Miltä tuntuu asua postimerkkitontilla?
Ajoin tänään yhden espoolaisen okt-lähiön läpi. Isoja, hulppeita taloja miniatyyri-tonteilla. Kävelytieltä voisi koskettaa makuuhuoneessa nukkuvaa ja naapurilta voi lainata sinappia kättään ojentamalla.
Mitä järkeä rakentaa valtava talo pikkuiselle tontille, jossa ei ole YHTÄÄN omaa rauhaa? Eikö olisi miellyttävämpi asua vaikka rivarissa jossa on oma, suojaisa piha kun olla jatkuvasti estraadilla?
Kommentit (65)
hiekkalaatikolla ja keinuu. Tykkään kuopsuttaa omaa puutarhaa jossa kasvaa mm. mansikkaa ja viinimarjoja. Istutan kukkia, viljelen porkkanaa. Mies näpräilee isompien muksujen kanssa jotain puhdetöitä. Talvella tehdään lumiukkoja ja lumilyhtyjä, leikitään omalla puhtaalla lumella (jos sitä on). Tälläistä esimerkiksi. Kerrostaloasujiksi meistä ei olisi, tarvitaan vähän tilaa hengittää eikä tykätä asua päällekkäin ja vierekkäin muiden ihmisten kanssa.
Vierailija:
Mihin sitä omaa pihaa tarvitsee, isoa tai pientä? Viljelette perunoita?
mutta on jotenkin vaikea olo hipsiä koirankusetuslenkilläkin toisen ikkunassa kiinni, vaikka kuinka kulkisi jalkakäytävällä... Ei missään muualla rakenneta noin!
Siis se on musta ihan järjetöntä. Hienot omakotitalot ja aivan vieressä kulkee vilkasliikenteinen tie, ei siis mikään moottoritie mutta vilkas kuitenkin. Lapsiperheessä tollanen olisi ihan surmanloukku. Entä kaikki pakokaasu joka mustaa ikkunat? Ja meteli, aamusta iltaan autot suhaavat ohi. Kiva siinä grillailla kun voi moikkailla ohiajaville! Joku känniläinen voisi posauttaa auton vaikka olkkarista sisälle.
Meillä 250m2 talo 900m2 tontilla. Tontille ei mahdu muuta kun autotalli ja lasten keinu, pari puskaa ja kivetykset.
Tykätään ihan älyttömästi talosta ja naapurustosta, pihaa pääsee kuopsuttamaan mökillä.
Tervetuloa kylään kun seuraavan kerran ohi ajat!
Vierailija:
Siis se on musta ihan järjetöntä. Hienot omakotitalot ja aivan vieressä kulkee vilkasliikenteinen tie, ei siis mikään moottoritie mutta vilkas kuitenkin. Lapsiperheessä tollanen olisi ihan surmanloukku. Entä kaikki pakokaasu joka mustaa ikkunat? Ja meteli, aamusta iltaan autot suhaavat ohi. Kiva siinä grillailla kun voi moikkailla ohiajaville! Joku känniläinen voisi posauttaa auton vaikka olkkarista sisälle.
Itse olen asunut itäväylän varrella kerrostalossa ja metroratakin meni ihan siinä lähellä.
lapset toki käyvät pihalla, mutta mieluummin hekin menevät puistoon. Talomme ei tosin ole tiessä kiinni, vaan tontin perällä. Takana näkösuojana on puut ja etupihan sivuilla autotallit, oma toisella sivulla ja naapurin talli toisella. Eli hyvin suojainen pieni piha. Ruohonleikkuuta ja lumitöitä on meille ihan riittävästi, ei kiinnostaisi tehdä senkään vertaa.
Ja omakotitalo siksi, ettei tarvitse varoa ärsyttämästä seinänaapureita ja saa päättää itse asioistaan eikä tapella taloyhtiön kokouksissa, kuten jo aiemminkin tuli mainittua.
ja naapurit ihan vieressä. Hän sanoi, ettei pihoilla koskaan ole ketään, lapsetkaan eivät ole saaneet kavereita,kun muissa taloissa ei lapset koskaan ole ulkona.
Minusta sellainen sisälle linnoittautuminen on sairasta.
Vierailija:
ja naapurit ihan vieressä. Hän sanoi, ettei pihoilla koskaan ole ketään, lapsetkaan eivät ole saaneet kavereita,kun muissa taloissa ei lapset koskaan ole ulkona.Minusta sellainen sisälle linnoittautuminen on sairasta.
Kun mun lapset oli ihan pieniä asuttiin kerrostalossa. Mä olin ainoa joka oli pihalla lasten kanssa, vaikka samanikäisiä lapsia asui siinä talossa, eikä siinä pihassa isommatkaan lapset pahemmin viihtyneet. Piha oli ihan tavallinen kerrostalopiha, oli keinut, mäki ja hiekkalaatikko, siistikin oli.
Muutettiin rivitaloon, josta lapset sai heti kavereita ja minä myös.
Nyt asutaan omakotitalossa, lapsilla on muutamia kavereita läheisistä taloista. Toisilla on kovin pieniä lapsia ja toiset on vanhempia, ei ne enää pihoilla leiki.
Pakkomielle asua omakotitalossa, vaikka rahat eivät riitä kunnon tonttiin.
Opiskelijana isä osti minulle kaksion 60,5 neliöä. Sen jälkeen tapasin lasteni isän ja muutettiin rivariin, koska syntyi pikkuinen poika. Sitten syntyi tyttö ja ostettiin 40-luvulla rakennettu talo.
Talo oli hirveä ja alakerrassa oli hirveä hämähäkkipopulaatio.
Prinsessa halusi prinsessaomakotitalon ja rahat eivät riittäneet kunnon tonttiin. Maksamista silti 20 vuotta ruuhkavuosiuraputkiarjenpyörityksessä. Ihanaa.
Meillä on 130m2 talo 450m2 tontilla ja ollaan hyvin tyytyväisiä! Tässä on kaikki lähellä, toisin kuin jos olisi hankkinut isomman tontin jostain kehyskunnasta.
Meillä on myös 7000m2 tontilla oleva mökki, jossa saa kuopsuttaa pihaa ja leikata nurmikkoa ihan riittävästi.
Talossa meillä on tehty pihan hoito mahdollisimman helpoksi, isot terassit ja laatoitusta, ei nurmikonleikkuuta! Muutama puukin mahtuu tontille. :)
Ihanaa saada tehdä päätökset yksin, ”kommuuni”asuminen riitti meille. Terveisin hallituksen ex-jäsen viereisestä rivarista aikana ennen omaa taloa.
Onhan niitä sellaisiakin taloja, joissa talot on jopa toisistaan kiinni autotalleista, eivätkä ole rivitaloja. Kaveri asui tuollaisessa.
Jokaisella on omat mieltymyksensä. On taloyhtiöitä, jotka koostuvat erillistaloista selkeine tontteineen ja on taloja, jotka ovat niin lähellä toisiaan, että vastaavat rivareita. Miksi kenenkään pitää perustella omia valintojaan? Toinen tykkää toisesta ja toinen toisesta ja joku tyytyy välimuotoon, koska työmatkojen tai rahan puutteen ei saa täysin sitä mitä haluaa. Meillä on kerrostalon alakerta, johon kuuluu pieni terassi. Tämä vastaa rivaria muuten, paitsi yläpuolella on asukas. Valinta johtuu siitä, että molemmilla on tästä lyhyt matka töihin ja meillä ei ole aikaa pihatöihin. Mökkikin olisi kiva, mutta ei ole aikaa, joten ensi kesänä ostamme veneen.
Pk-seudulla maa on niin kallista ettei pienellekään tontille voi. mitään torppaa laittaa vaan kaikki rakennusoikeus on hyödynnettävä. Tontin hinta kun ei saisi olla kuin 25-30% valmiin kiinteistön arvosta. Muuten ei ikinä saa omiaan takaisin.
Meillä on täällä kehyskunnassa ollut 1200m2 ja 3000m2 tontit ja nyt viimeinen n 800m2. Toki olisin halunnut säilyttää tuon oman mustikkametsäni mutta toisaalta voin oikein hyvin toteuttaa pienen englantilaistyylisen puutarhan kasvihuoneineen tälle tontille. Nurmikkoa en ole koskaan halunnut, lasten leikkipuisto on muutaman metrin pääsdä rajasta.
Tämä riittää meille. Näin talvella varmaan valojen aikaan joku näkee sisälle mutta katselkoon. Me emme katsele kenenkään ikkunoihin
Kuka ihme haluaisi ison tontin?? Enemmän vaan hoidettavaa Koho menee turhaa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuka ihme haluaisi ison tontin?? Enemmän vaan hoidettavaa Koho menee turhaa aikaa.
Menee tosiaan turhaa aikaa. En kuitenkaan tiedä, mikä koho on (mato-ongen koho?). Jos kuitenkin haluaisin vielä omakotitalon niin en halua nähdä, mitä naapurit syö keittiössään.
Sinänsä mä voisin asua pienemmälläkin tontilla, jos vaan olis edes jotain näkösuojaa.
Rivitalossa olen asunut, ja vaikka oli kunnon aita siinä välissä, niin ei sekään mitään mukavaa ollut aina. Jokatapauksessa äänet kuuluu ihan siitä vierestä, joten ei siinä mitään yksityisyyttä ole.