Olisinko hullu jos kieltäytyisin synnytyksessä kaikista kivunlievityksistä?

edetessä oman johtopäätöksesi. Minä synnytin toisen lapsen ihan luomusti ja en ensisynnyttäjille sitä suosittele, mutta muille kyllä. Oli kiva, kun tunsi mitä alapäässä tapahtui ja ponnistukset osasi kohdistaa tehokkaammin oikeaan aikaan ja paikkaan.

kun esikoinen syntyy. Kipu kuuluu asiaan. Meni sitten vessaan itkemään kun katsottiin valmennuksessa synnytysvideota. En tiedä miten hänen toimituksensa sitten käytännössä meni.



Meni vähän OT :)

Sitäpaitsi kivunlievitys hidastaa synnytystä, koska kipuisat supparithan ne juuri on, jotka vauhdittavat synnytystä. Oma valintani siis on mahdollisesti lyhyempi mutta kivuliaampi kuin pidempi mutta kivuttomampi synnytys.

Epiduraalista sai vaan selkänsä niin vitun kipeeksi moneks kuukautta.

Mulla oli synnytys käynnistetty, ilman puudutteita, ilman mahdollisuutta liikkua, ilman mahdollisuutta esim. hierontaan, ilman mahdollisuutta edes ottaa milliä vettä jne. Siinä on synnytys ilman kivunlievitystä. Ja kyllä, on erittäin hullua jos sitä joku haluaa! Synnyttämään mennessä voi toki suunnitella, mutta ei kannata päättää mitä haluaa tai ei halua. Mäkin olin päättänyt, että haluan kokeilla ilokaasua, epiduraalia...

Vierailija:

Epiduraalista sai vaan selkänsä niin vitun kipeeksi moneks kuukautta.

Ei se pelkästään noin ole. Kroppa myös pystyy tehokkaasti työskentelemään kun äiti kykenee rentoutumaan ja antaa asioiden tapahtua. Monella ja itsellänikin juuri epiduraalin aikana tapahtui eniten.

Mutta näitä on vähän vaihea vertailla; kukaan kun ei ole kokenut sitä yhtä ja samaa synnytystä molemmilla tavoilla ;)

- älä tee asiasta kuitenkaan kynnyskysymystä. Ihan turhaa ruoskia itseään, jos jostain syystä tuntuukin, että puudutteita kaipaa.



- Opettele ja HARJOITTELE muita kivunlievitysmenetelmiä, kuten hyvä rentoutustekniikka ja hyvä hengitystekniikka. Mitä rennompana pystyt synnytyksessä olemaan, sen helpommin ja sujuvammin synnytys sujuu.



Ja painotan vielä sanaa HARJOITTELE. Synnytystä verrataan usein maratoniin rankkuudeltaan ; kuka lähtisi maratonille treenaamatta? Liian usein saa lukea kuinka oli ajateltu synnyttää ilman kivunlievitystä ja ajateltu sitten rentoutua jne. Ehkä se joiltain sujuukin niin, mutta en mä ainakaan olisi siinä tilanteessa, kun on kovat kivut jne. olisi pystynyt tuosta vaan alkaa renotutua ja hengittää oikein, jos en olisi siihen oikeasti etukäteen perehtynyt.

Mulla ainakin suurin syy olla ottamatta puudutteita on on ollut se, että olen ottanut selvää niiden riskeistä, ja tullut siihen tulokseen, että jos vain suinkin ilman pärjään, niin ilman olen. Ja olen pärjännyt.

Vierailija:

kovin moni syövän terminaalivaiheessa kieltäytyisi kivunlievityksestä siksi että eihän sellaista saanut sata vuotta sittenkään. Tämä on tällaista raamatullista päähänpaukutusta, että kivulla sinun on synnyttämän. Ja äidit hakevat kilpaa glooriaa " luomusynnytyksillä" , ja kantavat huonoa omaatuntoa kivunlievityksestä. Nainen on naiselle susi, itse me heitämme vettä kiukaalle...outoa.

Tämä nyt ei ollut suoranainen kommentti ap:lle, vain ajatuksiani aiheesta. Jokainen tekee toki omat ratkaisunsa, motiivit vain kiinnostavat. Itse olen saanut molemmissa synnytyksissä epiduraalin, ja ihmettelen miksi ihmeessä minun olisi täytynyt kärsiä enemmän kuin oli tarpeellista.

Synnytys on erittäin harvoin kivuton. Synnytyskipu on kyllä sikäli erilaista, että se on ehkä helpommin kestettävissä koska sillä on tarkoitus. Eli ehkä joku haluaa uteliaisuuttaan kokeilla mitä se on " luomuna" . Kannattaa aina mennä tilanteen mukaan, jos ei tarvitse mömmöjä, olkoon ilman, tai jos kokee tarvitsevansa niin ottakoon vastaan. Olemme kaikki erilaisia, ja kaikki synnytykset ovat erilaisia. Sitä en siedä, että " luomu" laitetaan automaattisesti eppis-synnytystä paremmaksi. Ei se niin mene.

Monella avautuminen ei etene kovien kipujen takia ja epiduraalin laiton jälkeinen rentoutuminen aikaansaa sen, että synnytys jälleen edistyy.

Vierailija:

Sitäpaitsi kivunlievitys hidastaa synnytystä, koska kipuisat supparithan ne juuri on, jotka vauhdittavat synnytystä. Oma valintani siis on mahdollisesti lyhyempi mutta kivuliaampi kuin pidempi mutta kivuttomampi synnytys.

Päätin, että nyt en ota mitään kivunlievityksiä. Siinä supistukset olivatkin lievemmät kuin missään muussa synnytyksessä ja minulle jouduttiin laittamaan tippa. Se taas teki supistuksista kivuliaat ja lopulta pyysin kivunlievitystä. Epiduraali oli liian myöhäistä, mutta minulle annettiin se, mikä annetaan kohdunsuuhun. Oli ihan kiva kokeilu ja lääkärit ja hoitajat ottivat asian ihan mukavasti.

Itseäni helpotti kävely, heijaavat liikkeet lantiossa, matalan äänen tekeminen, kuuma kauratyyny ja suihkuttelu. Mitään muuta en ensisynnyttäjänä tarvinut, pystyin rentoutumaan ja synnytys eteni. Ilokaasua olisi ollut kiva kokeilla mutta ehkä sitten ensi kerralla. Epiduraalia en halunnut koska pelkäsin sen vievän hallinnan tunteen pois itseltäni ja ilmankin pärjäsi.



Mun mielestä kannattaa etukäteen miettiä paljon noita ei-lääkkeellisiä kivunlievityskeinoja ja sitten kokeilla niitä. Mutta jos ei pysty rentoutumaan ja synnytys näin etenemään kunnolla niin ehkä puudutteet auttavat.

Ei kai se noin mene. Kyllä minulla ainakin supistukset näyttivät käyrillä yhtä voimakkailta epiduraalin jälkeenkin. En vain tuntenut sitä kipua.

Ja niinkuin joku muukin jo sanoi, synnyttäjä pystyy rentoutumaan ja se edistää synnytystä. Ponnistusvaihe tosin voi pitkittyä puudutusten takia kun ei tunnu tarvetta ponnistaa.

Mutta ei kai supistuksilta teho mene, vaikka kivunlievitystä ottaisikin. Eihän ne supistukset sillä häviä, ne eivät vain tunnu niin kivuliaina. Näin minä olen asian käsittänyt. Korjatkaa jos olen ihan totaalisen väärässä.

Vierailija:

Sitäpaitsi kivunlievitys hidastaa synnytystä, koska kipuisat supparithan ne juuri on, jotka vauhdittavat synnytystä. Oma valintani siis on mahdollisesti lyhyempi mutta kivuliaampi kuin pidempi mutta kivuttomampi synnytys.

Etkös nyt samantien sitten pellon laitaan tai saunaan synnyttäisi ; )

Vierailija:

Monella avautuminen ei etene kovien kipujen takia ja epiduraalin laiton jälkeinen rentoutuminen aikaansaa sen, että synnytys jälleen edistyy.

Vierailija:

Sitäpaitsi kivunlievitys hidastaa synnytystä, koska kipuisat supparithan ne juuri on, jotka vauhdittavat synnytystä. Oma valintani siis on mahdollisesti lyhyempi mutta kivuliaampi kuin pidempi mutta kivuttomampi synnytys.

Kuten joku oli jo maininnutkin, lääkkeiden käyttöön synnytyksessä liittyy aika moninaisia riskejä kuten:



- puudutteet lisäävät imukuppisynnytyksen riskiä ( äidille ei kipu kerro missä asennossa pitäisi olla, ja vauva asettuu virhetarjontaan--> imukuppia tarvitaan --> eppari tai pahemmat repeämät, ehkä jopa kiireellinen/hätäsektio)



- puudutteet myös aiheuttavat " toimenpidekierteen" , eli kun laitetaan epiduraali, pitää laittaa myös oksitosiinitippa, vauvan päähän anturi ja joskus puudutteet lamauttavat supistukset täysin ja taas joudutaan miettimään miten niitä saisi lisättyä, vai pitääkö leikata...



- puudutteita pääsee aina jonkin verran myös sikiöön --> imemisongelmia, velttoutta, tutullani meni epiduraali pieleen, ja vauvan sydänäänet romahtivat täysin, mutta saatiin onneksi adrenaliinipiikillä takaisin.



- epiduraali ei aina auta ollenkaan ja voi aiheuttaa myös sen järjettömän päänsäryn sekä pitkäaikaisia selkävaivoja



- viime vuonna yksi synnyttäjä kuoli epiduraalipuudutteen aiheuttamaan allergiseen reaktioon, ja tiedän yhden naisen jonkin siihen liittyvän komplikaation takia halvaantuneen.



Osa näistä sivuvaikutuksista on harvinaisia, osa yleisempiä. Suurin osa tietysti selviää ilman mitään ongelmia. Omalla kohdallani syy synnyttää ilman puudutteita oli kuitenkin se, että kun ei ne puudutteet millään tavalla tee synnytyksestä parempaa tai turvallisempaa tms. niin jos vain ilman päsjään, niin sitten mieluummin olen ilman.



Sen takia valmistauduin synnytyksiin muuten, siis harjoittelin hyvän hengitystekniikan ja kuuntelin " synnytä rentoutuneena" -cd:tä ja niiden avuilla olen nyt kaksi kertaa synnyttänyt oikein mukavasti. En kivuttomasti, mutta siten, ettei kipu ole saanut valtaa.



Ja synnytysten jälkeen olen ollut aina heti " elämäni kunnossa" , olo on ollut mahtava, ei mitään väsymystä tms. vaikka tokaa pakersin 20 tuntia. KAit siinä on elimistön omat hormoonti silloin paremmin toiminnassa kun niitä ei ole lääkkeillä sotkettu.



Mutta tämä siis vastaukseksi niille, jotka ihmettelevät, miksi joku synnyttää ilman puudutteita.

Siksi epiduraalin kanssa laitetaan yleensä myös oksitosiinitippa vauhdittamaan supistuksia. Ja itse en ainakaan saanut ilokaasua enää ponnistusvaiheessa juuri siksi, että supistukset heikkenivät.



Mutta totta on, että kivunlievitys voi auttaa synnytyksen etenemisessä.

No tietysti tilanteet ovat yksilöllisiä, mutta kai suurimmassa osassa tapauksia kivunlievitys kuitenkin vain hidastaa synnytystä, koska luonnolliset ponnistuskivut eivät enää lähetäkään äidille yhtä tehokasta viestiä että NYT! (lääkärin kanssa asiasta olen keskustellut.)



Mutta en minä myöskään ymmärrä, miksi pitäisi vain jossakin luomuinnostuksessaan kieltäytyä kaikesta lääketieteen tarjoamasta avusta, jos kivut yltyvät aivan helvetillisiksi. Mutta uskon kuitenkin että mä nyt yhdestä synnytyksestä selviän, jos se siis etenee edes suht normaalisti.



Mutta kuten 27:kin kirjoitti, itse koen varsinkin selkäydinpuudutuksen (epiduraali) paljon epämiellyttävämmäksi ja riskialttiimmaksi kuin kovatkin synnytyskivut. Olen ajatellut sinnitellä niin pitkään kuin mahdolista vain ihan kotikonstien ja rauhallisuuden avulla; jos tiukka paikka tulee, niin siinähän se ilokaasunaamari on ihan vieressä joten saatan sitten nappaista siitä henkoset. :) Haluaisin kuitenkin olla oikeasti kaikissa sielun ja ruumiin tunnoissani, kun pienen mössykän ensi kertaa saan syliini. Moni kaverini on kertonut sellaisesta pöhnäisestä olosta, jollaisen minä kyllä haluaisin välttää. :)



Mutta ainahan ei kaikkea saa mitä haluaisi, oli kyse sitten luomusynnytyksestä tai kivuttomasta sellaisesta, sekin on muistettava. Mutta katsotaan nyt mitä eteen tulee, toimitaan vasta sitten. :)



20

kivunlievitystä jos tarvitset ja jos et tarvitse niin annat sitten mennä ilman. Tämä on ihan simppeli juttu. jokainen synnytys on erilainen eikä voi etukäteen päättää tarvitseeko kivunlievitystä vai ei.



Itselläni on kokemusta viidestä luomusynnytyksestä, jotka ova olleet nopeita. JOs olisivat olleet pitempiä kuin viisi tuntia esikoisen kohdalla niin taatusti olisin ollut vailla jotain. Muutaman tunnin olen kestänyt ilman kivunlievitystä, mutta olen ollut valmis sitä vastaanottamaan jos kivualias vaihe olisi jatkunut tunnista toiseen. Rajansa minunkin kivunsiedolla.