Pienten lasten yh-äidit, miten onnistuu seurustelu uuden miehen kanssa?

Lapseni ovat nyt 5v ja 7v, en ole vieläkään seurustellut kenenkään kanssa. Erosta aikaa 4,5 vuotta.

En usko, että noin kauaa pystyisin olemaan ilman miestä. Ihmiset tietysti erilaisia ja se on ok.



3: Hyvä idea, lapset tapaavat isäänsä vain tosi harvoin. (minusta riippumattomista syistä)

Mä olen ollut yh nyt 4 vuotta, ensin asumuserossa ja virallisestikin jo 2 vuotta. Lapsi ei ole koskaan isällään (isästä johtuvista syistä) eikä missään muuallakaan, joten en edes kerkiä missään ketään tapaamaan. Saas nähdä..

varsinaisia siveyden sipuleita nämä yh :D tai ainakin haluavat sellaisen kuvan antaa

Erosta aikaa kohta pari vuotta ja kaipaan paljon sitä ihastumisen tunnetta. Missäs sitä ketään tapaisi?



Ei ravintoloissa, ei netissä. Toivottomalta näyttää :/



Ruikuti

Mulla kait sitten ihan hyvin asiat... ? Olen vaan kiinnostunut tietämään, miten muut ovat ratkoneet näitä juttuja elämässään.



Mulla On pari lastenhoitajaa, jotka tulevat tarvittaessa. Tietysti mies on usein mun ja lasten luona. Lapset menevät aikaisin nukkumaan ja sen jälkeen ehtii monenlaista... Myös isovanhemmat hoitaa joskus ja mun sisko...



Ei tää kyl enää samanlaista oo kuin nuorena sinkkuna, kun sai vaikka koko viikon luuhata rakastettunsa nurkissa, eikä ollut muuta kuin se yksi ainoa silmäterä eli mies... No onneksi miesystäväni on jo aikuinen mies ja ymmärtää aikuisen vastuut ja velvoitteet. Niinkuin minäkin..



ap

minusta tarkottaa leffa käyntejä, kahvilassa, näyttelyissä. Ei aikaa kun tenavat nukkumassa

erosta yli 4v. eikä isä ole kuvioissa mukana. Olen viime vuosina tapaillut muutamia miehiä, käynyt ulkona, bilettämässä, syömässä, leffassa jne. Lapset ovat olleet isovanhempien hoivassa tai ystävillä. Minulla myös miespuolisia kavereita, joten lapset ei ajattele heti,että joku mies on " äidin poikaystävä" tms., en epäröi kutsua meille kotiin... Ihan riippuu,miten kukin haluaa asian hoitaa...Olen myös töissä ja opiskellutkin siinä ohessa, aikaa löytynyt kaikille ja kaikelle.

Vaikka tähän toisen aikuisen puutteeseen on jo vähän turtunutkin, niin kyllä mulla tulee niitäkin iltoja kun lapsen mentyä nukkumaan on itku herkässä. Tekis niin mieli olla jonkun lähellä, edes hetki, saada vähän läheisyyttä ja hellyyttä itsekin niin jaksais taas arjessa paremmin. Joo, kyllä mäkin tunnen yh-naisia (sinkkujakin tosin) jotka viipottaa baareissa kaikki vapaat viikonloppunsa ja paneksii ketä sattuu. Ite en vaan ollut sellainen edes sinkkuna, saati äitinä. Ja meitäkin tosiaan on, joilla lapsi ei ole koskaan isällään ja muutkin hoitopaikat kiven alla. Lyö se leima vaikka omaan otsaas vaihteeks. Sellanen, jossa lukee idiootti.

Ajatuskin esim siitä, että olisin sinkkuna jopa 5 vuotta kauhistuttaa. Olen nuori terve nainen ja seksuaaliset tarpeetkin mulla on... ; ) Ja itse en yhden illan juttuja halua harrastaa, niistä ei saa mitään irti. Typeriä irtosuhteita vaan, tyhjiä juttuja...



Sen verran siveä minäkin ; )



ap

Onneksi mun miesystävä on sen tajunnut, että mulla on lapset ja vastuu heistä. Yhteistä aikaa pyritään ottamaan aina, kun sitä löytyy. Miksi muka seurustella ei voisi kun lapset nukkuu?? Yksinkö pitäisi joka ilta istua kotona ja miesystävän omassa kodissaan... ? Ja sit nähdä vaan leffassa kerran viikossa?



Vähän kärjistäen...



ap

Ja tuosta seurustelusta...Minä olen nyt äitinä käynyt enemmän " treffeillä" ulkona kuin lapsettomana sinkkuna ;), mutta kyllä minusta on kaikista mukavinta ihan " istua iltaa" kotona, katsella leffoja, jutella yms. lasten mentyä nukkumaan, onneksi nykyinenkin mies tästä nauttii..

-12

Mulla sama juttu: Enemmän vientiä kuin lapsettomana sinkkuna! Oon ihan ihmeissäni tästä, luulin ettei mua huoli kukaan. Mutta kyllä on huolinut ja treffeillä on saanut käydä ; )



Ehä miehet arvostaa aikuisia, vastuullisia naisia. . . ?



ap

Sillon oli ehkä helpompaa kun lapsi oli pienempi, nukahti aikaisemmin ja jäi aikaa illalla tavata seurustelukumppania. Yleensä silloinen miesystävä tuli luokseni joskus kahdeksan jälkeen ja olihan siinä monta tuntia aikaa kuherrella ja keskustella. Mies yleensä sitten häipyi aamulla ennen lapsen heräämistä töihinsä. Suhde toimi hyvin aikansa kunnes tajusin etten voisi kuvitella miestä osaksi perhettämme.



Nykyään taas vaikeaa kun olen vuorotyössä ja lapsikin jo valvoo myöhempään.

Kodin ulkopuolella seurustelu lähes mahdotonta kun lapsen isä ei juurikaan ota lasta luokseen. Isovanhempiakaan ei viitsi vaivata usein.

Periaatteeni on etten halua ketään miestä esitellä lapselle heti vaan vasta kun suhde on vakavammalla pohjalla.



Tilanne olisi tosi paljon helpompi jos lapsen isä olisi aktiivisempi vanhemmuudessa.

huolet vasta edessä. Eron jälkeen olen ollut yksin 5vuotta! Rankka ero takana ja siksi en ole ollut valmis kohtaamaan miehiä. Nyt alkaa olla kevättä rinnassa ja olisin valmis kohtaamaan sen oikean. lapsia on yksi. Olen päässyt halutessani ulos esim leffaan kerran viikossa, kun lapsi sukulaisilla. eli saisin varmasti sitä kahdenkeskistä aikaa sen miehen kanssa, jos se vaan sattuisi jostain ilmestymään.

Lauta vaikka jonnekin nettitreffipalstalle ilmoitus ja lähde treffeille! Piristää kummasti ; )



ap

Silloin tällöin oli hoidossa äidilläni, mutta muuten mies tuli meille vaikka lapsi olikin kotona.

Kyllä se seurustelu miehen kanssa oli sitä että mies oli meillä ja omaa aikaa miehen kanssa oli kun lapset nukkui. Tosin meillä sitä oli useasti myös iltapäivisin. Tahdosta enemmän kiinni kuinka onnistuu. Lasten isä ei ole kuvioissa ollenkaan (omasta tahdostaan ja minusta riippumattomista syistä), nykyisen miehen kanssa oltu yksissä 2,5vuotta.

Mulle vaan tulee mieleen, että ei oo ihan sinut itsensä kanssa.

varsinkin kun miehelle on vaikeata olla mun kanssa lasten ollessa kotona. Ja lapset on vain yhden yön kuukaudessa isällään... Joten tapaamme, välillä parkkipaikoilla ja kuhertelemme autossa... juu, jos autossa näkyy pariskunta suutelevan se on me...



Mun lapset jo 15 ja 13 ja voivat olla keskenäänkin välillä