Mulle tehdään sektio toukokuussa. Pelkään kamalasti. Laittakaa mulle tänne jotain HYVIÄ kokemuksia sektiosta...

Itselle tehty kaksi sektiota, hyvin ovat menneet. Eihän se ihan riskitön toimenpide ole, mutta hyvin se sujuu, usko pois!

Sairaalalääkärit tekevät niitä vuorossa 3-4 kappaletta, joten eiköhän se niillä ole paremmin hanskassa.

Sen jälkeen tunniksi heräämöön palauttelemaan tuntoa, saat kipulääkkeitä tarvittaessa. Tämän jälkeen pois vauvan luo.

Kaksi sektiota olen läpikäynyt ja kaikki on mennyt loistavasti! Ainoana miinupuolena pidän sitä ettei vauvaa saa heti viereen. Minä olen toipunut sektioista todella hyvin eikä kipulääkettä ole tarvinnut enää 2-3 päivän kuluttua leikkauksesta. Imetys on lähtenyt hyvin sujumaan vaikka siitäkin on kirjoiteltu ettei maito nouse niin pian sektion jälkeen.



Onnea sinulle matkaan, se on uskomaton tunne kun pieni vauva nostetaan ulos mahastasi! :)

Itse olen kokenut molemmat. Esikoinen syntyi käynnistyksen ja 10 tunnin supistelujen jälkeen lopulta kiireellisellä sektiolla. Onneksi sentään hätäsektiota ei tarvittu, koska " pienokainen" (yli 4,5kg) ei mahtunut edes laskeutumaan vaan jämähti lähtöasemiin turvallisesti. Mitään hätää ei siis ollut, mutta ei myöskään ollut pienintäkään toivoa alatiesynnytyksestä, vaikka sitä kovasti toivoinkin.



Itselläni ei edes ollut diabetesta (olen itse asiassa lähes alipainoinen ja sokeriarvot olivat raskausaikanakin huippuhyvät) eikä lastemmekaan sokeriarvoissa ole ollut koskaan mitään vikaa, silti syntymäpaino on lapsillamme aina iso. Testattu on kolme kertaa jo, onneksi viimeisellä kerralla se uskottiin vihdoin etukäteen... Jos suurikokoisuuteen olisi varmuudella iso todennäköisyys, en epäilisi hetkeäkään suostumista suunniteltuun sektioon! Se on tosi turvallinen tapa syntyä, etenkin riskiraskauksissa.



Toinen lapsemme syntyi aavistuksen ennenaikaisesti rv 36+2, eikä hänkään meinannut millään mahtua syntymään ahtaasta lantiostani. Ikävä kyllä hän oli kuitenkin juuri sen verran pienempi, että reppana mahtui jumittumaan aika alas :-/ Onneksi siitä selvittiin säikähdyksellä ja alkuun pelottavasti korisevan hengityksen tarkkailulla. Itse tosin en päässyt jalkeille kunnolla moneen viikkoon...



Kolmas lapsemme syntyi suunnitellulla sektiolla, ja se oli kokemuksena näiden kahden ensimmäisen jälkeen suorastaan taivas! Toipuminen oli nopeaa, ja ennenkaikkea lapsemme sai syntyä turvallisissa ja hyvin valvotuissa olosuhteissa. Myös kiireellinen sektio oli huomattavasti parempi kuin alatiesynnytys toipumisen ja lapsen voinnin kannalta, vaikka itse syntymähetken ihme ei tunnukaan sektiossa ihan samalta kuin itse lapsen ponnistettua. Tärkeintä kuitenkin on ehdottomasti lapsen ja äidin terveys, synnytys ei minusta saa olla mitään extreme-kokemuksen tavoittelua. Verta meni eniten ekassa, vähiten vikassa synnytyksessä. Leikkaussalissa sitä on kuitenkin niin hyvissä, ettei verenhukkaakaan kannata pelätä. Etenkään suunnitellussa sektiossa, jolloin kohtu on saanut olla levossa ennen leikkausta.



Muista vain syödä kuuliaisesti särkylääkettä ekat pari viikkoa, niin kipukin on siedettävää. Minusta jopa lievempää kuin alatiesynnytyksen jälkeinen alapään jomottelu... Ja tosiaan suihkuttele leikkaushaavaa ahkerasti, niin se paranee nopeasti ja ongelmitta. Äläkä nostele vauvaa isompia esineitä muutamaan viikkoon, vaikka muu liikuntahan kyllä päinvastoin vain nopeuttaa toipumista.



Synnytys pelottaa aina enemmän tai vähemmän. Etukäteen ei kannata käyttää turhaan energiaa kauhuskenaarioiden pähkäilyyn, etenkin suunnitellut sektiot on tosi turvallisia! Paljon todennäköisemmin tosiaan jäät vaikka auton alle, ja aika harva kai silläkään ajatuksella viitsii leikkiä ja turhaan elämäänsä pilata...