♥ ♠ ♥ KESÄNUPUT ma - ke ♥ ♠ ♥
Kommentit (35)
Taustalla olen lueskellut kuulumisianne, mutta kirjoitella en ole jaksanut. Olen lähinnä tehnyt tässä netin ääressä kevätvaatehankintoja pojille - lähinnä ulkomailta. Olen NIIN kyllästynyt tähän Suomen vaatetarjontaan. Erityisesti sen huomaa tuon isomman vaatteista kun koko nyt 104cm. Väritys on mustaa, tummansinistä ja -vihreää. Ja sitten lisäksi örkkejä, monstereita ym. Meillä poika tykkää värikkäistä vaatteista, vaihtoehtoja kun laittaa niin tummatväri jää aina kakkoseksi punaiselle ja muille kunnon väreille : )
Mutta nyt sitten muihin: vatsassa käy aikamoinen myllerrys. Äitiä ei tosiaankaan säästellä nyt kun kohdussa on vielä tilaa käännähdellä ja tehdä kaikemaailman akrobatiatemppuja : D
GeddyLee: huomasitko sulle oli vastattu tuonne to-su ketjuun siitä PERVOROKOSTA...
Tytteli-83: Voi kun harmillista tuo sinun supistelu. Onko sinulla ollut tuota edellisestä raskaudesta?
Alcatraz81: Osanotto koikusta : (
sakariini: hae ihmeessä saikkua jos yhtään tuntuu siltä. Mielummin jätät työt parempivoipaisille kun itse kärvistelet siellä. Helposti ne sitä sinulle antavat, rohkeutta vaan...
Kanelisokeri: Mä tunnen sua kohtaan NIIN paljon sympatiaa, kun kirjoittelet siivoamisesta ja sen turhuudesta kun tavaroille ei ole paikkaa. Tää on niin tätä!!! Eilen taas kaiholla penkoilin meidän vaatelaatikoita raksalla. Olisin jo niin valmis laittamaan ne kaappeihin ja omalle paikalleen. Siellä ne makaa : ( Nyt on kyllä jo valoa tunnelinpäässä saunaa paneloidaan tällä viikolla ja välioviakin jo kk päästä. Eli Huhtikuussa sitten pääsen siihen " ihanaan" pahvilaatikonpurkuun : )
Poltsi: Kauratyynyjä saa ihan melkein mistä vaan eli esim. Prismasta, Sokokselta ja jostain halpahalleistakin varmaan...
timaja: Ei tuo sinun esikoisen syntymäpaino minusta mikään " pieni" ollut jos syntyi 3vkoa etuajassa. Meidän esikonen (poika) painoi samanverran vaikka syntyi 2vkoa yli... : )
koo77: Tervetuloa kesäkuisiin!!!
taika74: närästykseen ihanparas on kivennäisvesi. Itsellä ainakin auttoi kun pojista oli loppumetreillä... Niihin makuihin jää muutten sitten koukkuun ; )
SuviHelena: Me ollaan kanssa miehen kanssa pitkiä (minä 171cm ja mies 194cm) ja pojat ovat olleet ihan normikokoisia vaikka syntyneet 2vkoa yliaikaisina. 1. 51cm/3485g 2. 51cm/3750g...
Äippäloman aloitutuksesta: älkää nyt vaan aloittako sitä aikaisemmin kun 30pv. Saikkua saan niin helposti että kannattaa käyttää se siihen ja sitten on kivempi olla kotona loppuajasta ; )
Tulipa tuosta mieleen, että en ole vienyt koko hakemusta vaikka täytin sen heti kun sain eli 5vkoa sitten!!!! No täytynee kaivaa se tuolta ja viedä tänään kampaamoreissulla. Tän äipän tukasta lähtee muuten tänään vähintää 10cm pois : )
art rv 25-26
Mistä päin tarkemmin olet ostanut niitä 104 cm:n kivoja poikien vaatteita? Samaa kokoa menee ja inhoan myös tummansinistä/tummanvihreää ja kaikenmaailman monstrerikuvioita. Onneksi poika itse ei niitä vaadi - vielä. Ei nappaa Spydermankaan, mutta pian kai siltä ei voi välttyä...
Aventura
sitten la laitoin tilauksen tuonne Joseph M:n kun en voinut vastustaa niitä ale juttuja... Pk.kin oli alle 8¿ (Suomessa sillä ei saa mitään lähetettyä)
Ruotsista katselin kenkiä, mutta postikulut olivat niin kamata (32¿) että en sitten raaskinut...
eli itseasiassa tilasin myös täältä Suomesta. Eli Kuperkeikasta löytyi kivoja vaatteita, nekin taisi olla tanskalaisia mitä tilasin ; )
Kiitos Art sympatioistasi. Alan tosiaan olla kurkkuani myöten täynnä tätä tilanahtautta ja sepäs onkin sitten halpa tekosyy olla siivoamatta täällä. Ketuttaa sekin, kun saan aina sanattomat syyt niskaani, jos jotain ei löydy, vaikken olisi koko tavaraa nähnytkään...Milläköhän tuon miehen saisi innostumaan taloesittelyistä...? Tuntuu, että muut kykenevät tekemään suuria ratkaisuja yhdessä yössä, mutta meillä niitä haudotaan vuosikausia :-/ ja tuo muuttaminen yms. siihen liittyvä tuntuu olevan miehelleni aina ihan ylitsepääsemättömän vaikeata. Itse kun olen sellainen mieluiten eilen - tyyppi, joka ei jaksa odottaa jahkailuja, niin tilanne tuntuu välillä ihan sietämättömältä.
Minulla on sitten tukala olo ollut muutamana päivänä. Tuntuu kuin ylävatsa tunkisi kohta kurkusta ulos. Närästääkin heti kun vähänkin kumartaa ja muutenkin vatsa on pinkeänä koko ajan. Sepäs ihan kannustaakin siivoamaan vielä entisestään kun lattioilta pitäisi olla nostelemassa kaikenlaista koko ajan.
Eipä tässä ihmeempiä. Mietimme mitä tekisimme nyt lomalla, mutta taitaa jäädä jahkailuksi sekin. Ulkona ainakin näyttää hyvin kirkkaalta ja eilen tulla tuprutti luntakin. Taitaa tosin olla kovin tuulinen päivä?
Joo, ja tuon parvorokon kanssa ei ole leikkimistä, siihen kun liittyy vakava keskenmenon vaara, eli huolellista tarkkailua tarvitaan...otapa puheeksi uudelleen ja vaadi reagointia. On se kumma kun tässä maassa pitää vaatia ja TIETÄÄ itse asioista paljon ennen kuin hommat alkavat luistaa eteenpäin. Pistää vihaksi.
Hoitoalan ammattilaisena kuuntelin eilen kauhuissani noita keskussairaalauudistuksia...entisten 20 sijaan tarvitaankin enää vain 10...mihin sitten synnyttäjät menevät, jos koko maassa on keskussairaaloita vain kymmenen ja jos synnytys vaatii esim. hätäsektion? Eihän synnytyksiä voi terkkareissa hoitaa! Nytkin jo jossakin päin Suomea, lähinnä pohjoisessa matkat synnärille ovat satoja kilometrejä...tämmöisistä uutisista tulee niin vihaiseksi...
Jep, nyt lopettelen ja menen vaihtamaan kuopukselle vaipan.
Kanelisokeri 25+3
(sanoo hän jonka huusholli herää kiljumaan joka aamu kuudelta...*huokaus*)
Alcatrazille osanottohalaus ikävistä uutisista! Aikansahan se ottaa ennen kuin alkaa helpottaa, koitahan jaksella!
Pe ja la oli kumman energinen päivä siihen nähden miten kuolemanraato on tässä koko talven ollut. Liekö sitten rauta joka alkaisi vaikuttaa - vaiko auringonpaiste ;-) EIlen illalla olo oli kyllä aika huono, supisteli ja supisteli normaalia ikävämmän tuntuisesti. Lepää tässä sitten kolmen pienen täystuhon kanssa, unennäköä! Lisäksi istuminen on pahinta ja tämäkin - kuten seuraavat pari päivää - pitäisi kuluttaa ahteri tiukasti kiinni tuolissa koneella hommia tehden. Auuuts, maharaukka, sattuu ja kiristää, ahistaa ja puristaa. Voiko tämä pötsi tästä enää kasvaakaan, tynnyri tuossa edessä on jo kauhistuttavan kokoinen aiempiin verrattuna...
Vatsakivuista edelleen: Olen nyt pakottanut itseni juomaan neljä litraa vettä päivässä plus sitä ällö levolaccia (mikä vetää mulla kyllä mahan sekaisin) ja kouristuksia ei tosiaan ole yhtä tiuhaan kuin aiemmin. Eilen sitten join vaan litran vettä päiväsellä (toki kaikkea muuta juomista kyllä) ja iltaa kohti vatsakivut vaan yltyi ja yltyi. Että uskottava kai se on että ei tämä millään pikkutissuttelulla ohi mene, kymmenen litran sanko vaan turvan eteen heti aamusta ja vettä, vettä, vettä...
Jos nämä supparit näin ilkeän tuntuisina jatkuvat (aikaisemmissakin raskauksissa supistellut ihan yhtä tiuhaan muttei muistaakseni näin ilkeän tuntuisesti) niin saa nähdä uskallanko enää lentokoneeseen kevällä astua. Edellisessä raskaudessa lensin kyllä vielä kk ennen laskettua aikaa ja hyvin meni, nyt olisi vaan suunnitteilla pitemmät lennot joskus huhtikuun tienoilla. Kassotaan nyt mitä lääkäri sanoo ylihuomenna, eilen meinaan tuli pientä veristä vuotoakin aamulla mutta ei onneksi jatkunut...
Kelläs niitä supistuksia olikaan oikein polikäynnin veroisesti? Lepoa, lepoa vaan vaikkei mitään pahempaa onneksi aiheuttanutkaan!
Nyt mukuloille murkinaa ja sitten pihalle nauttimaan auringosta että jaksaa taas nyhjätä koneen ääressä...
Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille
nappula ja urpo 25+6
Kiitos Aventuralle parvorokkotiedoista. Huomasinkin viikonloppuna tuon rokkoketjun ja lueskelin sitä. Kävin tänäaamuna vasta-ainekokeessa. Labran hoitajankin asenne oli todella vähättelevä ja ihmetteli tätä hössötystä (kun olin jo ainakin toinen ko. kokeen teettänyt odottava äiti viikon sisällä). Korosti sitä kuinka hänelläkin on jo kolme lasta eikä koskaan ole kukaan puhunut mistään parvorokon vaaroista. Jätin hoitsun asenteen omaan arvoonsa. Meidän lapsilla ei ainakaan vielä ole ollut mitään rokon oireita ja toivon että ko. tauti kiertäisi meidät tällä kertaa, varmuuden vuoksi.
Toinen sairaslomaviikko alkoi. Ensi maanantaina pitäisi mennä töihin mutta nyt mietin että varaisinko jo varmuuden vuoksi lääkäriajan alkuviikolle sillä olen sataprosenttisen varma etten ole työkykyinen. Supistelut ovat nyt olleet kurissa kun flunssan takia on ollut pakko olla täydessä levossa mutta heti kun pääsin " sairasvuoteelta" ylös, alkoivat supistelutkin. Lisänä liitoskivut jotka vievät välillä jalat alta.
Sori kun en muista kuka kirjoitteli mitäkin vaikka luen tosi aktiivisesti näitä kirjoituksia. Aika monella tuntuu olevan jo monenlaista vaivaa, kuten mullakin. Omalla kohdalla tuntuu ainakin menevän niin että jokainen raskaus on edellistä vaikeampi. Vaivoistakin huolimatta nautin tästä raskaudesta enemmän kuin koskaan! Olin jo ehtinyt pelätä etten enää saisi kokea vauvan potkuja mahassa ja tätä ihanaa uuden perheenjäsenen odotusta. Mies jaksaa kehua kuinka upealta tämmönen uhkea, raskaanaoleva nainen, hänen mielestään näyttää! En kyllä jaksaisi näitä vaivoja mikäli mies ei olisi sataprosenttisesti tässä mukana. Hän tekee tosi aktiivisesti kotitöitä ja vie lapsia ulos että saisin levätä. Pahin on kuitenkin vielä edessä sillä onhan tässä vielä yli neljä kuukautta raskausaikaa jäljellä ja vaivat vaan pahenevat! Pitkää pinnaa kysytään koko perheeltä!
Voimia meille kaikille!
GeddyLee 23+6
Eh eh, ilmoitin toisen entisen koiran nykyiselle omistajalle miten tälle meidän pikkukoiralle on käynyt (olivat parhaat kaverit kunnes jouduin tän toisen myymään pois vuosi sitten). Noh, sieltä oli tänäaamuna tullut vastaus, ja nainen vain ilmoitti että voi harmi, mutta tää toinenkin koira on kuollut jo elokuussa -07 käärmeen puremaan!
Ei sitten tullut mieleen ilmoittaa aikanaan, kun kuitenkin sovittiin että kuulumisia hän ilmoittelee usein, koira oli sekin mulle tosi tärkeä kun oli ensimmäinen oma koira ja pakolla siitä jouduin luopumaan. Nimimerkkinikin tulee sen koiran virallisesta nimestä...
Onhan tässä se lohdullista, että nyt ne entiset parhaat kaverukset ovat vihdoin jälleen yhdessä leikkimässä siellä jossain... :)
Soittelin sinne neuvolaan ja " oma" täti ei ole paikalla mutta tosi mukavan ihmisen kanssa puhuin ja käyn siellä tänään ultrassa ja sain 2 päivää saikkua. Vointi on henkisesti ollut tänään jo paljon parempi - tämänaamuisista uutisista huolimatta. Maha oli eilisiltana vielä aika kipeä, myös selän puolelta asti. Liikkeet kuitenkin tuntuu OK.
Alcatraz81 24 + 3
Närästää niin pirusti, joten vissyävissyävissyä vaan. Vähän parempi ja sitten rennietä päälle jos ei auta.
Minulla on taas yhtä juhlaa tämä istuminen. Tuntuu, kuin olisin telonut häntäluuni kun kivistää istuminen. Ja kävely on käynyt vaikeaksi koska noi liitoskivut ovat lisääntyneet. Viikonloppuna supisteli ja vähän poltteli selässä. Lie olisi paikallaan neuvolalääkärin katsoa kohdun suun tilanne, mene ja tiedä.
Kun tämä töissä oleminen on kuin jäitä polttelisi muutenkin :) ennemmin vaikka ojaa kaivaisi jos saisi valita.
Ja köhä ei anna periksi. Nyt uutuutena polttelee rintaa köhiminen, vaikka antibiootit on päällä. Otin (jälleen) lääkäriin ajan. Jos se on keuhkoputkissa tuo tauti nini olisipa kiva päästä siitä eroon vielä ennen ensi viikon lomia.
- Pirkko ja Pomppi-punkero rv 22+4
Moikka,
En sit taas eilen ehtinyt ollenkaan kirjotteleen mitään tänne. Niin se aika menee.
La tosiaan miehin nuorin poti sen mahataudin. Meni onneks vuorokaudessa ohi. Su vaikutti että kaikki on terveitä.
Päivällä käytiin koko konkkaronkka mun vanhemmilla kahvittelemassa ja sieltä sitten appivanhemmat ja pojat lähti ajamaan Oulua kohti. Pojat viettää siellä mummolassa hiihtolomaviikkonsa.
Me mentiin miehen kans kotia ja vetästiin 1,5 h päikkärit. Kylläpä väsyttikin..
Sit eilisilta oltiin vielä kylässä kummipoikamme perheessä. Poitsu ihan kohta 8kk, on tosi mainio tapaus :) Kovasti opettelee konttaamaan.. suloista kun peppu heiluu kovin :)
Sit illalla anoppi laitto viestii että nyt miehen vanhin poika on sit oksutaudissa, voi jee :(
Tänä aamuna mulla oli sitten se sokerirasitus! Siinä melkein koko aamupäivä menikin.
Aika oli heti 8 pintaan aamusta. Illalla lopetin syömiset ja juomiset 20 maissa. Kylläpä tankkasinkin ennen sitä ihan kivasti vettä ja evästä :D
Aamulla tuotti tuskaa se ettei saanut vettä! Jano oli kova!
Siellä oli onneks sitten sellanen lepohuone joka tarkoitetu kaikille odottaville äideille ja siellä sitten huilasin ja makasin sen pari tuntia ja luin kirjaa.. Aika meni suht nopsaan.
Tulokset saa sitten viikon päästä ke kun on lääkärineuvola-aika.
9-10 välillä tokan verikokeen jälkeen mulle iski ihan kamala nälkä ja siitä seurauksena kamala palelukohtaus. Tärisin vaan.
Söin eväät sitten vielä ennen kun sain lähteä sieltä ajeleen töihin. Olo kohentui heti. Ja töissä heti suoraan ruokikselle :D
Mies sitten lähti tänään kesken työpåivän kotia. Nyt sillä se mahatauti. Voi jee :(
Toivon että se osais kiertää mut hyvin kaukaa......saas nähdä..
Mua väsytti töissä ihan kamalasti ja tuntu että nälkä on ihan pohjaton!!! Nyt onneks oon kotona tässä ja syön koko ajan.... :D Kohta hyppään sängyn päälle lepäileen..
Kovasti masussa potkitaan ja välillä ihan hypähdän kun osa jo niin voimakkaan tuntuisia, ihanaa vaan :)
Mulla meinas la iltana se pääkipu iskeä mutta ei onneks. Kauratyyny pelasti, taas.. Eilen jumitti hartioita taas tosi kivasti :( Mutta sain sitten venyteltyä ne hyvin ja sit ei enää mitään, eikä tänäänkään tunnu.
Alcatraz. Voi kurjaa, osanottoni myös tämän toisen koiran johdosta :( Tosi kumma ettei ollut aiemmin ilmoittanut sulle mitään :( Voimahali!
Kaikkien kuulumiset olen lukenut ja ei voi kun toivotella kaikille kovasti jaksamisia!! Vaivoja tuntuu olevan erilaisia ja kaikenlaisia joo..
a_j + pötkis 25+4
[color=#006400]Mie aina vastaan aika yleisesti näihin kuumiin aiheisiin...[/color]
[color=FF4040] No ensinnäkin tuosta palkasta sairausloman aikana. Soitin palkkatoimistoon ja kysyin, miten asia menee. Meillä on kalenterivuoden aikana 60 päivää palkallista sairaslomaa ja sen jälkeen tippuu 2/3-palkalle. Oon ollut tänä vuonna noin 2 viikkoa saikulla ja nyt napsahti se toinen 2 viikkoa. Eli tän jälkeen ois " vielä" 4 viikkoa varaa olla poissa. Töitä on vielä tän saikun jälkeen 7 viikkoa, eli 3 viikkoa pitäis ainakin jossain välissä pystyä töitä tekemään. Meillä ei todellakaan ole varaa menettää miun palkkaa, koska mies tienaa noin 300e/kk. Jospa mie tän saikun jälkeen oisin työkunnossa ja pystyisin tekemään tuon 3 viikkoa. Pääsiäisenä on onneks vajaita työviikkoja, joten ne ei oo niin rankkoja.[/color]
[color=009ACD]Meillä oli tänään miehen kanssa aivan ihana päivä. Aamulla vietiin lapsi hoitoon ja käveltiin kotiin. Mies teki kouluhommia ja mie katsoin leffaa. Sen jälkeen mies sai päähänsä, että aletaan vähän sisustamaan. No, siinä yhdessä suunniteltiin ja vaihdeltiin aika paljon järjestyksiä. Lapsen huone oli sekava kun siellä oli kaksi sänkyä (pinnis ja iso sänky). Vietiin pinnis varastoon. Esikoinen saa tänään siis siirtyä isoon sänkyyn (pakkohan tää on joku päivä tehdä, koska kohta vauva tarttee ton pinnasängyn). Sit siirreltiin vähän hyllyjä ees taas ja siirrettiin kaikki lelut lapsen huoneeseen. Lopputulos on tosi hyvä. Saatiin olohuoneesta semmoinen rauhallinen ja lastenhuoneesta tosi kodikas. Lapsikin meni ihan innoissaan leikkimään omaan huoneeseen. Jee, saiskos vihdoinkin pidettyä muun osan talosta siistinä...[/color]
[color=#C71585]Miun osuus tässä oli suunnitella ja katsella vierestä. Mies siirsi kaikki huonekalut yksin. Eli sain kyllä levätä. Käytiin sit vielä päiväsaunassa kahdestaan ja sen jälkeen syötiin nuudeleita (ihme himo iski niihin yks päivä...). Iltapäivällä kävin kahvilla äitini kanssa ja sitten haettiin lapsi hoidosta. Ihan intouduttiin jopa pussailemaan tänään =) Meillä ei olekaan ollut piiiiiitkään aikaan mahdollisuutta olla kahdestaan miehen kanssa. Tekee oikein hyvää parisuhteelle. [/color]
[color=#DC143C]Nyt ei olekaan kummepaa tekemistä loppusairaslomalle. Huomiseks on kaikkia ohjelmia nauhalla, voin vaan löhötä sohvalla ja katsella telkkaria. [/color]
[color=#32CD32]Supistuksia on ollut tosi vähän tänään. Nyt loppupäivästä on supistellut vähän tiiviimmin, mutta ei kuitenkaan kipeästi. Helpottaa huomattavasti kun mies hoitaa nuo lapsen nostelut ja pukemiset. [/color]
[color=#4B0082]Juup, eiköhän tässä ole tärkeimmät kuulumiset.
Tytteli-83 rv 26+0
Tytteli on sitä aiemmin rustaillut. Voisin tehdä, jos vaan käy?!?
Oon kopsannut koko helahoidon asiakirjaksi, joten miun on tosin helppo aina lisätä sinne uusia tietoja. Ei mennyt kuin puoli minuuttia.
Tytteli-83
Samaa ajattelin itsekkin tehdä jos siis et olisi ehtinyt ; )
on kyllä hyvä että olen supistusten takia sairaslomalla sillä enhän mä ehtisi olla töissä muutenkaan! Viime viikollahan mä olin kuopuksen kanssa flunssassa ja eilisillalla lapsen kuume nousi taas. Nyt ollaan taas yhdessä kotona sairastamassa. Mun aika menee lääkärireissujen järkkäämiseen ja tekemiseen. Eilen kävin itse labrassa sen parvorokkoasian takia, huomenna on tyttärien hammashoitola-aika sekä kollikissojen kastraatio eläinlääkärillä. Esikoiselle pitäisi varata aika 6-vuotisneuvolaan ja itselleni yritän saada lääkäriaikaa loppuviikolle! Ja tietenkin mikäli kuopuksen flunssa ei mene ohi, pitää käydä lastenlääkärillä tarkistuttamassa. Eli isäntä ja koira ovat ainoat joille ei vielä ainakaan ole tarvinnut varata aikaa mihinkään!
Saatteko te muut muuten nukuttua öisin? Mä oon tähän asti nukkunut tosi hyvin yöllisistä vessakäynneistä huolimatta mutta viime viikolla alkoi valvominen. Silloin syynä oli flunssa ja täysikuu mutta nyt unettomuus jatkuu yhä. Nukahdan rättiväsyneenä kymmeneltä illalla ja sitten nukun muutaman tunnin tosi sikeesti kunnes herään enkä saa enää unta. Eilenaamulla nousin neljältä ylös, tänäaamuna valvoin puoli kolmesta puoli viiteen ja sitten nukuin peräti seitsemään. Edellisissä raskauksissa oli just sama juttu! Tosi kurjaa valvoa jo tässä vaiheessa kun vielä ei raskausvaivat valvota vaan ihan ilman syytä valvon. Myöhemmässä vaiheessa valvotaankin sitten liitoskipujen takia sekä sen vuoksi kun iso maha estää asentojen vaihtelun.
Kaikista vaivoista ja valituksista huolimatta on tulossa ihana, aurinkoinen talvipäivä joten nauttikaamme siitä!
GeddyLee 24+0
Ja onpa tullut paljon viestejä tällä viikolla :)
Pahoittelut koiran menettäneelle ja tsemppiä kaikille supistuksista kärsiville. Nyt vaan ihan rauhallisesti, mammat!
Täällä tuo nukkuminen on vähän niin ja näin ja se ottaa kyllä päähän aika lailla. Plussasta saakka olen alkanut heräillä aamuöisin ihan muuten vaan. No nyt herään siihen, että lonkkiin ja selkään särkee, kun makaan kyljelläni. Mietin, miten sitä sitten jaksaa, kun tulee aika synnyttää ja valvoa vauvan kanssa, jos koko raskausaikana ei ole nukkunut kunnolla. No, ehkä mammalomalla ehtii ottaa päikkäreitä.
Maha ei ole niin kauhean iso vielä, kai. Välillä oikein ihmetyttää, kun näkee heijastuksensa ikkunasta tai peilistä, minäkö tuo mahakas rouva olen :) Äkkiä se aika menee.
Minullakin harjoitussupisteli eilen, toivottavasti ei ota tavaksi.
Äitiyslomasta tuli nyt sovittua pomon kanssa ja nyt siis voi alkaa laskea viikkoja sen alkuun. On tässä vielä yhdeksän viikkoa, pöh. No, jos nukkuminen on hankalaa ja supistukset lisääntyvät, eiköhän sitä pääse saikulle.
Ensi viikolla saadaan avaimet uuteen asuntoon ja sitten pääsee remppaamaan ja muuttamaan :) Välillä (tässä raskauden tuomassa ihanassa v*tutusmielialassa) ahdistaa ihan hulluna kaikki pakkaaminen ja purkaminen ja huonekalujen etsiminen, mutta onhan se oikeasti tosi mahtavaa.
Lähisukuun syntyi muutama viikko sitten eka vauva ja on se kyllä ihan mielettömän suloinen. Oman vauvan kaipuu on ihan hirveä, kun sitä pienokaista katselee. Hauskaa on tietysti se, että ko. henkilön syntymästä lähtien ketään ei ole kiinnostanut meikäläisen vointi tai maha. Kai se menee noin, mutta silti vähän harmi (itserakas minä taas vauhdissa...)
Poltsi 24+2
Eli piti kirjoittamani, että onpa ulkona ihanan keväinen ilma. Oli kyllä eilenkin. Oltiinkin eilen pulkkamäessä ja lapsilla oli mukavaa.
Aamulla intouduin käymään salilla. Mulla taitaa olla menossa sellainen " olen elämäni kunnossa" -jakso. Pahalta tuntuukin lukea muiden vaivoista, kun itse voi näin hyvin. Ja jopa energisesti.
Mä nukun vaihdellen. Oli tuossa vaihe, etten edes vessaan herännyt öisin. Kohtalaisen hyvi nukun, mutta sitten on öitä (kuten viime yö), että herään jossain vaiheessa ja valvon.
Alcatrazille pahoitteluni. Tiedän miltä koiran menettäminen tuntuu. Mun vanhempien koira (joka oli lähes oma, minä sen olin aikoinaan ottanut ja hoitanut ennen pois muuttoa) kuoli 1,5 vuotta sitten. Itkettiin ja surtiin koko perhe koiraa. Pitkään meni, ettei tarvinut kuin alkaa puhua koirasta niin pala nousi kurkkuun ja kyyneleet tuli silmäkulmaan. Oikeastaan vasta nyt pystyn asiasta kertomaan ilman " kohta itken" -fiilistä.
Huomen aamulla neuvolalääkäri, saapa nähdä mitä siellä sanotaan. Tuskin mitään erityistä.
Eija ja vimpula 25+4
Heippa,
Ja pahoittelen kovin että kuokin porukkaanne. Ja vielä tulen tänne mainostamaan. Minulla masu jo tuhisevana vaunuissa, ja nämä kaksi pientä 1v. 3kk ikäerolla riitävät nyt meille. Täällä söpöisiin vaatteisiin hurahtanut äippä. Ja nyt pähkäilen mitä näille kaikille pienelle teen. Ihan ilmatteeksi en raski luopua, kun suurin osa ihan uutta vastaavia. Mutta edullisesti toki, varsinkin jos isomman paketin saisin myytyä. Joten jos täällä joku joka haluaisi ostaa siistejä ja kivoja 50cm, 56cm, 62cm, tyttöjen juttuja. Vähän unisex ja muutama poikienkin. Pyytäkää kuvia vaatteet Turussa! wiiksu@hotmail.com
Poltsi: kyllä ne hormoonit sitten huolehtii että jaksaa yövalvomiset! Itse ainakin olen ollut energiaa täynnä vauvojen kanssa vaikka kuinka olisi univelkaa - enkä muutenkaan malta nukkua päivisinkään. Ja meillä nuo muut lapset uniongelmaisina pitävät huolen siitä että nukkua ei tässä talossa saa. Koskaan! :)
Ja mitä itsekkyyteen tulee niin tervetuloa kerhoon:) Molemmissa aiemmissa raskauksissani on myös sisarukseni alkaneet odottaa heti perään joten itse en ole lainkaan saanut jakamatonta huomiota osakseni. Nyt ei muut odota mutta sukua ei voisi vähempää meikäläisen suurperheet kiinnostaa. Että ryvetään siis yhdessä tässä itsesäälissä ;-)))
Taas on vatsakivut yltyneet viime viikkojen tasolle. Pari päiväähän tuossa loppuviikosta menikin vähäisemmillä kouristeluilla mutta nyt taas eilinen ja toissapäivä meni ihan vaakatasossa lähestulkoon koko päivän ärräpäitä päästellen. Mikään ei auta. Labraan piti mennä aamulla verikokeet ottamaan mutta lasten kanssa taas meni niin hösseliksi että myöhästyin. Loppuviikosta sitten uus yritys.
Eilen oli isompien lasten uimakoulu (kuten nyt joka arki-ilta parin vkon ajan) ja ajattelin mennä kuopuksen kanssa itsekin altaaseen siksi aikaa. Järkytys oli kamala kun ei meinannut saada uimapukua sullottua tämän mahan yli (edellisessä raskaudessa meni ihan hyvin loppuun saakka) ja kun vatsa muutenkin niin kipeä niin oli kyllä tosi tukala olo uimapuvussa. Nyt on pakko yrittää löytää äkkiä jostain joku halpa mammauimapuku, että pystyy hallissa käymään. Kauhean hinnakkaita näyttävät nuo äitiysuikkarit olevan, tiedä sitten jos jostain henkkamaukasta sattuisi tähän vuodenaikaan sellaista löytämään. Tai sitten vaan joku halpisuikkari pari numeroa isompana (miten lie sitten yläosasta retkottaa päällä jos mahan kohdalta oliskin sopiva...)
Huomenna onkin se 4D-ultra, jee, toivottavasti näkyisi Urpon piirteet kunnolla. Ja toivottavasti myös lääkäri osaisi sanoa jotain näihin vatsakipuihinkin, en kyllä toivoisi näitten loppuun saakka kestävän.
Parempia vointeja kaikille
nappula
PS. vauvojen liikkeistä muuten vielä... mitenkäs teillä joilla on jo ennestään lapsia, ovatko mahassa ollessanne vauvanne olleet syntymänsä jälkeenkin yhtä vilkkaita/rauhallisia? Mulla on ihan selkeästi ollut niin että poika oli vilkas masussa on myös lapsenakin todellinen villivilpertti, ja vastaavasti tytöt ovat olleet hyvin laiskoja liikkumaan raskausaikana ja ovat selkeästi veljeään rauhallisempia - noin niinkuin fyysisesti. Tämä nykyinen mahaloinen taas on ihan järkyttävän vilkas joten saa nähdä millainen hyperaktiivinen kauhukakara sieltä sitten kuoriutuukaan... :-D
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=82&m=12502208&p=1&tmo…