ammattikopistolaisten välittömässä läheisyydessä, on pakko todeta, että ammattikorkeakoululaisten siisteys ja pukeutuminen sekä kielenkäyttö on paljon lähempänä ammattiopistolaisten tasoa kuin lukiolaisten".
Lisäksi:
" Hassua että noi ammattikorkean opettajat ovat muka olevinaan jotenkin parempia, kun ne oikeasti saa lukiosta ne opiskelijat jotka ovat sitä jämäsakkia, niitä jotka eivät pääse yliopistoihin. Keskiverto lukiolainen on paljon fiksumpi kuin keskiverto AMK, mitä tulee käytökseen, vaatetukseen, kielenkäyttöön, arvosanoihin"
Yhtyvätkö muut opettajan käsitykseen siitä, että ammattikorkeakoulu on nimensä mukaisesti hyvin lähellä entistä ammattikoulua, eli nykyistä ammattiopistoa. Tuon korkeakoulunimityksen voisi pyyhkiä pois vessanpönttöön, sillä se rapauttaa tulevaisuudessa suomalaisten käsityksen korkekoulusta ?
Kommentit (32)
esimerkin opettajan mielipiteitä ihmettelen. Kuka kumman opettaja tekee vertailuja oppilaiden ulkoasuista, jos ne kuitenkin ovat tilanteeseen soveliaita? Eipä pahemmin kiinnosta. -ope
asiat joita opetetaan näissä "ammattisurkeissa" ja joita opetetaan täysin erilaisin tietoteknisin keinoin nykypäivänä kuin joskus 30 vuotta sitten voisi millään olla samalla tasolla tutkinnon kanssa, jossa perusasiat opeteltiin "lyijykynä ja liitutaulu" aikana joskus 30 vuotta sitten?
Hän ei ole kuullut moista opettajalta vaan kertoo omia "havaintojaan". Kukin tyylillään. Ap ei kuulosta ainakaan kovin sivistyneeltä.
samoin lukion päästötodistuksen k.a. oli yli 9 (en muista tarkkaan), ja sain stipendin.
Olisin ihan varmaan päässyt kauppakorkeaan / yliopistoon tai mihin nyt olisin halunnut.
Halusin mennä AMK:hon. (Ja meillä ainakin oli siistiä porukkaa, ei mitään amis-jengiä... tosin kävin amk:n ruotsinkielisessä oppilaitoksessa. Mutta ylemmän amk-tutkinnnon kävin suomenkielisessä, ja kyllä nekin päiväopiskelijat oli ihan normaalinuoria..)
opiskelevat...???!
Itse sekä AMK:ssa että yliopistossa opiskelleena/opiskelevana voin vai todeta, että AMK on rankempi. (Toki riippunee alasta?)
Perustelen tämän sillä, että yliopistossa on "akateeminen vapaus". Luennoilla ei ole läsnäolopakkoa (AMK:ssa pitää tunneilla olla), moni kurssi suoritetaan kirjatenttinä ---> kirjan voi lukea vaikka kotona pyjamassa sängyssä loikoillen.
Käytännössä siis AMK on enemmän koulumaista verrattuna yliopistoon, tosin esim. lääkäri/psykologi opinnosta akateeminen vapaus pitkälti puuttuu, eli ehkä AMK:ssakin tämä alakohtaista? Itselläni ei kokemusta kun yhdestä linjasta AMK:ssa ja yliopistossa.
suorittaneet 5 v. opinnot kolmessa vuodessa ihan normaalilla opiskelutahdilla. Nämä ovat niitä, jotka oikeasti haluavat valmistua ja töihin opiskelujen jälkeen. Hyvin monet saavat yo:ssa aikaa kulumaan vaikka 15 v., koskaan valmistumatta.
Kummassakin on huonosti pukeutuvia nuoria. Esimerkiksi moni humanisti (kuten itsekin olen) tai yhteiskuntatieteiijä pukeutuu kyllä sata kertaa kamalammin kuin moni tradenomi- ja restonomiopiskelija. Kielenkäytössä ei ole suuria eroja, mutta ero ammattiopistoon on vähäisen kokemukseni perusteella selvä yliopiston ja ammattikorkeakoulun eduksi.
Hyviä arvosanoja saavia opiskelijoita löytyy noista kaikista oppilaitoksista. Samoin huonoja. En ole huomannut ammattikorkeakoulussa juuri mitään eroa siinä, että tuleeko opiskelija lukiosta vai ammattiopistosta. Samoin yliopistossa ei ole merkittäviä eroja sillä, että onko opiskelija tullut suoraan lukiosta vai ammattikorkeakoulusta. Itse asiassa ammattikorkeakoulusta tulleet ovat usein paljon parempia opiskelijoita, koska heillä on jo työkokemusta ja näkemystä asioista - lukiopohjaisiin uppoaa mikä tahansa.
Palkasta: minä olen tienannut yliopistossa lehtorina reilu 2300 € ja palkkauudistuksen jälkeen noin 2800 €/kk. Ammattikorkeakoulussa lähtöpalkkani oli noin 3500 € ja nyt kahden vuoden jälkeen se on yli 4300 €/kk.
Ammattikorkeakoulussa opetusta on ollut huomattavasti yliopistoa enemmän. Tutkimuksen määrä riippuu monesta asiasta.
Yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa työaika on mulla 1600 h/v. Yliopistossa mulla oli 4 viikkoa kesälomaa, mutta ammattikorkeakoulussa 8 viikkoa ja lisäksi 4 viikkoa (joululoma 2 viikkoa, syyslomaviikko ja hiihtolomaviikko).
Itse en vaihtaisi takaisin yliopistolle! Hyviä opiskelijoita olen rohkaissut hakemaan sinne ja moni on päässytkin. Toisaalta moni hyvä ei ole halunnut jatkaa opintoja, vaan on lähtenyt työelämään.
katkeria mielipitetäsi jonkun toisen sanomaksi. Aika noloa.
Tällä hetkellä olen tutkijan hommissa valtion tutkimuslaitoksessa (en yliopistolla), mutta täällä käkitään huonopalkkaisissa pätkätyösuhteissa. Tiedän, että koulutukseeni ja työkokemukseeni sopiva opettajan paikka tulee vapautumaan alle 5 vuoden sisällä läheisessä AMK:ssa, sanopa, mikä toimintasuunnitelmaksi?
katkeria mielipitetäsi jonkun toisen sanomaksi. Aika noloa.
Kyllä tuo aloitus todellakin on lukion opettajan suusta, ja itseänikin se hämmästytti.
En ehkä itsekään ole erityinen AMK-fani, jos sillä nyt mitään merkitystä on. En erityisemmin vihaakaan, ei ole isompaa syytä.
Tuo opettajan kommentti kuitenkin jotenkin yllätti, mutta saattaa todellakin pitää paikkansa ihan maalaisjärjellä ajateltuna, en epäilä kuulemaani. Mielestäni se on varsin loogistakin ja ymmärrettävää.
Totta on varmasti se, johon jotkut ovat viitanneet, eli yleinen habitus vaihtelee opiskelualoittain ja varmasti myös maakunnittain.
Jos joku kirjoittaa, että olen katkera tai esitän omia mielipiteitäni "lukion opettajan" mielipiteenä, niin se kertoo enemmän siitä kirjoittajasta kuin itsestäni. Jotain antipatiaa tai alemmuuskompleksia tai katkeruutta jotain asiaa kohtaan, joka liittyy kirjoitusten sisältöön.
Aloituksen yksi idea oli tuoda keskusteltavaksi yhteiskunnallinen asia, sen enempää kritisoimatta koulutusta itseään.
Vaatetuksesta ja kielenkäytöstä voi päätellä jotain isossakin massassa ja mielestäni lukion opettajan kommenttien pohjalta kielenkäyttö ja yleinen siisteyt korreloi jatko-opintoja jne. ehkäpä jopa elämässä onnistumista.
Kielenkäyttö ja yleinen siisteys taas ovat perintöä kodista ?
Miten käytetään sanoja "kiitos", "anteeksi", "päivää", tai lauseita kuten "anteeksi että olen hieman myöhässä". Noista yksinkertaisista asioista voi lukiossa päätellä enemmän kuin itse aikaisemmin kuvittelinkaan, korrelaatio on yllättävän selkeä.
Miettikää itse...myös omaa jälkikasvuanne.
"Aloituksen yksi idea oli tuoda keskusteltavaksi yhteiskunnallinen asia, sen enempää kritisoimatta koulutusta itseään."
Mikä yhteiskunnallinen asia se ulkoinen habitus nyt olikaan?
Sekä YO:ssa että AMK:ssa opiskelleena ajattelen, että hajontaa opiskelija-aineksessa on paljon molemmissa opinahjoissa. Hakeuduttuani ammattikorkeakouluun eräs yliopistokurssikaveri sanoi kateellisena, että hän ei pääse edes AMK:n pääsykokeisiin vaikka haluaisi. Nyt hän on sitten FM ja minä sh.
Omalla kurssillani oli AMK:ssa muutamia tosi hyviä ja lahjakkaita opiskelijoita, joista ihan varmasti osa jatkaa opintojaan joko ylemmän ammattikorkean puolella tai yliopistossa. Sitten oli niitä muutamia, joiden asiakkaaksi/potilaaksi en itse kuunaan toivoisi joutuvani.
Yliopistolle taas osaan tiedekunnista pääsee hävyttömän vähällä sisälle junnaamaan vuosiksi ja vuosiksi jotain ihan perusopintoja. Kuten omalla kurssillani aikoinaan, osa yliopistolle päässeistä ei päässyt edes AMK:n pääsykokeisiin, joten ajautui yliopistolle puolivahingossa.
Minusta on jotenkin hirveän loukkaavaa arvostella jonkin ikivanhan yhteiskunnallisen statuskäsityksen vuoksi AMK-opiskelijat "alempaan" kastiin älynsä, habituksensa (sic!) tai sivityneisyytensä osalta. Se on uskomattoman jälkeenjäänyttä ajattelua ja sillä tunnutaan pyrittävän ainoastaan pönkittämään "akateemisen" statuksen murenevia rippeitä yhteiskunnassa, jossa yhä useampi maisteri on työtön AMK:n pystyessä vastaamaan työelämän tarpeisiin joustavammin.
muun muassa alla olevaa itseni lainausta:
"Miten käytetään sanoja "kiitos", "anteeksi", "päivää", tai lauseita kuten "anteeksi että olen hieman myöhässä". Noista yksinkertaisista asioista voi lukiossa päätellä enemmän kuin itse aikaisemmin kuvittelinkaan, korrelaatio on yllättävän selkeä.
Miettikää itse...myös omaa jälkikasvuanne".
Tältä osin uskon, että yhteiskunnallinen itsetutkiskelun paikka löytyy meiltä jokaiselta kotoa.
"junttiperheitä" joissa em. sanoja ei käytettäisi...! Perheen yhteiskunnallinen asema ei korreloi käytöstapojen kanssa. Jokainen normaaliperhe opettaa lapsensa käyttäytymään kohteliaasti jne. Jossain perheissä ehkä on ongelmia (vanhemmilla työttömyyttä ja päihdeongelma tmv. TAI sitten akateeminen perhe hemmottelee ainokaisensa pilalle) eikä lapselle opeteta alkeellisiakaan käytöstapoja, mutta viimeistään ala-asteella ne opitaan.
Ylipäätään ihminen joka opiskelee yleensä on sen verran fiksu, että ymmärtää itsekkin ettei v*ttua hokemalla työhaastattelussa pärjää. Vain todellinen NERO jolla on osaamista mitä kenelläkään muulla ei ole (tai joka ehkä vanhempien jumaloinnin vuoksi kuvittelee olevansa nero) voi olla tyly ja huonokäytöksinen ja menestyä urallaan erityislahjakkuutensa vuoksi... Jos hyvin käy...
Englannissahan luokkaerot ovat selvät, ja jo murteesta kuulee mistä yhteiskuntaluokasta ihminen on jne. Suomessa ei kuitenkaan ole niin selkeästi asiat.
Tuntuu ap siltä, että sinä kuvittelet olevasi hienompaa mitä olet? Olet ehkä tavallinen duunaperheen vesa joka on oikein yliopistoon päässyt, tai ehkä olet nainut itseäsi ylemmästä kastista miehen...? Sillä niin typeriä mielipiteesi ovat. Jos sinulla olisi sydämen sivistystä, et olisi tälläistä aloitusta edes tehtyt. Katso peilii ja tunnusta edes itsellesi mitkä ne sinun SYVIMMÄT motiivisi tähän aloitukseen olivat. Totuus voi satuttaa, mutta tee se ettet nätä mielipiteitäsi lausuessasi IRL nolaa itseäsi totaalisesti...
Jokaisissa illanistujaisissa joku päästelee suustaan sellaista, mitä ei tulisi myöhemmin muistella.
terveisin oikeasti yliopiston opettaja...
Sun kandeis tulla meille töihin, kuten moni kollegasi on tehnyt. On meinaan huomattavasti paremmat palkat...
t. 4
ylioipstolla on surkeat palkat, jos et ole valmis tohtori. Sen jälkeen ne on kyllä paremmat kuin teillä siellä.
Minä olen amk-ope. Meillä opiskelija-aines on vähän kaikkea. On muutamia helmiä, jotka pärjäisivät ihan missä vain. Saman verran on tosi heikkotasoisia.
On totta, että koulutus on kärsinyt inflaation. Tradenomit ovat vähän samoja kuin merkonomit ennen muinoin, kun merkonomina olo oli arvostettuja. En ole koskaan opettanut merkonomeja, joten en tiedä, miten tutkinto eroaa vanhasta. Tiedän vain tämän hetken opetussuunnitelman, jossa kyllä kovasti korostetaan sitä, että olemme korkeakoulu. Mutta vaikka tutkinnot muuttuvat, niin ei se ihminen mihinkään muutu.
Minusta keskiverto lukiolainen on ihan samanlainen kuin keskiverto amk-lainen. Meillä on samassa talossa amk ja keskiaste. SIINÄ huomaa kyllä opiskelijoiden eron.
minä olen vain kuullut, mitä muut puhuvat. Tohtorit siis.
4
esimerkin opettajan mielipiteitä ihmettelen. Kuka kumman opettaja tekee vertailuja oppilaiden ulkoasuista, jos ne kuitenkin ovat tilanteeseen soveliaita? Eipä pahemmin kiinnosta. -ope
kuvitellaan, että yliopistoissa olisi jotenkin älykkäämpää porukkaa kuin muualla. Ehkä keskimääräistä enemmän pappa betalar-perheistä tulevia lapsia, mutta älykkäämpiä ei missään nimessä. AMK:han valmistutaan puolet nopeammassa ajassa kuin yliopistosta, eikä isi ja äiti ole maksamassa suurimman osan ja jopa ihan lahjakkaiden oppilaiden opintoja.