Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
70-luvulla syntyneiden äidit - onko teillä muilla samanlaista?
Olipa outo otsikko :) Mutta kyse on siis äidistäni, joka on syntynyt 40-luvulla ja tullut äidiksi 70-luvulla. Suhteemme on päällisin puolin ok, äiti hoitaa lapsiani välillä ja ihana mummo, tapaamme aina lasten kanssa ja puhumme lapsista. Joskus juttelemme jostain sisustusjutuista tai kerromme tuttujen kuulumisia (juoruilemme ;)), mutta muuten kommunikaatio on pinnallista. Koskaan kumpikaan ei esim. kysy, mitä oikeasti kuuluu tai onko toinen voinut hyvin.
Tämä kaikki juontaa lapsuudesta. Meillä oli kaikki periaatteessa hyvin ja olen kiitollinen siitä, että vanhempani ovat korostaneet koulutuksen merkitystä, minulle on luettu lapsena ja viety kulttuuritapahtumiin, olen harrastanut eri liikuntalajeja ja paljon muutakin, en ole aina saanut kaikkea haluamaani, olen "joutunut" kesätöihin, on ollut selvät rajat ja perusturvallisuus.
Äidiksi tultuani olen alkanut pohtia oman äitini äitiyttä. Hän oli tosi ahkera, meillä oli lapsena aina tuoretta leipää, itse tehtyjä leivonnaisia, hyvää kotiruokaa jne. Mutta, sitten oli varjopuoliakin. Kun esimerkiksi kerroin kuukautisten alkaneen (olin 12 silloin), äiti meni ihan noloksi ja sanoi "nyt sitten sinulla on alkanut uusi vaippa-aika", ja siinä se! En saanut rahaa siteisiin, enkä tajua, miten hän kuvitteli minun niitä hankkivan! Säästin rahaa ja valehtelin ostavani jotain muuta, joskus jouduin käyttämään pelkkää vessapaperia, siis aivan kauheaa!
Yläasteen terveystarkastuksen lähestyessä äiti tajusi, että piti ostaa rintaliivit. Hän tiuski ("terveystarkastuskin tulossa, pitäisi sun ostaa itsellesi liivit") ja osti yhdet toppimalliset liivit. Yhdet! Jouduin pesemään niitä käsin niin kauan, että lopulta sain uusia kesätyörahoillani. Meillä ei ollut pulaa rahasta, mutta seiskaluokasta asti jouduin ostamaan kaikki vaatteet kesätöistä ansaitsemilla rahoilla. En käsitä tätä vieläkään, vaatteiden ostaminen vain loppui - eikä syynä todella ollut raha! Jos tarvitsin uudet talvikengät, jouduin todella todistelemaan niiden tarpeellisuutta. Tätä en äitinä voi käsittää - ymmärrän, että vanhemmat rajoittavat shoppailua ym., mutta että perusjuttuja ei voitu ostaa alaikäiselle.
Äidillä oli tapana tutkia kirjoituspöytäni laatikoita, lukea päiväkirjaa, kirjeitä ja koulun aineita ym. koulussa tuotettua matskua. Jos kirjeissä oli jotain hänen mielestään ikävää, hän otti asian kanssa kanssani esille ja saattoi suuttua. Koin tämän tosi noloksi ja häpesin itseäni. Vasta vanhempana tajusin, että hän ei tietenkään olisi saanut niitä lukea. Tästä johtuen hävitän nykyisin aina kaiken, mistä joku voisi lukea ajatuksistani.
Yksi asia on säilynyt läpi elämän. Äidillä on ollut jotenkin pilkallinen tapa suhtautua niihin asioihin, joista olimme eri mieltä. Halusin esimerkiksi käydä koulun diskossa yläasteella. Aina, siis ihan aina, jouduin pyytämään rahaa ja luvan äidiltä, joka näytti todella kyllästyneeltä ja sanoi "arvasinhan minä, että sinne sitä taas ruinataan". Pääsin kyllä aina, mutta sama kurjuus toistui joka kerta. yllätyin todella paljon, kun kuulin ystäväni äidin toivottavan tyttärelleen hauskaa iltaa ;) diskoiltojen jälkeen sain kuulla seuraavana aamuna siitä, että kai sitä väsyttää, kun on koko yön riehunut... Öh, olin maailman kiltein tyttö ja tulin kotiin kymmeneksi...
Tämä viimeinen asenne on jatkunut siis läpi elämän. Viimeksi se tuli esiin niin, että äiti viikko sitten puuskahti avoimeen vierailukutsuuni "ai mitä, nytkö sinne pitää heti tulla" (kutsuin hänet vaan käymään jossain vaiheessa, kun jaksaa ja ehtii). Kun toivoin, että vatsatautia ei tuotaisi pienille lapsilleni, ja että pidettäisiin ihan selvä väli vierailuissa, hän tiuskaisi "kuule ei työssäkäyvät voi mitään kahta viikkoa olla menemättä töihin" (niin, eivät voi, mutta olin toivonut ettei sairastunut siskoni tulisi viikkoon meille) ja kun vatsatauti sitten tarttui (sisko ei noudattanut mitään varovaisuutta), ja äitikin sairastui, niin tauti oli muka tullut minulta... Nämä nyt ovat irti asiayhteydestä, joten näitä on aika vaikeaa avata, mutta pointti lienee se, että hän saattaa ihan ystävällisiin sanomisiini tiuskia aika pahastikin. Koskaan hän ei ole pyytänyt anteeksi.
Olisi paljon muutakin, mutta varsinkin nyt aikuisena nuo tiuskimiset ovat tehneet sen, etten oikein uskalla ehdottaa mitään ja olen alkanut vetäytyä entistäkin enemmän. Mietin, että onkohan tällainen suhde tavallistakin 70-luvulla syntyneiden joukossa? Äiti ei todellakaan ole minulle läheinen ihminen, vaikka näemme usein. En uskalla puhua hänelle asioitani, emme harrasta mitään yhdessä, emme käy shoppailemassa tai mitään muutakaan. Hän on tosi sulkeutunut yksityisasioistaan, vaikka muuten hän kyllä on sosiaalinen. Jos minulla ei olisi lapsiani, niin eipä taitaisi olla kovin paljon asiaa äidille. Olen kyllä hyväksynyt tämän. Onko teillä samantyyppisiä kokemuksia, nimenomaan tuon aikakauden naisista äiteinä? Haluaisin ehkä ymmärtää äitiäni enemmän.
Kommentit (8042)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksinäisen mummon vahvuuksia on myös sarkasmintaju. :)
Mitäs vahvuuksia yksinäisellä 70-luvulla syntyneellä on muuta kuin netissä länkyttäminen ja mummojen solvaaminen päivästä toiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinäisen mummon vahvuuksia on myös sarkasmintaju. :)
Mitäs vahvuuksia yksinäisellä 70-luvulla syntyneellä on muuta kuin netissä länkyttäminen ja mummojen solvaaminen päivästä toiseen?
Sun täytyy kysyä semmoiselta ;)
Kesä on kauneimmillaan, päivä paistaa. Etkö trollipeikko keksi mitään muuta tekemistä kuin tuntemattomille ihmisille keljuilu ja tyhjän vänkyttäminen netissä.
Itse olet trollannut asiatta kohta viisitoista sivua. Etkä näytä saavan edes mummuja kanssasi leikkimään. Mahtaa harmittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kesä on kauneimmillaan, päivä paistaa. Etkö trollipeikko keksi mitään muuta tekemistä kuin tuntemattomille ihmisille keljuilu ja tyhjän vänkyttäminen netissä.
Itse olet trollannut asiatta kohta viisitoista sivua. Etkä näytä saavan edes mummuja kanssasi leikkimään. Mahtaa harmittaa.
Mummothan jaksaa kyllä, kunhan marjat on ensin poimittu :) Kyllä se harmitus on useamman kerran ollut siellä päässä.. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se kumma, kun mielikuvitusmajuristani ei tässä ketjussa kiinnostuta!
-mummo 80v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kesä on kauneimmillaan, päivä paistaa. Etkö trollipeikko keksi mitään muuta tekemistä kuin tuntemattomille ihmisille keljuilu ja tyhjän vänkyttäminen netissä.
Itse olet trollannut asiatta kohta viisitoista sivua. Etkä näytä saavan edes mummuja kanssasi leikkimään. Mahtaa harmittaa.
Mummothan jaksaa kyllä, kunhan marjat on ensin poimittu :) Kyllä se harmitus on useamman kerran ollut siellä päässä.. ;)
Ihan miten vaan, tuo edellinen oli päivän ensimmäinen kommenttini. Ihan mummujen pussiinhan sinä noilla trollailuillasi tietenkin pelaat. Kenellekään ei jää epäselväksi millaisia nuoremmat naiset ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummot tilastoi, 70-luvun tekniikoilla viestejä! Kopiokone jauhaa
Vierailija kirjoitti:
Kun luette tätä ketjua, miettikää miten eilisiltana sama n. 50-v. nainen on riehunut yksin ketjussa muita alatyylisesti herjaten lähes viisi tuntia, yhdeksän sivua. Siis oikeasti, nainen ns. parhaassa iässä ja elämänsä ja uransa huipulla. Ei ole kyseessä käytöshäiriöinen teini vaan keski-ikäinen ihminen. Tuota on vaikea uskoa todeksi. Miksi joku noin käyttäytyy, en käsitä. Tuleeko tuosta jotenkin hyvä mieli? Sitäkään en usko. Pitääkö itseään tuon jälkeen fiksuna? Vaikea uskoa sitäkään.
Jos on äitinsä voinut olla ilkeä, kyllä tytär ehdottomasti vähintään äitiään vastaa.
Mä uskon, että tämä viisikymppinen solvaaja pitää itseään hirveän fiksuna ja kokee olevansa jotenkin erityisen oikeutettu käytökseensä.
Olen myös miettinyt mistä mielisairaudesta nuo oireet kertoo. Lääkäriin tuota ei varmaa saa. Tuskin riehuisi samalla tavalla psykiatrille kuin netissä, joten oikeaa diagnoosia ei saisi asetettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö tuolla kasikymppisellä mummolla oikeasti ole muuta tekemistä kuin meluta palstalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun luette tätä ketjua, miettikää miten eilisiltana sama n. 50-v. nainen on riehunut yksin ketjussa muita alatyylisesti herjaten lähes viisi tuntia, yhdeksän sivua. Siis oikeasti, nainen ns. parhaassa iässä ja elämänsä ja uransa huipulla. Ei ole kyseessä käytöshäiriöinen teini vaan keski-ikäinen ihminen. Tuota on vaikea uskoa todeksi. Miksi joku noin käyttäytyy, en käsitä. Tuleeko tuosta jotenkin hyvä mieli? Sitäkään en usko. Pitääkö itseään tuon jälkeen fiksuna? Vaikea uskoa sitäkään.
Jos on äitinsä voinut olla ilkeä, kyllä tytär ehdottomasti vähintään äitiään vastaa.
Mä uskon, että tämä viisikymppinen solvaaja pitää itseään hirveän fiksuna ja kokee olevansa jotenkin erityisen oikeutettu käytökseensä.
Olen myös miettinyt mistä mielisairaudesta nuo oireet kertoo. Lääkäriin tuota ei varmaa saa. Tuskin riehuisi samalla
Samaa mieltä, myös tuo itsellensä vastailu vaatisi jonkinlaista diaknoosia, kuten teillä sotien välillä sanottiin ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun luette tätä ketjua, miettikää miten eilisiltana sama n. 50-v. nainen on riehunut yksin ketjussa muita alatyylisesti herjaten lähes viisi tuntia, yhdeksän sivua. Siis oikeasti, nainen ns. parhaassa iässä ja elämänsä ja uransa huipulla. Ei ole kyseessä käytöshäiriöinen teini vaan keski-ikäinen ihminen. Tuota on vaikea uskoa todeksi. Miksi joku noin käyttäytyy, en käsitä. Tuleeko tuosta jotenkin hyvä mieli? Sitäkään en usko. Pitääkö itseään tuon jälkeen fiksuna? Vaikea uskoa sitäkään.
Jos on äitinsä voinut olla ilkeä, kyllä tytär ehdottomasti vähintään äitiään vastaa.
Mä uskon, että tämä viisikymppinen solvaaja pitää itseään hirveän fiksuna ja kokee olevansa jotenkin erityisen oikeutettu käytökseensä.
Olen myös miettinyt mistä mielisairaudesta nuo oireet kertoo. Lääkäriin tuota ei varmaa saa. Tuskin riehuisi samalla
Se on tietysti ihan selvää, ettei kukaan päästään terve viisikymppinen noita trollauksia postaa.
Vierailija kirjoitti:
70-lukuhullu on taas paikalla, tuo MT-potilas kasarilta! :)
Kyllä, on viemässä mummelien huomiota. :)
Rauhoitutaanpa tässä ketjussa ja kerrotaan kaikki, mitä kaikkea olemme tehneetkään tämän päivän aikana.
-tietotekniikkamummo
Vierailija kirjoitti:
Olen yksinäinen viisikymppinen. Antakaa mummot huomiota!
No löydyithän sinä, koeta jaksaa! Mummot ovat jo pidempään sun perään huhuilleet ;)
"Samaa mieltä, myös tuo itsellensä vastailu vaatisi jonkinlaista diaknoosia, kuten teillä sotien välillä sanottiin ;)"
Taas unohtui sellainen pikkuseikka, että täällä on tälläkin hetkellä useita kirjoittajia ja lukijoita käymässä.
Toki itselle vastaamisesta sinä tietysti tiedät kaiken, olethan yrittänyt yksiksesi saada riitaa aikaiseksi jo toista päivää.
Alue: Aihe vapaa
Kerro toki lisää, on jo sen verran mielenkiintoista! :D