Miltä tuntuu asua postimerkkitontilla?

mutta mielestäni posimerkkitontti on sellainen tontti, jonka pinta-alasta itse rakennus vie vähintään kolmasosan. Eli jos se puutarha on maksimissaan kaksi kertaa sen talon kokoinen, kyseessä on postimerkkitontti.

Mutta aika usein näkee isoja taloja, jotka vei jopa puolet tontista, ja se on kyllä jo vähän naurettavaa... Ei siinä enää voi puhua omasta pihasta.

t. ap

Vierailija:

Mun ymmärtääkseni takahikiää ovat kaikki paikat kaupunkien keskustojen ja lähiöiden ulkopuolella, eli Tuusula käsittääkseni on mitä suurimmassa määrin just sitä takahikiäaluetta.

TAKAHIKIÄÄ!

Miten jotkut VOI asua siellä...

Tehdäänkö seuraava aloitus aiheesta: Miten jotkut ihmiset voivat asua Tuusulassa? =)

Tulisitko, ap, kertomaan meille tuntojasi ja miten olette päätyneet moiseen kummalliseen ratkaisuun?

Kas, kun MINÄ en ymmärrä tuollaista ratkaisua en niin millään.

Ja vielä väännän rautalangasta: Tämä on siis satiiria...

Vierailija:

Kauheita noi tollaset lähiöt! Meiltä vingutaan jatkuvasti myytäväksi osaa tästä 3500m2 tontista mutta ei myydä vaikka saisi hyvät rahat. Täytyyhän se oma rauha olla okt:ssa, muuten voitais asua kerrostalossa!

Tontilla on myös autotalli. Hän mahtuu ajamaan ruohonleikkurilla talonsa ympäri. Harmillista on se, että hän ei voi istuttaa pihalleen omenapuuta, koska sille ei kertakaikkiaan ole tilaa.

Haluan oman talon, mutta en halua kuluttaa aikaa pihan hoitamiseen ym. Kokemusta on niin kahden hehtaarin tontista kuin rivariasumisestakin. Isossa tontissa on paljon hoitamista ja haluan mielummin käydä mökillä ja matkustaa kuin huolehtia pihasta ja tontista. Haluan kuitenkin oman talon, en seinänaapureita ja taloyhtiötä.

Postimerkkitontti on meidän perheen unelma =)

se, että pihalla voi juosta alasti, ilman että sitä kukaan näkee.

Onneksi meillä on melkein 7000 m2 tontti... Heh, paitsi että tuosta huolimatta yksi naapuri näkisi, jos kirmaisin alasti pihalla. Ei sillä, että niin tekisin... Mun mielestä omakotitalolla kuuluu olla kunnon piha. Se on vain mun mielipiteeni... ja onneksi meillä on nyt meidän unelmapiha ja tietty unelmatalo. Kaukana Helsingistä asutaan, onneksi. Eli betonihelvettiin kyllästyneinä muutettiin kauemmaksi ja onnellisia ollaan. Molemmille löytyi töitä täältäkin :)

Mutta se ei valitettavasti ole multa pois, että joku muu ei halua asua kuten minä; 600m2 tontilla omakotitalossa, Helsingissä. Minä ja perheeni tykätään siitä, ettei joka asian toimittamiseen tarvitse autoa, että lasten harrastukset ovat kävelymatkan päässä ja kulttuuritarjontaa ei tarvitse lähteä metsästämään satojen kilometrien päästä. Annetaako kaikkien nauttia omista ratkaisuistaan?

Tuota toivoisi näkevän useimminkin tällä palstalla :)

Jos talojen väli pitää olla 8 m tai min 4 m niin kyllä pitäis olla tonttia enempi ko puoli metriä talonympäri?

Mutta nykytrendi on, että jopa maalaiskunnissa tontit pikkuplänttejä. Noh, kunnallistekniikka tulee tietysti halvemmaksi, mutta miksei sitten samantien tehtäisi rehellisesti rivitaloja, eikä tuollaisia okt-slummeja.

sekä yli 2000 neliön tontteja, kummatkin ovat huonoa suunnittelua

Onneksi naapurissa asuu sellainen vanhempi pariskunta, joita ei muiden meno kiinnosta, mutta onhan sitä aika tarjottimella. Olo on kuin julkkisella, pitää tottua siihen, että ulkona on muiden tarkkailtavana. Siihenkin tottuu...

jos joku vaikka riitelee miehensä/vaimonsa kanssa ja lähtee suutuspäissään ovesta ulos, sen kyllä tietää koko naapurusto saman tien.

Kerrostalossa on paljon anonyymimpää, ei siellä naapurit tiedä toisistaan mitään (jos ei haluta) ja ikkunasta avarat, esteettömät maisemat.

järkihinnalla uudehkon talon isolla tontilla? Samahan se uusissa rivareissakin on: takapiha on parvekkeen kokoinen ja seuraavan etuovi on siinä kolmen metrin päässä. Ainoa vaihtoehto olisi ostaa vanha talo isolla tontilla ja sen mukana epäkäytännöllisyys ja korjaustarpeet.



Meillä on nyt 600 m2 tontti ja vielä rajoittuu metsään kahdelta puolelta. ts. meillä on vain yksi rajanaapuri ja senkin L-siipi on meille päin eli eivät törrötä siinä vieressä kesäiltaisin. Minusta tämä on luksusta. Tämän parempaa ei juuri uusissa taloissa löydy!

Meidän talo tosin ei ole " tyrkyllä" , vaan se sijaitsee päättyvän tien varrelta kääntyvällä pienellä kujalla. Ja se kuja päättyy metsään, eli omaa rauhaa löytyy erittäin läheltä :)



Me ollaan rivarihenkisiä, mutta rivitalossa meitä ahdisti kaksi asiaa: yhtiömuotoisuus (juuri mistään ei saa päättää itse) ja seinänaapurit. Nykyisessä tilavassa okt:ssa omistamme sekä talon että tontin itse eikä sisätiloissa tarvitse välittää omasta tai naapurin metelistä, vaikka meiltä edelleen löytyy aitanaapureita takapihan puolella. Pihamme on aidattu ja erittäin suojaisa, ja myös huomattavasti suurempi kuin rivarikodissamme aikanaan. Silti siinä ei ole liikaa ruohoa leikattavaksi eikä etupihallakaan paljon lunta luotavaksi. Myös lämmin autotalli ja autokatos sen edessä ihan kotiovellamme on ex-rivariasumiseemme verrattuna luksusta!



Toivoisin useammankin voivan tavoitella itselleen sopivia unelmia. Silloin tällaisia aloituksiakaan ei varmaan tulisi, kun toisenlaisten valintojen arvistelemiseen ei tulisi tarvetta...

Heillä ei ole edes verhoa, joten olkkarin ja keittiön ikkunat on metrin päässä jalkakäytävästä kuin näyteikkuna. En tajua, miksi joku haluaa asua noin.

Terveisin perhe, jolla ei ole pihaa lainkaan ja naapuritkin usean seinän takana. Silti onnellisina.

Me asumme kerrostalossa ja olemme onnellisia. Usein aamulla kun menen töihin, hississä tai käytävässä on joku ihminen jonka nimeä en tiedä, huijui, kauheaa! Kerran joku jopa nukkui meidän käytävässä, ihan hirveetä! Näen sisään vastapäisen talon olkkareihin ja keittiöihin ja ne varmaan näkee meille sisään. Mihin sitä omaa pihaa tarvitsee, isoa tai pientä? Viljelette perunoita?

vilpittömästi halusin tietää miltä se tuntuu asua upeassa omakotitalossa ilman omakotitaloasumiseen oleellisesti liittyvää asiaa eli pihaa ja omaa rauhaa. Sillä oma rauha pihalla on usein se asia, jota okt: stä haaveilevat haluavat.



Mutta tosiaan, jokainen tyylillään. Meillä on perä-Hikiällä (lue:Tuusulassa) iso tontti ja iso talo, Helsingin keskustaan ajaa 20min jos sinne joskus haluaa.. Jumboon taitaa mennä 10min. Harrastuksiin ja kouluun pääsee kävelemällä eikä naapurit pääse kyttäämään onko bikineissä aurinkoa ottavalla vaimolla selluliittia vai ei ;-D



t. ap